Hyppää sisältöön

Turve pöllyää edelleen Lapinkin soilla – lämpöyhtiöt varmistivat, että poltettavaa riittää

Ukrainan sota lopetti puuhakkeen tuonnin Venäjältä, mikä heijastuu kaukolämmön tuotantoon ja hintaan myös pohjoisessa. Turve palaa ensi talven pakkasilla yhä Lapin lämpölaitosten kattiloissa.

Esimerkiksi valtionyhtiö Neova otti tuotantosoita uudelleen kiireellä käyttöön, vaikka suunnitelmissa vielä viime vuoden puolella oli lopettaa energiaturpeen tuotanto Suomessa. Kuva: Timo Aalto / Lehtikuva

Valtionyhtiö Neova (entinen Vapo) ilmoitti viime marraskuussa lopettavansa energiaturpeen tuotannon Suomessa kokonaan tänä vuonna.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sai yhtiön pyörtämään puheensa jo viime maaliskuussa, kun hakkeen tuonti Venäjältä Suomeen loppui ja energiaturpeen kysyntä kasvoi taas äkisti.

Turvetraktoreilla tehdään siis pitkää päivää kuluvana kesänä Lapinkin soilla. Neovan päätuotantoaluetta on Meri-Lappi, mutta myös Kemijärvellä on muutamia yksittäisiä tuotantosoita.

Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen kuvailee tuotannon uudelleen käynnistämistä keväällä kiivaaksi prosessiksi.

– Tyhjäkäynniltä eli lähes nollasta lähdimme neuvottelemaan, kun yrittäjät olivat jo valmistautuneet siihen, että tänä vuonna ei turvetta enää tuoteta.

Alueellista tuotantomäärää Pasi Rantonen ei halua paljastaa, mutta valtakunnallisesti energiaturvetta tuotetaan hänen mukaansa tänä kesänä noin 30-40 prosenttia huippuvuoden 2018 määrästä.

Suurin haaste yrittäjillä on ollut saada työvoimaa jyrsinturpeen nostoon. Koska viime syksynä yrittäjät eivät enää voineet luvata työntekijöilleen töitä, osaavat ihmiset ovat ehtineet hakeutua muualle.

Rantosen mukaan turvekesä ei ole ollut paras mahdollinen.

– Korjuusäiden osalta kesä on ollut valitettavan huono. Sateiden vuoksi keskeytyksiä on tullut. Uusia tilauksia emme tohdi enää ottaa.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullstenin mukaan yhtiön tavoitteena oli, että jo ensi vuonna turpeen käyttö olisi vähentynyt alle 10 prosenttiin. Toisin kävi. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Lämpöyhtiöissä otettu aikalisä turpeen vähentämisessä

Lapin kaukolämpölaitoksissa turve on ollut toistaiseksi vielä käytössä polttoaineena energiapuun rinnalla. Tosin suuntaus on täälläkin ollut vähentää turpeen käyttöä.

Torniossa kaukolämmön perusenergia tuotetaan Tornion Voima Oy:n CHP-voimalaitoksella turpeella, biopolttoaineella ja häkäkaasulla sekä tarpeen mukaan Pirkkiön kiinteänpolttoaineen lämpölaitoksella.

Tornion Voima Oy:n toimitusjohtaja Aki Hakulisen mukaan Tornion Energialle myydystä kaukolämmöstä 60 prosenttia on tuotettu biomassalla ja 40 turpeella.

– Biopolttoaineen kysyntä on kasvanut niin paljon, että aikaisemmasta suunnitelmasta turpeen käytön vähentämiseksi on jouduttu nyt ottamaan takapakkia.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n voimalaitoksella turpeen osuus polttoaineesta oli vuonna 2021 hieman alle 20 prosenttia. Toimitusjohtaja Kristian Gullstenin mukaan yhtiön tavoitteena oli, että jo ensi vuonna turpeen osuus saataisiin alle kymmeneen prosenttiin.

– Maailmantilanne muutti suunnitelmia. Tänä vuonna turvetta tullaan todennäköisesti käyttämään hieman yli 20 prosenttia, Gullsten arvioi.

Kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaaren mukaan Kemin Energialla tuleva talvi on viimeinen, kun turvetta enää käytetään. Tuolloin 83 prosenttia lämmöstä tuotetaan puulla ja noin 16,6 prosenttia turpeella.

– Pitkät puunhankintasopimukset mahdollistavat turpeesta luopumisen. Saamme jatkossa myös Metsäliiton Metsä Fibren biotuotetehtaalle toimittamasta puusta energiajakeita ja sivutuotteita sekä tehtaalta myös ostoenergiaa putkea pitkin, Jani Peurasaari kertoo.

Kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaaren mukaan Kemin Energia ja Vesi Oy on valmistautunut etupainotteisesti turpeesta luopumiseen ja solminut pitkiä puunhankintasopimuksia. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Kallis polttoaine tuo hinnankorotuspaineita

Vaikka puuhakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä ei kaikkialla vaikuta puun saatavuuteen, hintaan se toki vaikuttaa. Kysynnän kasvu nostaa myös puuenergian hintaa.

Energiaturpeesta puolestaan on tullut monin paikoin jopa lähes kaksi kertaa energiapuuta kalliimpaa.

– Turpeen markkinahinta ei ole kovin rasite, mutta turveveron ja päästöoikeusmaksun kanssa turve on kallista polttoainetta, toteaa johtaja Pasi Rantonen Neovasta.

Kuinka pitkään turvetraktoreille sitten riittää jyrsittävää soilla, riippuu kysynnästä.

– Asiakaskeskusteluiden perusteella voi sanoa, että kesällä 2023 energiaturvetta varmasti nostetaan Suomessa joka puolella, mutta miten siitä eteenpäin mennään, sitä on hankala ennustaa, Pasi Rantonen sanoo.

Sekä Kemistä, Torniosta että Rovaniemeltä kerrotaan, että kaukolämmön hinnankorotuksia on mitä todennäköisimmin luvassa. Budjettia sorvataan energiayhtiöissä syksyllä.

Lue myös:

.
.