Hyppää sisältöön

Kuntien mielenterveyspalveluissa on ollut suuria eroja – väitöstutkija: soteuudistus voi parantaa yhdenvertaisuutta viisaasti toteutettuna

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuus on tutkimuksen mukaan vaihdellut suuresti kunnittain. Psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemen mukaan palveluiden seurantaa pitäisi parantaa.

Soteuudistus on mahdollisuus mielenterveyspalveluiden yhdenvertaisuuden parantamiseen, jos palvelut järjestetään hyvin, ajattelee psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi. Kuvituskuva. Kuva: Antti Eintola / Yle

Tuore väitöskirja nostaa esiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden suuret erot eri kunnissa.

HUS-alueen kuntien välillä erot terveyskeskusten mielenterveyspalveluiden henkilöstöresursseissa ovat olleet jopa kymmenkertaisia suhteutettuna kuntien väestömäärään. Erot eivät selity palveluiden tarpeen eroilla. Vastaavaa kartoitusta ei ole aiemmin tehty.

– Kyllähän se on merkittävä asia, että mahdollisuudet päästä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ovat olleet näin erilaiset ihan HUS-alueen sisällä kuntien välillä, sanoo väitöskirjan tekijä, psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi.

Palvelut kartoitettiin vuosina 2012–2014. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehty väitöskirja on osa kansainvälistä Refinement-tutkimushanketta, jossa vertailtiin yhdeksän eurooppalaisen maan mielenterveyspalvelujärjestelmiä.

Tutkimusalueina olivat Suomessa Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit.

Asuinpaikka on vaikuttanut palveluiden saamiseen

Kartoitusajankohdan jälkeen palveluissa on ehtinyt tapahtua muutoksia, mutta Minna Sadeniemen mukaan tulokset kertovat siitä, että palvelujärjestelmässä on suurta vaihtelua, jopa sattumanvaraisuutta asuinpaikasta riippuen.

Toisissa kunnissa on siis ollut huomattavasti toisia kuntia paremmat mahdollisuudet saada omalta terveysasemalta keskusteluapua lieviin mielenterveyden häiriöihin.

– Meillä on ollut kuntiin hajautettu terveydenhuoltojärjestelmä. Tämä kertoo siitä, minkä tyyppiseen palvelurakenteeseen se on johtanut, Minna Sadeniemi sanoo.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat HUS-alueen kunnissa linjassa mielenterveysindeksin kanssa. Indeksi mittaa vakavia mielenterveydellisiä ongelmia.

Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen määrä ei sen sijaan heijastunut kuntien psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Näin ei käynyt, vaikka muita kuntia vähäisempi psykiatristen sairaanhoitajien määrä terveyskeskuksissa lisäsi avohoitokäyntejä erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikoilla ja päinvastoin.

Väitöstutkija: Palvelujärjestelmää seurattava säännöllisesti

Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy soteuudistuksen myötä kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla järjestämisvastuu edelleen säilyy.

Hyvinvointialueilla väestöpohja on aiempaa järjestelmää laajempi, eivätkä kunnat enää vastaa palveluiden järjestämisestä. Minna Sadeniemen mukaan soteuudistus on mahdollisuus mielenterveyspalveluiden yhdenvertaisuuden parantamiseen, jos palvelut järjestetään viisaasti.

– Niin, että palvelut olisivat mahdollisimman integroituneita eikä ihmisen tarvitsisi juosta useammassa paikassa, vaan samassa paikassa voisi saada hoitoa esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmiin. Ja niin, että näihin palveluihin suunnatut resurssit olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia.

Yhdenvertaisuus ei myöskään voi tarkoittaa samaa hoitoa kaikille, sillä palvelujärjestelmän pitää auttaa monenlaisissa haasteissa.

– On lieviä mielenterveyshäiriöitä, joita voidaan hoitaa matalan kynnyksen palveluissa. Sitten on ihmisiä, joilla on vaikeita ja monimuotoisia ongelmia.

Nyt tehdyn väitöskirjan kaltaista vertailukelpoista tietoa eri kuntien ja alueiden mielenterveyspalveluista ei ole ollut kattavasti saatavilla. Soteuudistuksen myötä tähän tarvittaisiin Minna Sadeniemen mielestä muutos.

– Itse ajattelen, että kartoituksia pitäisi tehdä säännöllisesti. Silloin olisi ajan tasalla oleva tieto palvelujärjestelmän resursoinneista ja eri toimintatyypeistä, joita meillä päihde- ja mielenterveyspalveluissa on.

Suomessa korostui tuetun asumisen palveluiden laitoskeskeisyys

Väitöskirjatutkimus on osa kansainvälistä Refinement-tutkimushanketta (siirryt toiseen palveluun), jossa vertailtiin eri Euroopan maiden mielenterveyspalvelujärjestelmiä ja eri rahoitustapojen yhteyttä palveluiden laatuun.

Suomen erityispiirteeksi nousi kansainvälisessä vertailussa tuetun asumisen palveluiden laitoskeskeisyys.

Minna Sadeniemen mielestä olisi syytä selvittää, olisiko Suomessa mahdollista luoda järjestelmä, jossa osa mielenterveys- ja päihdekuntoutujista voisi saada nykyistä enemmän hyvälaatuisia palveluita omaan kotiinsa.

– Muissa maissa on järjestelmiä, joissa viedään hyvinkin intensiivistä tukea ihmisen omaan kotiin, omaan asuinympäristöön, laitosmaisen asumisympäristön sijaan. Toki osa kuntoutujista tarvitsee pitkäaikaista tuettua asumisympäristöä.

Haasteena hoidon jatkuvuus

Väitöskirja selvitti mielenterveys- ja päihdepalveluiden rakennetta. Rakenteiden lisäksi jatkossa on nykyistäkin enemmän ratkottavaa esimerkiksi siinä, kuinka henkilökuntaa riittää palveluiden toteuttamiseen.

– Olen itse kiertänyt aika monessa yksikössä. Lääkärien ja nykyään myös esimerkiksi sairaanhoitajien ja psykologien vaihtuvuus on monin paikoin suurta. Haasteena on, miten päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa saadaan toteutettua jatkuvuus ja tarjottua tutkitusti tehokkaita hoitoja, Minna Sadeniemi toteaa.

Mielenterveyden ongelmat koskettavat jopa puolta suomalaisista heidän elämänsä aikana.

Väitöskirjan tekijä Minna Sadeniemi toimii muun muassa eläkeyhtiö Varman asiantuntijalääkärinä ja organisaatioille palveluita tarjoavan Psykiatriakonsultaatiot Hillan lääkärinä. Väitöskirja Mental health services in Southern Finland – disparities in personnel resources, costs and regional organization tarkastetaan Helsingin yliopistossa 19. elokuuta.

Lue myös:

Lyhytterapiaa opiskeleva Pia Vallenius sai idean, joka johti uuden mielenterveyspalvelun avaamiseen: "Kyllähän tällaiselle on ihan huutava pula"