Hyppää sisältöön

Helmandin maakunnasta löytyy selitys sille, miksi Taliban pääsi takaisin valtaan Afganistanissa vuosi sitten – "Sota tuhosi elämämme"

Sodan päättyminen oli helpotus Afganistanin väkivaltaisimman seudun asukkaille. Paikalliset kertovat Ylelle, mikä sai heidät tukemaan Talibania.

21-vuotias Wakil Ahmad liittyi Talibaniin  kostaakseen sukulaistensa puolesta.
21-vuotias Wakil Ahmad liittyi Talibaniin kostaakseen sukulaistensa puolesta.

SANGIN, AFGANISTAN Matka kohti Helmandin maakuntaa on luita kalisuttava. Asfaltti on täynnä monttuja ääriliike Talibanin tienvarsipommien jäljiltä.

Helmand tunnettiin ennen Afganistanin väkivaltaisimpana maakuntana. Moni menetti henkensä tällä eteläisellä maantiellä.

Tuhoutuneen tien varrella seisoo Afganistanin entisen hallituksen rakennusten raunioita. Luotien rei’ittämät seinät ovat romahtaneet kasaan. Tuhon keskellä liehuvat uhmakkaasti Talibanin liput.

Yle vieraili Helmandissa tammikuussa 2022. Toimittajien on ollut helpompi tulla raportoimaan alueelle vasta taisteluiden loputtua. Siksi paikallisten ihmisten kokemukset eivät ole aiemmin saaneet kovin paljon näkyvyyttä.

Juuri täältä löytyy kuitenkin yksi kenties tärkeimmistä syistä siihen (siirryt toiseen palveluun), miksi Taliban pääsi takaisin valtaan Afganistanissa vuosi sitten elokuussa.

Tuhon laajuus on hätkähdyttävää noin 20 000 asukkaan Sanginissa. Paikkakunnan nimi tarkoittaa "raskasta" persian ja paštun kielellä. Kuva: Bilal Yousufi

Parin tunnin ajomatkan jälkeen tulee näkyviin Sanginin laakso. Maantien varteen on kyhätty sinne tänne pieniä savitiilisiä asumuksia. Niistä ei sodan jäljiltä ole enää paljoa jäljellä.

Noin 20 000 asukkaan Sanginissa käytiin Afganistanin sodan verisimmät taistelut: ensin Talibanin ja länsiliittouman välillä ja vuodesta 2014 eteenpäin Talibanin ja Afganistanin armeijan välillä.

Yhdysvaltalaisia ja brittisotilaita kuoli täällä enemmän kuin missään muualla Afganistanissa, noin pari sataa. Paikallisista ei ole pidetty lukua, mutta arviot liikkuvat tuhansissa.

Kuva: Otso Ritonummi / Yle

21-vuotias Wakil Ahmad oli vain vuoden ikäinen, kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja syöksi terroristijärjestö al-Qaidan johtajaa Osama bin Ladenia suojelleen Taliban-hallinnon vallasta vuonna 2001.

Nyt pitkänhuiskea Ahmad käyskentelee rynnäkkökivääri olallaan Sanginin keskustassa perinteinen helmandilainen musta turbaani päässään. Ahmadilla on hymy herkässä.

Kun Taliban nousi vuosi sitten uudelleen valtaan, kymmenet tuhannet ihmiset pakenivat Afganistanin pääkaupungista Kabulista. Täällä Sanginissa vallanvaihto oli sen sijaan monille helpotus.

Monet paikallisista kääntyivät lopulta tukemaan Talibania. Kuva: Bilal Yousufi

Ahmad kertoo serkkunsa ja setänsä kuuluneen Talibaniin. Itse hän liittyi järjestöön vasta viisi vuotta sitten, kostaakseen sukulaistensa puolesta.

– Heidät kidutettiin kuoliaiksi, Ahmad sanoo kasvojensa eteen vedetyn sinisen shaalin takaa.

Ahmadin mukaan hänen setänsä ja serkkunsa ruumiit vietiin Afganistanin armeijan päämajaan Helmandissa, eikä niitä suostuttu heti luovuttamaan perheelle haudattavaksi.

– Kun saimme vihdoin ruumiit, setäni korvat oli leikattu irti.

Yle ei ole voinut vahvistaa Ahmadin kertomusta.

YK:n mukaan kidutus (siirryt toiseen palveluun) oli yleistä Afganistanin entisen hallinnon vankiloissa. Myös yhdysvaltalaiset syyllistyivät tunnetusti samaan. Siviilejä kuoli varsinkin Naton ilmaiskuissa. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n selvitys (siirryt toiseen palveluun) paljasti äskettäin Britannian erikoisjoukkojen syyllistyneen mahdollisesti vangittujen surmiin.

Myös Talibanin iskuissa kuoli siviilejä, varsinkin itsemurhapommituksissa kaupungeissa. Silti liike onnistui esiintymään (siirryt toiseen palveluun) varsinkin etelän ja idän maaseudulla vääryyksiä kokeneiden siviilien puolustajana.

Mies istui hautausmaalla Sanginissa tammikuussa 2022. Kuva: Bilal Yousufi

Sanginista on vaikea löytää ketään, joka ei olisi menettänyt sukulaistaan tai perheenjäsentään sodassa. Yksi Ahmadin ympärille kerääntyneistä pienistä sukulaispojista on Ahmadin mukaan perheensä ainoa eloonjäänyt.

Taustalla aukeaa hautausmaa. Pienistä vaaleista kivistä tehtiin sinne satoja väliaikaisia hautakiviä taisteluiden raivotessa.

Lännessä Afganistanin sota oikeutettiin usein naisten oikeuksien ajamisella, olihan Taliban-hallinto 1990-luvulla määrännyt naiset burkan alle ja neljän seinän sisään.

Varsinkin kaupungeissa naiset saivat hengittää vapaammin viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Vaikka muutokset eivät ulottuneet kaikkiin, yksilötasolla ne saattoivat olla suuria.

Nyt kaupunkien naiset osoittavat mieltään Talibanin sortoa vastaan, kun ääriliike on pyörtänyt päätöksensä päästää kaikki yläkouluikäiset tytöt takaisin kouluun, ohjeistanut naisia peittämään kasvonsa ja hajottanut mielenosoituksia väkivaltaisesti.

Noin kolme neljästä afganistanilaisesta asuu kuitenkin maaseudulla, jossa sukupuolikäsitykset ovat edelleen usein äärivanhoillisia, varsinkin etelän ja idän pataanialueilla.

Sangin on äärivanhoillista pataaniseutua, jossa naisia ei ole helppo haastatella. Kuva: Bilal Yousufi

Sanginissa kuluneet 20 vuotta muistetaan hyvin toisenlaisina kuin pohjoisempana.

Savuisessa savihökkelissä odottaa 40-vuotias kotiäiti Gul Bibi. Pataanikulttuurissa vain naispuoliset vierailijat päästetään taloihin sisään, joten miestoimittajan ei olisi mahdollista haastatella Bibiä. Perheen miehet kieltävät nytkin valokuvaamisen.

Bibi nousee olkien peittämältä lattialta, jossa hän on ollut sytyttämässä perinteistä hiililämmitintä. Hän hymyilee ystävällisesti, vaikka keskustelun aihe on vaikea.

– Sota tuhosi elämämme. Menetimme kaiken sodalle: talomme, maamme. Kaksi veljeäni kuoli marttyyrina, Bibi kertoo.

Nuorin veli vietti kymmenen vuotta vankilassa, kunnes vapautui Talibanin tultua valtaan.

– Olemme tyytyväisiä Talibaniin, Bibi sanoo.

On mahdollista, että hän ei voi sanoa muutakaan, koska hänen on hankala puhua vapaasti Talibanin nyt hallitsemalla alueella, miespuolisten sukulaistensa kuullen.

Pieni tyttö lämmittelee huiviinsa kietoutuneena Sanginissa. Kuva: Bilal Yousufi

Toisaalta monet muutkin Bibin (siirryt toiseen palveluun) kaltaiset naiset ovat kertoneet kansainvälisen median toimittajille kaivanneensa eniten sodan loppumista Afganistanissa.

Vapauksia tai positiivista kehitystä ei tällaisilla seuduilla ehditty 20 vuoden aikana edes nähdä. Siksi niitä ei myöskään välttämättä jääty kaipaamaan.

Sanginissa talibanit ovat suurimmaksi osaksi kylän asukkaita: naisten isiä, setiä, veljiä ja poikia.

Siksi armeijoidenkin on ollut hankala tehdä eroa tavallisten kyläläisten ja liikkeen jäsenten välille.

Kolmekymppisen Muhammad Isankin sukulaisia oli liittynyt Talibaniin. He eivät enää ole elossa, Isa kertoo.

Muhammad Isa on vasta sodan loputtua päässyt palaamaan kotiinsa. Hänellä ei ole varaa korjata tuhottua taloansa. Kuva: Bilal Yousufi

Suvulla oli ennen sotaa neljä taloa Sanginissa. Vain yksi niistä on enää jossain määrin asumiskelpoinen.

Isa katselee taloltaan alas laaksoon päin.

– Tuo alue oli Talibanilla, ja he ampuivat sieltä. Emme olleet heidän puolellaan emmekä toisten. Me kärsimme välissä, Isa selittää.

Hänen mukaansa kuka hyvänsä saattoi päätyä kohteeksi, kun Afganistanin armeija partioi alueella.

– Kukaan ei tutkinut tai kysynyt kysymyksiä. Tämä oli sota-aluetta, Isa sanoo ja osoittaa talonsa runneltuja seiniä.

Yksikään rakennus ei ole säästynyt pommituksilta Sanginissa. Kuva: Bilal Yousufi

Tuhojen korjaamiseen Isalla ei ole varaa. Silti hän on nyt onnellinen, että on sodan loputtua vihdoin päässyt palaamaan kotiinsa toiselta puolelta maakuntaa.

Myös Isalla on selvä käsitys siitä, miksi Taliban pääsi takaisin valtaan Afganistanissa.

– Hallitus [ja ulkomaalaiset joukot] syyllistyivät täällä moniin julmuuksiin. Siksi paikalliset ihmiset alkoivat tukea Talibania, Isa sanoo.

Sanginin kaltaisilla alueilla se oli kahdesta huonosta vaihtoehdosta parempi.

Katso video: Suurvaltojen keskelle syntynyt Afganistan on aina karkottanut miehittäjänsä

Lue lisää Afganistanista:

Naisilla ja tytöillä ei ole käytännössä mitään oikeuksia, ihmisiä tuomitaan kuolemaan ilman oikeudenkäyntiä – YK:n tuore raportti maalaa synkän kuvan Afganistanin ihmisoikeustilanteesta (20.7.)

Yle vieraili Talibanin vankilassa Kandaharissa, missä liike väittää hoitavansa huumeriippuvaisia rukouksien voimalla (13.4.)

Rahapula ajaa naisia epätoivon partaalle Kabulissa – "Ehkä joudun pian myymään lapseni", sanoo neljän lapsen yksinhuoltaja Ylelle (7.1.)

Yle vieraili Afganistanissa yksityisessä tyttöjen koulussa – opettaja: "Emme pelkää Talibania" (17.3.)