Hyppää sisältöön

Muistitiedot sotien jäljistä tuottavat yhä uutta historiatietoa – tutkija: "Kaikki tiedonjyvät ovat meille arvokkaita"

Sotahistoriallisia kohteita tunnetaan ennestään paljon varsinkin itärajan taistelupaikoilla, mutta tavallisten ihmisten tiedot tuottavat edelleen tärkeää ja uuttakin tietoa sodasta.

Kuvassa on vesilentosatama Oulujärvellä Paltaniemellä 2.8.1941. Sairaskuljetuslentokoneet noutavat vaikeasti haavoittuneet Repolan itäpuolelta ja tuovat ne Paltaselän rannalla olevaan lentosatamaan, josta ne sairasautolla kuljetetaan Paltamon kirkonkylän (nyk. Paltaniemen kylä Kajaanissa) kautta Kajaanin sotasairaalaan hoidettaviksi. Kuva: SA-kuva

Sotahistoriallisia kohteita tunnetaan ennestään paljon varsinkin itärajan taistelupaikoilla, mutta tavallisten ihmisten tiedot tuottavat edelleen tärkeää ja uuttakin tietoa sodasta.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Väisänen sanoo, että kaikki muistikuvat sotien jäljistä ovat arvokkaita.

– Vaikka me ajatellaan, että Raatteen tiekin on hyvin tunnettu paikka, niin pari vuotta sitten kun olimme maastossa arkeologiporukalla paikantamassa sota-ajan joukkohautoja, oli suurin apu paikalliset kertomukset ja muistitieto.

Väisäsen mukaan paikalliset asukkaat olivat ainoita, jotka tiesivät, missä sota-ajan joukkohaudat Ratteen tien maastoissa olivat muinoin sijainneet, mihin ne oli merkitty ja sittemmin merkinnät poistuneet.

– Kaikki tällaiset tiedonjyvät on meille arvokkaita. Voidaan löytää uusia paikkoja, mutta toisaalta myös tutkia ihmisten kokemuksia ja tuntemuksia.

Pohjois-Pohjanmaalla on vähemmän varsinaisia taistelupaikkoja kuin esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa, mutta sodan jälkiä on löydettävissä esimerkiksi Oulusta ja Pudasjärveltä.

– Kaikkialla ympäri Suomen kaupunkiympäristössä löytyy sodan jälkiä, sillä tavalliset rakennuksetkin otettiin usein sota-aikana toiseen käyttöön, esimerkiksi koulut sotilassairaaloiksi. Oulussakin on laajoja saksalaisten käytössä olleita parakkikyliä ja alueita, joista kuitenkin on vielä sekä raunioita että sitten jotain pystyssäkin seisovia rakennuksia jäljellä.

Sota-aikana rakennettiin paljon infrastruktuuria, joka rauhan tultua jäi käyttöön.

– Pudasjärven lentokenttäkin sai alkunsa sota-aikaan, ja olenkin kiertänyt sen maastossa edelleen näkyviä lentokoneiden sirpalesuojia, mutta niihin liittyvät kertomukset ovat vielä löytämättä. Näitä paikallisia muistin jyviä me tutkijat ottaisimme mielellämme talteen.

Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.

Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.

.
.