Hyppää sisältöön

Kirkkoherra penkoi arkistoja ja löysi 125-vuotiaan värin – katso, miltä alkuperäiseen asuun palautettu arvopappila näyttää nyt

Puinen pappila entisöitiin laajojen arkistojen avulla. Niistä löytyi muun muassa rakennuksen syntyvaiheen kuitteja.

Vuonna 1897 rakennettu pappila sai takaisin alkuperäisen ulkoseinän värin. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevassa historiallisessa linnoituksessa seisova pappila on ainutlaatuinen rakennus. Vuonna 1897 valmistunut pappila on viimeinen säilynyt puinen ortodoksinen kaupunkipappila Suomessa.

Pappilaan on jätetty suuri leivinuuni, jossa aikanaan paistettiin kirkkoleipää. Uunin kanssa samassa huoneessa asui kirkkoleivän paistaja joka oli usein jonkun kirkon entisen työntekijän leski. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Pappilan ainutlaatuisuus, historiallinen arvo ja sijainti historiallisessa linnoituksessa tekevät rakennuksessa kulttuurisesti merkittävän, mutta teki peruskorjauksesta monimutkaisemman.

Kirkkoherra Timo Tynkkynen keskustelee toimittaja Mikko Mykkäsen kanssa pappilan historiasta ja tulevasta käyttötarkoituksesta.

Koska pappila on suojeltu rakennus, piti rakennuksen historia selvittää ennen remontin aloittamista. Vasta Museoviraston hyväksyttyä suunnitelmat päästiin kunnostamaan rakennusta.

Peruskorjatun pappilan seinältä löytyy näytteitä talon aikaisemmista tapeteista. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Rakennuksen historiallinen selvitys tuli ortodoksiselle seurakunnalle edulliseksi, koska sen tekijä löytyi läheltä. Seurakunnan oma kirkkoherra Timo Tynkkynen on nimittäin koulutukseltaan myös historian tutkija. Hän otti pappilan historian selvittämisen omille harteilleen.

Vanhat hirsiseinät peitettiin uudestaan tapeteilla, jotka ovat mahdollisimman alkuperäisten kaltaisia. Kuva ennen kunnostusta. Kuva: Timo Tynkkynen

Pappilan arkistoja tonkinut kirkkoherra innostui rakennuksen historian lisäksi tutkimaan myös rakennuksen asukkaiden tarinoita.

– Arkistoissa tuli vastaan monenlaisia erilaisia ihmiskohtaloita. Nostin heitä esille rakennushistoriikkin, sillä he ovat sitä elävää historiaa, joka liittyy tähän rakennukseen, Tynkkynen kertoo.

Viranomaisten vaatimaan rakennushistorian selvityksen tekijä löytyi läheltä, sillä kirkkoherra Timo Tynkkynen on myös historian tutkija. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Rakennuksen tarinan tutkimista helpottivat laajat ja eheät arkistot. Arkistoista löytyi jopa rakentamisvaiheen noin 125 vuotta vanhat kuitit.

Historian tutkimuksen avulla rakennus palautettiin mahdollisimman uskollisesti alkuperäiseen vuoden 1897 muotoonsa. Muun muassa rakennuksen ulkoseinät maalattiin tutkimuksessa kerätyn tiedon avulla alkuperäisen väriseksi.

Ennen remonttia ulkoseinien väri oli vaalea.

Vaalea puinen rakennus.
Ruskea vanha leveä puurakennus.
Liikuta palkkia ja näet, millainen pappila oli talvella 2021 ja nyt kesällä 2022.

Timo Tynkkynen keräsi entisten asukkaiden tarinat yleisölle luettavaksi ortodoksisen kirkon verkkojulkaisuun (siirryt toiseen palveluun).

Remontinaikaisen kuvan oviaukosta näkee rakennuksen millaisista hirsistä talo on rakennettu. Leveät oviaukot mahdollistavat esteettömän kulun. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Huolellisesti historialliseen muotoonsa palautettu rakennus on kuitenkin kokenut myös muutoksia. Aikaisemmin asumiskäytössä ollut rakennus on palautettu julkiseen käyttöön, joten se piti muuttaa nykyisiin vaatimuksiin sopivaksi.

Pappilan peruskorjauksessa otettiin esteettömyys huomioon muun muassa tasaamalla lattioiden korkeuseroja. Pappilassa on myös leveät oviaukot. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Yksi merkittävä muutos on esteettömyys. Pappilan lattioissa oli aikaisemmin merkittäviä korkeuseroja. Ne tasattiin esteettömyyden nimissä. Lisäksi toiseen sisäänkäyntiin on lisätty nostin, jonka avulla liikuntarajoitteisten pääsyä tiloihin on helpotettu.

Viime vuosikymmenet asuinrakennuksena toimineeseen pappilaan keskitetään ortodoksisen seurakunnan hallinto. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Ortodoksisen seurakunnan puinen pappila on kokenut niin näkyviä kuin näkymättömiäkin muutoksia peruskorjauksen myötä. Näkymättömiin muutoksiin kuuluu rakennuksen tekniikan uusiminen – esimerkiksi rakennuksen sähköt ja viemäröinti on uusittu peruskorjauksen myötä.

Peruskorjauksen myötä pappilaan on keskitetty paikallisen ortodoksisen seurakunnan toiminta. Tiloissa sijaitsevat nykyään muun muassa Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherranvirasto, seurakuntasali ja seurakunnan kerhotilat.

Vasemmalla näkyvän peruskorjatun pappilan vieressä oikealla on vuonna 1785 valmistunut, edelleen käytössä oleva Lappeenrannan ortodoksinen kirkko. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle

Lue seuraavaksi: 125-vuotiaan pappilan remontissa löytyi yllätyksiä — yksi niistä oli kokoelma kukkopillejä, joille ei löytynyt selitystä