Hyppää sisältöön

Lohi ei ole löytänyt Isohaaran kalateihin tänä kesänä – Lohijokitiimi perää yhä ratkaisua voimalaitoksen katkokäyttöön

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen katkokäyttö on vuodesta toiseen noussut tapetille, kun kalateiden toimivuutta on puntaroitu. Voimayhtio PVO kertoo satsaavansa Isohaaraan jatkossa.

Isohaaran kalateihin päätyäkseen lohi tarvitsee sopivan virtaaman, joka on tänäkin kesänä usein puuttunut. Kuva: Mirko Siikaluoma / Yle

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen kahdessa kalatiessä on ollut lohen osalta köyhä kesä.

Tähän mennessä Isohaaran ja Vallitunsaaren kalateihin on noussut vain nelisenkymmentä lohta. Viime kesänä vastaavaan aikaan nousulohia oli havaittu kalateiden laskurissa lähes 400.

Kalateiden käytöstä ja hoidosta vastaavan Lohijokitiimi ry:n toiminnanohjaaja Jukka Viitala on seurannut kesän etenemistä jokisuulla tympääntyneenä. Kesäkuussa kalateihin nousi tasan kaksi lohta.

– Isohaaran ja Vallitunsaaren voimalaitokset ovat voineet olla yhtä aikaa suljettuina jopa yli 10 tuntia. Tänä vuonna katkokäyttö alkoi jo ennen juhannusta eli juuri, kun kala oli nousemassa jokeen.

Lohta on noussut kohti pohjoisen jokia tänä kesänä toki muutenkin vähemmän kuin vuosi sitten. Viitalan mielestä se ei kuitenkaan selitä lohien surkean vähäistä määrää kalateissä, vaan syy on ennen muuta virtaavan veden puutteessa.

– Jos voimalaitosta pidetään täysin kiinni, Kemijoki lakkaa lohelle olemasta kokonaan. Jos voimalaitoksen juoksutusta vaihdellaan jatkuvasti toisen kalatien puolelta toiselle, se sekoittaa kalan kulkua eli navigointikyky kärsii siinäkin tapauksessa, Viitala kertoo.

Jukka Viitalan mukaan Lohijokitiimi arvioi viime vuonna, että voimalaitosten katkokäyttö häiritsi puolta kalateiden toiminta-ajasta. Aina kun voimalaitos on kiinni, turbiinivirrassa ei ole kaloja.

PVO-Vesivoima lupaa: Isohaaran vuoro tulee vielä

PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Jani Pullin mukaan yhtiö on hyvin tietoinen katkokäytön kalateille aiheuttamista ongelmista.

– Olemme viime vuosina tehneet paljon töitä Iijoella vaelluskalan hyväksi ja lähivuosina aiomme keskittyä enemmän myös Isohaaraan ja etsiä ratkaisua ongelmaan. Kalateiden toimintaedellytysten parantamisesta on käyty neuvotteluja muun muassa Keminmaan kunnan kanssa.

Jani Pulli tähdentää, että Suomen suurimman vesivoiman tuotantoon valjastetun joen merkitys säätövoimana kasvaa jatkuvasti, koska säästä riippuvaista tuotantoa, kuten tuulivoimaa, rakennetaan koko ajan lisää. Suomen sähköjärjestelmä vaatii, että sähköä tuotetaan jatkuvasti saman verran kuin sitä kulutetaan.

– Kalan nousun kannalta katkokäyttö on huono asia Isohaarassa. Uskon kuitenkin, että kalateiden toimivuutta on tulevaisuudessa mahdollista parantaa laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, Jani Pulli sanoo.

Kemijoen Isohaarassa on kaksi kalatietä: vuonna 1993 rakennettu Vallitunsaaren kalatie ja vuonna 2012 rakennettu Isohaaran kalatie. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Nousukalan alkuperäkin puhuttaa

Viime kesänä lohia nousi Isohaaran ja Vallitunsaaren kalateistä noin 2 300 kappaletta. Niistä 1 300 oli rasvaevällisiä eli villiä kalaa.

Viime kesän huomattavasti parempi lohen nousu kalateihin voi Jukka Viitalan mukaan selittyä sillä, että tänä kesänä voimalaitoksen katkokäyttö alkoi aikaisemmin ja sitä on ollut viimevuotista enemmän.

Toinen selittävä tekijä voi löytyä menneiden vuosien ylisiirroista. Parhaimpina vuosina istukkaita on siirretty Ounasjoelle jopa 1 500 kappaletta kesässä, huonoimpina kesinä vain murto-osa tuosta määrästä tai ei ollenkaan. Merivaellukselta jokeen palaavien kalojen määrä voi siten vaihdella vuodesta riippuen.

Keskustelua on herättänyt myös Kemijokeen nousevien rasvaevällisten lohien alkuperä. Lähinnä kysymys on ollut siitä, ovatko kalateiden kautta jokeen nousseet lohet Tornionjoella syntyneitä eksyjiä vaiko Ounas- ja Kemijoelle siirrettyjen velvoitekalojen jälkeläisiä.

Velvoitekalojen kasvatuksessa käytetään suureksi osaksi Tornionjoesta peräisin olevaa emokalaa. Sen vuoksi Kemijokeen nousevilla lohilla on joka tapauksessa Tornionjoen lohen geneettistä perimää, vaikka ne eivät olisi käyneet rajajoella syntymässä.

Jukka Viitalan mukaan Lohijokitiimin näkemys on, että Kemijokeen nousseet rasvaevälliset lohet ovat velvoitekalojen jälkeläisiä. Kemijoen velvoiteistutuksia hoitavassa Voimalohi Oy:ssä on asiasta ja tehdystä geenitutkimuksestakin eri käsitys. (siirryt toiseen palveluun) Sen mukaan kalat ovat pääasiassa Tornionjoen karkulaisia.

– Olen ollut yhteydessä Luonnonvarakeskuksen tutkijaan, jonka mukaan tähän mennessä tehtyjen geneettisten selvitysten perusteella ei voida vielä sanoa, missä joessa kalat ovat syntyneet. Alustavasti onkin sovittu, että asiaa ryhdytään tutkimaan tarkemmin, Viitala sanoo.

Lue myös:

Kemijoella seurataan sadan lohen liikkumista Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten välillä – kalojen käytöksestä kerätään tietoa ensi kesänä

Jasper Pääkkönen Kemijoen kalateistä: "Käsittämätön tilanne, että valtionyhtiö taistelee valtion asettamia tavoitteita vastaan"