Hyppää sisältöön

Lääkärit ja hoitajat eivät vieläkään aina tiedä, miten kohdata transihminen: "Pyörällä kaatumisen jälkeen on kysytty, voisiko se johtua hormoneista"

Puutteet koulutuksessa transsukupuolisuudesta ja sukupuolen moninaisuudesta hankaloittavat kohtaamisia transihmisten ja terveydenhuollon henkilökunnan välillä. Pahimmillaan tiedonpuute voi johtaa jopa virheellisiin diagnooseihin.

Nainen kävelee puun takana.
Sukupuolenkorjausprosessi ja transsukupuolisuus nostetaan terveydenhuollossa edelleen valitettavan usein esiin tilanteissa, joissa ne eivät liity potilaan vaivaan millään tavalla, kertoo hoitaja Helena Holopainen. Yhtenä syynä hankaliin kohtaamisiin on puutteellinen koulutus transsukupuolisuudesta.

Trasek ry:n hallituksen jäsen ja Vaasassa asuvan hoitaja Helena Holopaisen mielestä korkeakoulujen ja terveydenhuollon työnantajien tarjoamasta koulutuksesta sukupuolen moninaisuudesta löytyy selkeitä epäkohtia.

Vasta parin viime vuoden aikana koulutuksen puutteeseen on alettu tarjoamaan vaihtoehtoja, mutta edelleen kurssitarjontaa on vähän.

Myös transihmisten kohtaamisessa lääkärin- ja hoitohenkilökunnan vastaanotoilla on ongelmia.

Pelko lääkärikäynneistä ja ammattilaisten suhtautumisesta voi lisätä esimerkiksi transnuoren syrjäytymis- ja itsemurhariskiä.

"Pyörällä kaatumisen jälkeen on kysytty, voisiko se johtua hormoneista"

Holopaisen mukaan transsukupuolisuus ja esimerkiksi sukupuolenkorjauskirurgia nostetaan edelleen usein esiin tilanteissa, joissa ne eivät liity potilaan vastaanotolle tulon syyhyn millään tavalla.

– Olen kuullut tarinoita, että jos potilas osoittaa olevansa transsukupuolinen, heti ensimmäinen kysymys on, että "Aijaa, sä olet käynyt leikkauksessa". Vaikka leikkaus ei siis välttämättä ole millään tavalla transsukupuolisuuden päätarkoitus tai tavoite, Holopainen sanoo.

Tietämättömyys transsukupuolisuuteen liittyvistä asioista näkyy Holopaisen mukaan myös haitallisina olettamuksina ja jopa väärinä diagnooseina.

– Olen kuullut, että esimerkiksi pyörällä kaatumisen jälkeen on kysytty, että voisiko tämä johtua niistä hormoneista. Burn outin syyksi on taas esitetty estrogeeniä. On siis tämmöistä ihan puhdasta tietämättömyyttä, hän lisää.

Helena Holopainen valmistui lähihoitajaksi vuonna 2017. Tällä hetkellä Holopainen työskentelee ja opiskelee Vaasassa. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Olen kuullut, että esimerkiksi pyörällä kaatumisen jälkeen on kysytty, että voisiko tämä johtua niistä hormoneista. Burn outin syyksi on taas esitetty estrogeeniä.

Helena Holopainen

Vanhemmat hoitajat eivät aina tiedä, mitä transsukupuolisuus on

Holopaisen mielestä yksi syy, miksi terveydenhuollon kohtaamiset transihmisten kanssa epäonnistuvat, löytyy koulutuksen puutteesta.

Etenkin vanhemman sukupolven hoitajien koulutuksessa ei Holopaisen mukaan välttämättä ole koskaan käsitelty transsukupuolisuuteen liittyviä asioita.

Joissain tapauksissa hoitaja ei aina edes tarkkaan tiedä, mitä transsukupuolisuus tarkoittaa.

– Koulutuksessa on selkeästi parantamisen varaa. Moni hoitaja on valmistunut jo kauan aikaa sitten, ei siihen aikaan välttämättä olla edes puhuttu koko asiasta.

– Nyt on leikattu hyvin paljon koulutuksesta myös viime aikoina ja silloin leikataan niistä päättäjien mielestä vähemmän tärkeistä asioista, hän lisää.

Onko vastaan sitten tullut tilanteita, joissa hoitaja ei edes ymmärrä, mitä transsukupuolisuus tarkoittaa?

– Kyllä sitäkin esiintyy, Holopainen toteaa.

Myös ennakkoluulot vaikuttavat Holopaisen mukaan siihen, kuinka onnistunut hoitohenkilökunnan tai lääkärin ja potilaan välinen kohtaaminen on.

Opiskelijat tahtovat itse oppia

Sukupuolen tutkimuksen dosentti Julian Honkasalo on myös huomannut aiheen opetuksen olevan puutteellista. Honkasalo on mukana kouluttamassa Helsingin yliopiston psykologian, psykiatrian ja lääketieteen opiskelijoita sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

Honkasalo ja kurssin vetäjä ja psykologian yliopistonlehtoriEino Partanen huomasivat noin neljä vuotta sitten, ettei Helsingin yliopistossa oltu koskaan pidetty lääketieteen tiedekunnan maisteriopiskelijoille kurssia sukupuolen moninaisuudesta.

– Ainejärjestöt ja opiskelijat itse olivat tätä ennen lähettäneet pyyntöjä pitää aiheesta jonkinlaista koulutusta. Kysyntä ja tarve kurssille on siis ollut suuri ja se on tullut yksityisiltä henkilöiltä, Honkasalo kertoo.

Yksi suuri puute terveydenhuollossa on vanhoillinen käsitys biologisesta sukupuolesta sekä yhdyntä- tai lisääntymiskeskeinen käsitys seksuaalisuudesta.

Julian Honkasalo

Partasen mukaan ajatus kurssille syntyi alkujaan opiskelijoiden edunvalvontaryhmän pyynnöstä.

– Tämä Helsingin kurssi starttasi jo vuotta muita yliopistoja ennen, hän kertoo.

Kurssilla käsitellään Honkasalon mukaan niin asiakaskohtaamista kuin sukupuolen biologista, sosiaalista ja historiallista taustaa nykytutkimuksen valossa.

– Yksi suuri puute terveydenhuollossa on vanhoillinen käsitys biologisesta sukupuolesta sekä yhdyntä- tai lisääntymiskeskeinen käsitys seksuaalisuudesta.

– Luonnontieteitä käytetään usein perustana sukupuolen sosiaalisissa ja kulttuurisissa käsityksissä siitä mitä tai mikä sukupuoli on. Nykybiologiatieteet ovat viime vuosien aikana tehneet harppauksen esimerkiksi solu- ja geenitutkimuksessa ja käsittävät yleisesti ihmisen sukupuolen monipuolisena variaationa, Honkasalo sanoo.

Esimerkiksi yleistajuinen jako miehiin ja naisiin genitaalien ja kromosomien mukaan perustuu Honkasalon mukaan vanhentuneeseen tutkimustietoon.

Lääkärikäynnin ei pitäisi olla nuorelle pelottava kokemus

Lisäksi transsukupuolisuuteen liitetty häpeä ja stigma on Honkasalon mukaan edelleen suurta. Etenkin nuoria lääkärikäynnit voivat ahdistaa ammattilaisen tietämättömyyden ja epäasiallisen suhtautumisen pelossa.

Honkasalon mukaan ilman asiantuntevaa ja transtietoista lähestymistä terveydenhuollon henkilökunnalta, transnuorten syrjäytymis- ja itsemurhariski kasvaa.

Erityisesti itsemurhariskin on todettu olevan sateenkaarinuorilla muuta väestöä korkeampi.

– Lisäksi jos koulutusta aiheesta ei ole saatavilla, transihmisten kohtaaminen voi ahdistaa ja olla kiusallista myös terveydenhuollon työntekijälle.

– Olisi tärkeä ymmärtää, että kyse on oikeasti vakavasta asiasta, eikä siitä, että taas nuo hakevat vain jotain erityiskohtelua, Honkasalo lisää.

Ensimmäistä Helsingin yliopiston psykologian, psykiatrian ja lääketieteen opiskelijoille suunnattua kurssia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta on järjestetty noi nelisen vuotta. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Nykyinen koulutuskin kaipaa vielä kehittämistä

Holopainen valmistui lähihoitajaksi vuonna 2017. Hänen omassa koulutuksessaan tietoa transsukupuolisuudesta tarjottiin vähän.

– Sitä käytiin läpi ehkä yhdellä tai kahdella luennolla, Holopainen sanoo.

Nykyisessä opetussuunnitelmassa tilanne ei Holopaisen mukaan ole muuttunut merkittävästi.

Holopaisen sairaanhoitajapuolella opiskelevien ystävien mukaan aiheesta on olemassa yksi pakollinen kurssi, joka käsittelee laajasti seksuaalisuutta, sukupuolen moninaisuutta ja monikulttuurisuutta samassa paketissa.

– Lisäksi on sitten joitain valinnaisia kursseja, mutten tiedä kuinka paljon ihmiset niitä ottavat, hän miettii.

Eino Partasen mukaan terveydenhuollossa keskimäärin on hankaluuksia tunnistaa normittuneita ja vanhentuneita asenteita.

– Helsingin yliopistossa koulutuksen tarve kuitenkin tiedostetaan ja sitä halutaan kehittää, mutta tämä on hitaasti kääntyvä laiva, Partanen toteaa.

Työnantajien tarjoamaa koulutusta sukupuolivähemmistöistä löytyy taas lähinnä pääkaupunkiseudulta. Monen työnantajan tarjoama koulutus aiheesta on lisäksi vapaaehtoista.

Holopainen itse toivoo, että koulutukseen aiheesta panostettaisiin niin koulu- kuin työmaailmassakin.

– Toivoisin, että tehtäisiin kursseista pakollisia, laajennettaisiin niitä ja siirrettäisiin vähemmän opetusta itsenäiseksi, jotta näistä teemoista olisi enemmän ohjattua opetusta, ja että työnantajatkin järjestäisivät pakollisia koulutuksia henkilökunnalle.

– Eikä sen aina tarvitse olla koulutusta, mutta koulutus on tietenkin helppo tapa lisätä sitä ihmisten tietoisuutta, Holopainen sanoo.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 20. elokuuta kello 23 asti.

Holopaisen mielestä hoitohenkilökunnan olisi tärkeää muistaa esimerkiksi oikeiden termien käyttö ja potilaan puhuttelu valitsemallaan nimellä virallisista asiakirjoista riippumatta. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Lue lisää:

Kansalaisaloite translain uudistamisesta keräsi 50 000 kannattajaa vauhdilla – "Emme osanneet edes unelmoida, että saavuttaisimme tämän määrän näin nopeasti", aloitteentekijä iloitsee

Suomen translaki laahaa Tanskan ja Ruotsin perässä

Translain uudistus etenee, sukupuolensa korjannut Susanna Viljanmaa: 15-vuotias olisi kypsä päättämään juridisesta sukupuolestaan itse