Hyppää sisältöön

Ulkoministeriö neuvoo liikkeitä kieltäytymään näiden Venäjälle menevien tavaroiden myynnistä – katso lista

Ulkoministeriön mukaan pakotteiden alaisia tuotteita ei pidä myydä, jos tuote on selvästi menossa Venäjälle. Käytännössä voi olla vaikea selvittää, mitä asiakas ostokselleen tekee.

Ulkoministeriön mukaan pakotteiden alaisten tuotteiden myynnissä täytyy käyttää tapauskohtaista harkintaa, sillä käytännössä voi olla vaikea tietää, minne tuote menee. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Yritykset ovat ryhtyneet rajoittamaan pakotteiden alaisten tuotteiden myyntiä venäläisille turisteille.

Esimerkiksi älypuhelimia, tietokoneita ja kodinkoneita myyvät yritykset Gigantti ja Power kertovat lopettaneensa Venäjälle menevien tuotteiden tax free -myynnin eli verottoman myynnin.

Kymen seudun osuuskauppa kertoo puolestaan rajoittaneensa tax free -myynnin tuotteisiin, jotka eivät ole pakotelistalla.

Kaikilla liikkeillä pakotteet eivät ole johtaneet muutoksiin. Esimerkiksi Nanso Groupin toimitusjohtaja Rita Holmberg kertoo, ettei myyntiin tai tax free -myyntiin ole tehty muutoksia, sillä tuotteet eivät ole pakotteiden alaisia. Nansolla on myymälä esimerkiksi Vaalimaan Zsar-ostoskylässä.

Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen kertoo, miksi pakotetuotteiden myyntiin liittyvät kysymykset voivat olla hankalia.

Ylellisyystuotteet vientikiellossa

EU:n Venäjälle määräämät pakotteet kieltävät niin sanottujen ylellisyystuotteiden eli yli 300 euroa maksavien tavaroiden viennin Venäjälle.

Poikkeuksellisesti Venäjälle saa kuitenkin viedä esimerkiksi sähkölaitteen tai älypuhelimen, jonka arvo on enintään 750 euroa tai auton, jonka arvo on enintään 50 000 euroa.

Ulkoministeriöstä kerrotaan sähköpostitse, että pakotteiden alaisten tuotteiden myynti on kielletty, jos tuote tulee käytettäväksi Venäjällä.

Ministeriön mukaan kaupan pitää kieltäytyä tuotteen myynnistä, jos on selvää, että asiakkaan on tarkoitus viedä pakotteen alainen tuote Venäjälle.

– Venäjää koskevassa sektoripakoteasetuksessa kielletään erikseen lueteltujen ylellisyystuotteiden myynti, toimitus, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti Venäjällä oleville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Venäjällä, lainsäädäntösihteeri Mikael Ruotsi kertoo sähköpostissa.

Luonnollinen henkilö tarkoittaa ihmistä, oikeushenkilö puolestaan esimerkiksi osakeyhtiötä. Ruotsi toteaa kiellon koskevan kaikkia: asetus ei kiellä tuotteiden myyntiä vain siksi, että asiakas on venäläinen.

Toisaalta ministeriöstä todetaan myös, että kauppiaan on käytännössä vaikea tietää, onko tuote menossa Venäjälle vai jäämässä Suomeen, ellei asiakas osta tuotetta tax free -ostoksena eli verottomasti. Ministeriön mukaan tuotteiden myynnissä täytyykin käyttää tapauskohtaista harkintaa.

– Sellaisissa tapauksissa, joissa asiakas tahtoo ostaa tuotteen verottomana sen nojalla, että on viemässä tuotteen Venäjälle, lienee selvää, että tuote tulee käytettäväksi Venäjällä.

Ministeriön mukaan monet suomalaisyritykset ovat keskustelleet pakotteista ulkoministeriön kanssa, ja aihetta on käsitelty esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton ja kauppakamarien tilaisuuksissa.

– Tämä on lisännyt yleistä tietoisuutta pakotteista. Neuvontaa on saatavilla jatkossakin, mutta jokaisen yrityksen vastuulla on tuntea asiakkaansa, tuotteensa sekä lainsäädäntö, lainsäädäntösihteeri Mikael Ruotsi kirjoittaa.

Syrjiä ei saa

Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta toteaa, että ulkoministeriön ja ylipäätään viranomaisten ohjeita on lähtökohtaisesti noudatettava.

Esimerkiksi ulkoministeriön ohje pakotetuotteiden myynnistä perustuu EU-asetukseen, jota Suomi on velvollinen noudattamaan.

Ohjeen tavoitteena on Hyttisen tulkinnan mukaan se, että pakotteet toimeenpantaisiin mahdollisimman tehokkaasti, eikä ohjeistus riko lakia. Tiettyjä ongelmia ohjeistuksen noudattamiseen voi kuitenkin liittyä.

– Ohje voi jossain tilanteessa olla ongelmallinen yhdenvertaisuuden kanssa ja oikeuden olla joutumatta syrjityksi kanssa. Asetus ei muuta sitä, että yleisesti myynnissä olevia tuotteita ei saa jättää kansalaisuuden vuoksi myymättä ilman perusteltua syytä, Hyttinen puntaroi.

Syrjintä on kielletty esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa. Ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi kansalaisuuden perusteella.

Kaupalla rajalliset mahdollisuudet valvoa

Hyttinen toteaa, että pakotteiden valvominen on yleensä viranomaisten eikä yksityisten tahojen tehtävä.

Poikkeuksena ovat esimerkiksi pankit, joita viranomaiset voivat velvoittaa vaikkapa rajoittamaan rahansiirtoja. Yksittäisillä kaupoilla on rajalliset mahdollisuudet selvittää, minne tuote on menossa.

– Kauppiaan voi olla vaikea kysellä tuotteen käyttötarkoitusta ilman, että udellaan yksityisyyden suojan piiriin meneviä asioita tai päädytään tilanteeseen, jossa voitaisiin epäillä syrjintää, Hyttinen sanoo.

Hyttinen ei ota kantaa yksittäisten kauppojen käytäntöihin, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Yleisesti ottaen hän pitää tax free -myynnistä kieltäytymistä selkeämpänä tilanteena kuin sitä, että myynnistä kieltäydyttäisiin muussa tilanteessa, sillä tax free -ostoksia ei ole tarkoitettu Suomessa käytettäviksi.

Neuvoja asiakkaille

Powerin ja Gigantin mukaan matkailijan on käytännössä mahdollista ostaa haluamansa tuote, jos tuotteesta ei pyydä tax free -palautusta. Näissä tilanteessa kauppa ei pyydä passia nähtäväksi.

Tuotteen matka Venäjälle tyssää kuitenkin Tullissa, jos tuote kuuluu pakotteiden piiriin.

Gigantin myyntijohtajan Niko Sandströmin mukaan asiakkaat ovat olleet tietoisia vientirajoituksista. Venäläisiä matkailijoita myös opastetaan rajoitusasioissa.

– Olemme ohjeistaneet myyjät kertomaan venäjää puhuville asiakkaille vientirajoituksista ja laittaneet myymälässä tiedon vientirajoituksista näkyvästi esille, Sandström kertoo.

Hänen mukaansa Gigantti ei ole saanut asiakkailta kielteistä palautetta pakotteista. Powerin toimitusjohtaja Juha-Mikko Saviluoto puolestaan kertoo, että asiakkaat eivät ole aina ymmärtäneet, mikseivät he voi ostaa haluamaansa tuotetta.

– Asiakkaat tätä eivät usein halua ymmärtää ja reklamoivat toiminnasta myymälässä, sanoo Saviluoto.

Kymen seudun osuuskaupan kaupallinen johtaja Ari Hyytiä kertoo, että turisteja ohjeistetaan kaupassa tarvittaessa, jos heidän haluamaansa tuotetta ei saa viedä rajan yli. Hänen mukaansa asiakkaat ovat pääosin tietoisia rajoituksista.

”Hyvää asiakaspalvelua”

Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen ei näe yleisellä tasolla estettä sille, etteikö kauppa voisi neuvoa asiakkaitaan tai tiedottaa pakotteista esimerkiksi kyltein.

– Sehän on ihan hyvää asiakaspalvelua. Mikään ei estä kertomasta pakotteista, jos esimerkiksi keskustelussa tulee ilmi, että henkilö on turisti Venäjältä ja on pian palaamassa Venäjälle. Toisaalta jos henkilö haluaa silti ostaa tuotteen, se on syytä myydä, ellei ota riskiä, että syyllistyy jonkinlaiseen syrjintään, Hyttinen pohtii.

Pakotemääräysten rikkominen on sanktioitu, mutta Hyttinen pitää kokonaisuutena varsin epätodennäköisenä, että Suomessa tapahtuvat ostokset päätyisivät käräjille. Tästä pitävät huolen lainsäädännön lukuisat nyanssit.

– Se ei tarkoita, että tämä olisi juridisesti selkeää. Ulkoministeriön ohjeesta huolimatta näkökantani on, että Suomessa olevia venäläisiä on lähtökohtaisesti kohdeltava samalla tavalla kuin minkä tahansa muun maan kansalaisia, hän summaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 3.8.2022 kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.