Hyppää sisältöön

Metsähanhen rengastaminen vaatii oveluutta ja vikkelät kintut, mutta silti lintu vetää usein pidemmän korren: "Taktiikan pitää olla kunnossa"

Metsähanhi on yksi haasteellisimmista rengastettavista lintulajeista. Etelä-Pohjanmaalta käsin toimiva ryhmä Metsähanhimiehet pyydystää hanhia haavilla sulkasadon aikaan kerätäkseen tietoa lajista.

Rengastajaksi opitaan konkareiden kannoilla - Mauri Korpi aloitti jo 30 vuotta sitten ja opastaa nyt myös muita
Rengastajaksi opitaan konkareiden kannoilla - Mauri Korpi aloitti jo 30 vuotta sitten ja opastaa nyt myös muita

Ilta on paahtavan kuuma, vaikka aurinko roikkuu jo lähellä lakeuden laitaa.

Etelä-Pohjanmaan rajamailla ilma on sakeana pörisevistä pikkusiivekkäistä, mutta metsätien varrelle kokoontunut porukka toivoo haaviin jäävän tänään jotain suurempaa: tavoitteena on saada renkaita metsähanhien kaulaan.

Läheiseltä metsälammelta on aiemmin saatu havainto monikymmenpäisestä metsähanhiparvesta. Havaintopaikoista ei huudella sivullisille. Harva paljastaa parhaiden sieniapajiensakaan sijaintia.

Pääjoukon on syytä pysyä kaukana ennen kuin hanhien sijainti on varmistettu. Metsähanhi on hyvin arka lintu ja siksi myös vaikea rengastettava. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Rengastusryhmän pääjoukko jää odottelemaan muutaman sadan metrin päähän, kun yhden ihmisen ja koiran muodostama etupartio lähtee tarkistamaan tilanteen.

– Hanhet häiriintyvät helposti. Auton ääni tai lähellä liikkuva marjastaja voi karkottaa ne, kertoo porukan organisaattori Marko Palomaa Seinäjoelta.

Siinäpä se. Metsähanhi on hyvin arka lintu, ja moni pitää sen rengastamista eräänlaisena rengastamisen kuninkuusluokkana. Suomessa rengastetaan vuosittain satojatuhansia lintuja, metsähanhia vain joitakin kymmeniä.

Metsähanhien pyydystäminen haavilla rengastusta varten on joukkuelaji, kertoo Marko Palomaa.
Metsähanhien pyydystäminen haavilla rengastusta varten on joukkuelaji, kertoo Marko Palomaa.

Taktiikka tärkein

Muutama porukka Suomessa rengastaa metsähanhia aktiivisesti. Jokaisella on omat metodinsa.

Keväisin verkko on tehokas apuväline. Keskikesällä, kun metsähanhi on lentokyvytön sulkasadon aikaan, Marko Palomaan porukka juoksee hanhet kiinni ja pyydystää haavilla. Helpoiten se käy avoimella suolla.

Kuulostaa melkoiselta urheilusuoritukselta?

Konkarirengastaja, ilmajokelainen Mauri Korpi myöntää, että kuntoakin tarvitaan. Puhumattakaan motivaatiosta, jota usein hankalissa maastoissa rymyäminen vaatii.

Kun kysyy, onko metsähanhen rengastuspuuhassa tärkeämpää oveluus vai nopeat jalat, vastaus tulee viipymättä.

– Oveluus. Taktiikan pitää olla kunnossa, sanoo Korpi.

Kolmekymmentä vuotta rengastusta harrastanut ja opettanut Korpi laskee hänkin metsähanhen haastavimpien joukkoon. Toinen vaikea laji on merihanhi.

Rengastuksen avulla saadaan tietoa lintujen muuttoreiteistä, eliniästä, pesimäbiologiasta ja lintukantojen vaihteluista. Rengastamaan mielivän lähtökohta on rakkaus lajiin. Lisäksi tarvitaan rengastuslupa, joka edellyttää 18 vuoden ikää ja rengastustenttiä.

Esko Lehtiniemi (vas.) ja Mauri Korpi Ilmajoelta ovat kokeneita rengastajia. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle
Metsähanhien ohella kosteikolta löytyi myös muita, helpommin napattavia lajeja rengastettavaksi. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Käytännön harjoittelua on myös tehtävä kokeneen rengastajan johdolla. Opeteltavaa riittää ja tenttejäkin, jos haluaa rengastaa useita lajeja.

– Niitäkin (tenttejä) on useampia, riippuu siitä kuinka paljon haluaa rengastuslupaan virtaa, sanoo Mauri Korpi, joka on opettanut monet tästäkin ryhmästä.

Kannan hupeneminen innosti rengastamaan

Metsähanhi on myös himoittu riistalintu, joka haastaa pyytäjän. Metsähanhikanta lähti hiipumaan uhkaavasti 1990-luvulla, ja 2014 se rauhoitettiin metsästykseltä toviksi kokonaan. Tämä innoitti Marko Palomaan tutustumaan lajiin paremmin.

– Olin nuorena innokas metsähanhen metsästäjä. Kun se rauhoitettiin, päätin, että pitää ruveta tekemään jotain. Sohvalla makaamalla ja netissä valittamalla asiat eivät etene, sanoo Palomaa.

Nopeista jaloista on hyötyä, kun hanhi pitää saada haaviin, aina sekään ei riittä. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Asiantuntijioiden opastuksella ja innoittamana hän aloitti ensin pesimäreviirien etsimisen. Sitten mukaan tuli rengastaminen. Nyt kasassa on jokseenkin vakiomuotoinen porukka “Metsähanhimiehet”, joka rengastaa joukkueena Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Nimestä huolimatta ryhmässä on mukana myös naisia.

Saarijärveltä rengastuspuuhiiin lähteneet Vilja Turppa ja labradorinnoutaja Solmu seuraavat tilanteen kehittymistä. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Tänään paikalla on kahdeksan ryhmäläistä ja kaksi koiraa – sekä yksi toimittaja. Koirien hyödyntämistä liinan avulla on testattu ensimmäisen kerran tänä kesänä. Ryhmän koko on sopiva, joskus on onnistuttu puolet pienemmälläkin porukalla.

– Jos on monta etevää maastossa kulkijaa, on parempi mahdollisuus saada kiinni. Mutta toisaalta siinä kasvaa mahdollisuus, että hanhet näkevät ryhmän, jos se on liian iso.

Hanhi jää haaviin

Tiedustelija palaa koiran kanssa suon ympäröimältä metsälammelta. Harmiksemme hanhista oli jäljellä enää jälkiä, joiden määrästä voi päätellä, että kyseessä on ollut iso parvi.

Lähellä on toinenkin paikka, kosteikko, jossa metsähanhet viihtyvät. Haavittamisen kannalta alue on haastava. On paljon vettä, puustoa ja heinikkoa, jonne hanhien on helppo paeta. Päätämme kuitenkin yrittää.

Jälleen tiedustelupartio lähtee matkaan ensin. Tällä kertaa tärppää, hanhista saadaan havainto!

Joukko pitää tiiviin taktiikkapalaverin radiopuhelimen välityksellä. Tutkitaan karttaa ja sovitaan paikat, joihin kukin sijoittuu. Ryhmä hajaantuu äänettömästi ja nopeasti, toimittajalla on täysi työ pysyä porukan mukana.

Hanhihavainto on saatu. Tiedustelijan kuulumisia kauempana odotellut pääjoukko siirtyy vähin äänin asemapaikoille. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Pian kuuluu siipien pärinää ja lopulta hurraa-huuto. Yksi jäi kuin jäikin haaviin! Janne Keinon käsi on jälleen heilahtanut nopeasti.

– Janne on usein se, jonka haaviin jää, riemuitsee Marko Palomaa.

Janne Keinon haavikäsi on nopea. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle
Janne Keino harjoittelee rengastamista Mauri Korven ja Esko Lehtiniemen opastuksella. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Yksikin on saavutus

Haaviin ei päädy enää muita metsähanhia, vaikka heinikossa vielä pariin otteeseen suhisee. Metsähanhet olivat jälleen ovelampia.

Illan kääntyessä yöhön renkaan saavat metsähanhen lisäksi haapana, heinäsorsa ja telkkä. Paikan ja lajin haasteet huomioiden, tulokseen on syytä olla tyytyväinen.

– Tämä on niin hankala paikka, että harvoin täällä onnistutaan. Nyt onnistuttiin saamaan yksi aikuinen metsähanhikin kiinni, niitä oli tuossa sellainen 30 parvi.

Rengastuksen ohella hanhi punnitaan, mitataan sekä määritellään ikä ja sukupuoli. Populaatiosta on taas saatu talteen tietoa piirun verran enemmän.

Tyytyväinen ryhmä järjestäytyi illan päätteksi yhteiskuvaan. Vasemmalta Mauri Korpi, Esko Lehtiniemi, Janne Keino, Jarno Saarinen, Marko Palomaa, Seppo Mäntymaa, Otso Huttunen, Vilja Turppa ja labradorinnoutaja Solmu. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 3. elokuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

.
.