Hyppää sisältöön

Kullanhuuhdonnan SM-kisoissa on hurja meno, katso kun piilotettuja hippuja vaskataan kilpaa – puheenjohtaja: “Kullankaivajia vilisee nurkissa”

Kullanhuuhdonnan Suomen mestaruudet ratkotaan Sodankylän Tankavaarassa. Kaksi edellistä kesää on ollut koronan vuoksi rauhallisempia, nyt kilpailijoita on tulossa entiseen malliin.

Katso videolta Tankavaaran kullanhuuhdontakisojen alkuerien tunnelmaa.
Katso videolta Tankavaaran kullanhuuhdontakisojen alkuerien tunnelmaa.

Kullanhuuhdonnan Suomen mestaruuskisojen järjestäjä, Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtaja Marko Touru odottaa kovatasoista kisaa viikonloppuna.

– Nyt on hyvä pöhinä päällä. Kullankaivajia vilisee nurkissa, kuvailee Touru, joka toimii yrittäjänä Tankavaaran Kultakylässä.

Pääkuvaa klikkaamalla tai Areenasta pääset katsomaan, millaista on kullanhuuhdontakilpailu.

Sodankylän Tankavaarassa vaskataan tulevana viikonloppuna kullanhuuhdonnan Suomen mestaruudet kaikkiaan kahdeksassa yksilö- ja kolmessa joukkuesarjassa. Mestaruuskisoihin on mukana yhteensä parisataa kilpailijaa.

Kotimaisia matkailijoita Touru kuitenkin toivoisi paikalle enemmän. Suomen mestaruuskisat alkavat tänään perjantaina, voittajat ovat selvillä viimeisään sunnuntaina käytävien finaalien jälkeen. Esimerkiksi perinnevaskoolin yleisen sarjan mitalit päästään jakamaan jo perjantaina.

Reaaliaikaiset tulokset pääset katsomaan täältä (siirryt toiseen palveluun).

Tankavaaran kullanhuuhdontakisoilla on pitkät perinteen, paikkakunnalla on kultahippuja etsitty kilpailumielessä 1970-luvun puolivälistä alkaen. Tankavaarassa on Suomen mestaruuskisojen lisäksi järjestetty useita maailmanmestaruuskilpailuja.

Seppo Mauno on kullankaivuun konkari, yksi niin sanotuista Tankavaaran elinkautisista. Kuva: Marko Lauronen

Kullanhuuhdontakisat ovat eri asia kuin oikea kullankaivuu

Ammatikseen kultaa Inarissa Moberginojalla kaivavan Vesa Luhdan mielestä kultakisat ovat hyvää ajanvietettä ja sosiaalinen tapahtuma, tilaisuus tavata hengenheimolaisia. Luhdan mukaan kullankaivajat ovat yhteisöllistä porukkaa, joita yhdistää tietty ulkopuolisuus. On hypätty oravanpyörästä pois.

– Kultakisat on hyvä tapa esitellä meidän kulttuuria ja ammattia. Joskus joku onneton saattaa saada siitä kipinän jatkaa enempi tai vähempi tosissaan, toteaa Vesa Luhta.

– Eihän näillä kisoilla ole mitään tekemistä oikean kullankaivuun kanssa, mutta kivaahan kisailu aina on. Samalla se on hyvää vaskaustekniikkaharjoitusta, naurahtaa Luhta.

Vesa Luhdan mukaan alkuerissä on syytä välttää turhaa kiirehtimistä. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Luhdan mukaan kisaaminen ei ole helppoa. Ammattilainenkaan ei aina löydä kaikkia kisoissa hiekkakasaan ammuttuja hippuja.

– Jos alat seurata mitä vierustoveri tekee, on peli menetetty. Keskittyä pitää, muuten sählää, tietää Luhta.

Myös Marko Touru kilpailee mielellään. Vaikka hän onkin kullankaivajien nykyinen nokkamies ja kullanhuuhdontayrittäjä, hän ei koe saavansa kotikenttäetua SM-kisoissa.

– On ne vaan niin kovia nuo kultakenttien elinkautiset, että tuurilla vain olen ne joskus pessyt, naurahtaa Touru

Näin kullanhuuhdonnassa kisataan

Kisatilanteessa kilpailijat saavat käteensä ämpärin tai muun astian, jossa on hiekkaa, soraa sekä piilotettuja kultahippuja. Kilpailijat eivät tiedä etukäteen hippujen lukumäärää, joka on kaikilla sama.

Kansainvälisten sääntöjen mukaan hippujen on oltava vähintään 18/24-karaattisia, ne ovat 3–4 kertaa muuta maa-ainesta painavampia. Soran joukkoon on sotkettu 4–15 hippua, jotka ovat pieniä ja lähes samankokoisia.

Varsinainen vaskaaminen eli kullanhuuhdonta tapahtuu vedessä, joka pesee kevyen maa-aineksen vaskoolista ulos. Vaskoolin pohjalle jääneet hiput on kerättävä järjestäjien antamaan putkiloon, suljettava korkki ja nostettava vaskooli päänsä yläpuolella lopettamisen merkiksi.

SM-kullanhuuhdonnat aloitettiin perjantaina perinnevaskoolin alkuerillä. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Säännöissä on tarkoin määritelty, millaista vaskoolia on lupa käyttää. Osa kilpailijoista keskittyy harjoittelemaan niin sanotuilla kisapannuilla, jotka poikkeavat montuilla käytettävistä vaskooleista.

Tavoitteena on löytää hiput mahdollisimman nopeasti, mutta tarkasti. Jokaisesta löytämättömästä hipusta lisätään sakkominuutteja ja tuloslulettelo selviää vasta tuomariston tarkastamisen ja laskutoimitusten jälkeen.

Nopeimmillaan kultahiput löytyvät 1–2 minuutissa, mutta vain tuomaristo tietää, kuinka monta hippua soraan on piilotettu.

Katso tästä koko lähetys:

Tankavaarassa ratkotaan viikonloppuna kullanhuuhdonnan Suomen mestaruudet. Tästä näet kisojen alkutunnelmat perjantailta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 30.7. kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.