Hyppää sisältöön

Ylen kysely: suomalaiset yhtä huolissaan luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Ylen kyselyn mukaan suomalaiset ovat pitkälti yhtä huolissaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Naiset ovat huolestuneempia kuin miehet ja nuoret huolestuneempia kuin iäkkäät.

Metsäpalot ravistelivat Eurooppaa heinäkuussa. Ilmastonmuutos voi lisätä sään ääri-ilmiöitä, ja esimerkiksi laajat metsäpalot aiheuttavat luontokatoa. Kuva: Cesar Manso / AFP

Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyn mukaan yli kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta.

Kyselyyn vastanneista noin 48 prosenttia oli yhtä huolissaan niin ilmastonmuutoksesta kuin luontokadosta. 21 prosenttia vastaajista oli huolestuneempia ilmastonmuutoksesta. Luontokadosta huolestuneempia oli taas 19 prosenttia.

13 prosenttia vastanneista ei ollut huolissaan kummastakaan.

Sukupuolten välillä oli eroja. Kyselyyn osallistuneista naisvastaajista peräti 55 prosenttia oli yhtä huolissaan niin ilmastonmuutoksesta kuin luontokadosta. Miespuolisia vastaajia aiheet huolettavat naisia vähemmän: 18 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä ei ollut huolestunut kummastakaan. Naisvastaajista sama osuus oli 7 prosenttia.

Nuorten asenne-erot ympäristöön liittyvissä asioissa näkyvät huolestuneisuuden suhteen. 18–24-vuotiaista vain 3 prosenttia ei ollut huolissaan kummastakaan ympäristöä kohtaavasta uhasta, 50 prosenttia molemmista.

35–49-vuotiaista 16 prosenttia ei ollut huolissaan kummastakaan, 43 prosenttia kummastakin.

Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen varjosta

Luonnon monimuotoisuudesta päättäjille tietoa tarjoavan Luontopaneelin varapuheenjohtaja, Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi pitää kyselytuloksia rohkaisevina.

– Ensimmäisenä esiin nousee se, kuinka tasavertaisesti luontokato ja ilmastonmuutos huolettavat ihmisiä. Muutamia vuosia sitten luontokato ei olisi näkynyt näin vahvasti.

Nuorten huolen aiheesta Sääksjärvi ymmärtää hyvin, sillä tuleville sukupolville luontokadon ja ilmastonmuutoksen voi nähdä hänen mukaansa miltei ihmisoikeuskysymyksenä. Työtä pitäisi tehdä nyt, jotta tulevat sukupolvet voisivat elää turvassa ja luonnosta nauttien. Sääksjärvi kuitenkin huomauttaa, että nuorista löytyy myös optimismia.

– Viimeisimmässä nuorisobarometrissä nousi esille se, että nuoret ovat luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta hirveän huolestuneita, mutta samalla luottavat tieteen tuloksiin ja kokevat olevansa ympäristöasioista hyvin perillä.

Huoli ilmastonmuutoksesta on kyselyn tulosten mukaan hieman isompi kuin huoli luontokadosta. Luontokadolla onkin ollut ongelmia näkyvyyden suhteen.

– Ilmastonmuutos on asia, joka näkyy selkeästi arkielämässä: saamme uutisvirrasta esimerkkejä sään ääri-ilmiöistä ja niiden vaikutuksesta meihin, Sääksjärvi esittää.

Luontopaneelin Ilari Sääksjärvi tunnetaan Amazonin tutkimisesta ja satojen hyönteislajien nimeämisestä. Kuva: Markku Sandell / Yle

Luontokato taas toimii hiljaa, eikä eliöiden tai elinympäristöjen katoaminen tai väheneminen näy heti ihmisten arjessa. Sääksjärven mukaan luontokato tuleekin julkisuudessa esille lähinnä “karismaattisten” lajien kautta: sarvikuonojen tai isojen kissaeläinten uhanalaisuus saa ihmiset kiinnostumaan.

Luontopaneelin tuoreimman julkaisun mukaan Suomessakin noin 12 prosenttia arvioiduista lajeista ja lähes puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia. Vaikka asia on jäänyt vähemmälle huomiolle, on Sääksjärven mielestä asiassa kuitenkin tapahtunut iso muutos viime vuosien aikana. Luontokato on noussut vähitellen ilmastonmuutoksen rinnalle niin kutsutusti kuumaksi aiheeksi.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat yhdessä "pirullinen vyyhti"

Lisähuomio onkin paikallaan, sillä luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ovat toisaan tukevia tavoitteita. Sääksjärvi puhuu “pirullisesta vyyhdistä”: ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa ja luontokato kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi voi ottaa aavikoitumisen, jota aiheuttaa muun muassa ilmastonmuutoksen myötä nousevat lämpötilat, maaperän liikaviljeleminen ja muut ihmisen maaperää vahingoittavat toimet.

Kun kasvit häviävät aavikkojen reunoilta, hiilinieluja katoaa ja aavikoituminen etenee. Aavikoitumisen seurauksena ruoantuotanto vaikeutuu ja ihmiset joutuvat jättämään kotipaikkansa, mikä taas voi johtaa sosiaalisen turvallisuuden heikkenemiseen. Tällaiset ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteisvaikutukset ruokkivat itseään. “Pirullinen vyyhti” ottaa entistä enemmän kierroksia

– Luontokatoa ja ilmastonmuutosta olisi siis hyvä ratkaista rinta rinnan ratkaisuilla, jotka toimivat molempiin, Sääksjärvi sanoo.

Tätä painotettiin esimerkiksi Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n ja Hallitustenvälisen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES:in vuoden 2021 yhteisraportissa. Päättäjät ovat ainakin jossain tapauksissa ottaneet neuvosta vaarin.

– Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategiassa on oikeat, laajat ja kunnianhimoiset tavoitteet. Jos näiden toteuttamisessa onnistutaan, Eurooppa näyttää koko loppumaailmalle mallia, Sääksjärvi kehuu.

Onnistumisia pitäisi nostaa enemmän esille myös ympäristöasioissa

Huoli on kuitenkin kaksiteräinen miekka: epävarmuus ja pelko voivat saada toimimaan, mutta ne voivat myös ahdistaa lamaantumiseen asti.

– Tämän takia tarvitaan myös positiivisia esimerkkejä, jotka näyttävät että asioita voi tapahtua myös hyvään suuntaan, Sääksjärvi sanoo.

Tällaisiksi Sääksjärvi mainitsee vaikkapa Suomessa tehdyn onnistuneen suojelutyön: merikotka- ja muuttohaukkakannat saatiin pelastettua sukupuuton partaalta. Toukokuussa uutisoitiin saimaannorpan toivonpilkahduksesta: erittäin uhanalaisen lajin kanta on noussut vuosikymmenessä 300 yksilöstä yli 400 norppaan.

Merikotka on esimerkki onnistuneesta suomalaisesta suojelutyöstä. Kun lajia alettiin pelastaa 1970-luvulla, pesiviä pareja oli enää noin kolmekymmentä. Tänä päivänä Suomessa liihottelee tuhantisen merikotkaa. Kuva: Anna Wikman / Yle

Sääksjärven mukaan myös poliittisessa päätöksenteossa on viime aikoina nähty onnistumisia, kuten aiemmin mainitussa EU:n biodiversiteettistrategiassa. Tämän Sääksjärvi toivoo viestivän nuorille sitä, että päättäjätkin välittävät ja aikuiset painavat ympäristöongelmien parissa täysiä päiviä.

Jotta huoli ja onnistumiset saataisiin ilmaistua oikein ja ihmiset toimimaan yhdessä, pitää panostaa viestintään. Sääksjärvi painottaa kunnioittavaa dialogia.

– Somea seuraamalla ympäristökeskustelussa näkee kärjistyksiä ja väärinymmärrystä. Työtä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi kuitenkin tehdä yhdessä. Riitelyyn ei ole aikaa.

Sääksjärvi nostaa esimerkiksi koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa: kummassakin tilanteessa puhallettiin yhteen hiileen. Tulosta esimerkiksi koronavarotoimissa tai Venäjä-pakotteissa tuli nopeasti. Sääksjärven mukaan pandemiat ja sodatkin liittyvät monin tavoin ympäristöasioihin, ja niihin kohdistettu päättäväinen toiminta tepsisi myös ympäristökatastrofeja vastaan.

– Tämän kokonaisuuden selittämisessä on tieteentekijöillä, medialla ja päätöksentekijöillä ratkaiseva rooli.

Ylen Punaisen listan pelastajat -kampanjassa lisätietoa luontokadosta:

Voit keskustella aiheesta 4.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.