Hyppää sisältöön

Vuoden 2021 soitetuin kotimainen oli Lauri Tähkän Aavikko – yleisölle tuntematon musiikintekijä Tido Nguyen kertoo, kuinka hittejä tehdään

30-vuotiaan vietnamilaistaustaisen tuottaja-lauluntekijän musiikilliset juuret ovat raskaassa rockissa ja heavyssä. Musiikkia hän päätyi tekemään poppareille kuten Abreu, Mikael Gabriel, Reino Nordin ja Evelina.

Teenage Engineering OP-Z-sekvensseri on avannut Tidolle uudenlaisia tulokulmia musiikin tekemiseen. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

– Olin heti ihan myyty. Se kuulosti todella riipaisevalta, Tido Nguyen sanoo.

Hän puhuu hetkestä, jolloin lauluntekijä Tiina Vainikainen esitteli hänelle ideaa uudesta kappaleesta. Siinä kertoja sanoo olevansa aavikko ja rakkaussuhteen toinen osapuoli on puu, joka ei voi koskaan kukoistaa aavikossa.

Idea jalostui valmiiksi kappaleeksi nopeasti, ja sen ensimmäinen versio lähetettiin Lauri Tähkälle kuunneltavaksi. Tähkä piti kuulemastaan, viimeisteli versionsa tuottaja Jukka Immosen kanssa, ja vuoden 2021 soitetuin kotimainen (siirryt toiseen palveluun) kappale oli syntynyt.

Tido kertoo kappaleen syntytarinaa studiollaan Helsingin Punavuoressa. Vaikka Aavikko-kappale tuntui alusta alkaen hitiltä, Nguyen sanoo tottuneensa siihen, että omille tekemisille ei pidä luoda korkeita odotuksia.

– Se on kuitenkin aina yleisöstä kiinni. Vaikka biisi olisi omasta mielestä kuinka hyvä, siihen ei voi paljoa itse vaikuttaa, kuinka se lähtee vetämään.

Nuoresta iästään huolimatta Tido tietää mistä puhuu. Hän on tehnyt musiikkia yhteistyössä muun muassa Abreun, Evelinan, Mikael Gabrielin, Reino Nordinin, Juha Tapion, Elastisen ja Nelli Matulan kanssa.

Hänen tuottamaansa musiikkia on ollut useasti Spotifyn Suomen ykkösijalla ja Emma-gaalassa 2018 hän oli ehdolla vuoden tuottajaksi. Ensimmäisiä näyttöjä on kertynyt myös kansainvälisestä musiikkibisneksestä.

Tidon tekemää tai tuottamaa musiikkia on kantautunut miljoonien suomalaisten korviin, mutta kaduilla hän saa edelleen kulkea rauhassa.

Turkulainen vietnamilaisperheen poika

Tido Nguyen syntyi 30 vuotta sitten Turussa. Vietnamilaiseen maahanmuuttajaperheeseen kuuluu myös kaksi vanhempaa siskoa ja pikkuvelipuoli.

Perheen kotikieli on vietnam, jota Tido puhuu edelleen sujuvasti. Kotona Varissuon kaupunginosassa musiikki oli aina läsnä: isä soitti klassisella kitaralla muun muassa klassisia ranskalaisia ja espanjalaisia teoksia.

Tidon oma ensikosketus musiikkiin tapahtui ala-asteen neljännellä luokalla. Musiikinopettaja ilmoitti lapsille, että koulussa saa perustaa bändejä. Koululla siviilipalvelustaan suorittavat miehet toimivat bändiohjaajina.

– Muutama kaveri kysyi mua bändiin soittamaan rytmikitaraa, vaikka en edes tiennyt mitä se tarkoittaa. Sitten ruvettiin soittamaan Apulantaa ja se vei mut heti mennessään.

Hän meni kitaratunneille ja soitti isän toiveesta ensin klassista kitaraa. Jo vuoden kuluttua soitin vaihtui kuitenkin sähköiseen, ja pian tärkeimmiksi bändeiksi nousivat Slipknot ja System of a Down. Muusikon ura alkoi tuntua ainoalta mahdolliselta vaihtoehdolta.

– Alun perin mun unelma oli olla rock- tai metallikitaristi, joka soittaa omia riffejään lavalla. Ei mun olisi tarvinnut olla bändin keulahahmo tai mitään sellaista.

Tido on tehnyt yksittäisiä keikkoja myös kitaristina Mikael Gabrielin keikkakokoonpanossa. Kuva: Tido Nguyenin arkisto

Hevimiehestä kuoriutui poppari

Peruskoulun jälkeen Tidon keskiarvo ei riittänyt yhteenkään Turun seudun lukioon. Lukupäässä ei ollut vikaa, mutta mielenkiinnon kohteet olivat muualla: Tido käytti kaiken aikansa musiikin tekemiseen.

Paremman puutteessa Tido päätyi Naantalin ammattiopistoon kokkilinjalle. Suunnitelmat vaihtuivat kuitenkin nopeasti, kun Tidon Englannin Manchesterissa asuva sisko kertoi koulusta, jossa voi opiskella musiikkiteknologiaa eikä pääsykokeissa katsota peruskoulun keskiarvoa. Ainoastaan musiikillisilla näytöillä ja pääsykokeella oli merkitystä.

– Muutin sinne melkein saman tien, vaikka pääsykokeet olivat vasta puolen vuoden päästä. Olin jo päättänyt, että menen sinne.

Manchesterin ajoilta löytyy myös keskeinen selitys sille, miten vannoutuneesta hevimiehestä tuli pophittien tekijä. Koulun vapaamielisessä ilmapiirissä musikaalisista kahleista luopuminen tapahtui kuin itsestään.

Jo nuorempana Tidon salainen pahe oli ollut Avril Lavignen kappale I’m with You, jota hän kuunteli kotona salaa muilta. Nyt hän koki, että salailu ei ole tarpeellista.

– Koulussa oli niin rento ja avoin meininki, että uskalsin kurkistaa metallin ja rockin ulkopuolelle. Huomasin ja uskalsin myöntää itselleni, että pidän esimerkiksi George Michaelista aika paljon.

Tido ja Anna Abreu Emma-gaalassa vuonna 2020. Kuva: Tido Nguyenin arkisto

Pekka Ruuska maksoi viikkorahaa

Elokuussa 2013 Tido Nguyen koputti Helsingin Pohjoisrannassa sijaitsevan HIP Studion oveen.

Manchesterin-vuosien jälkeen Tido oli saanut paikan Brightonin yliopistosta musiikkitietotekniikkalinjalta. Opintolinja kuitenkin yllättäen lakkautettiin, ja Tido jäi tyhjän päälle.

Hän päätyi hakemaan oppisopimuspaikkaa helsinkiläisistä studioista, ja HIP Studion omistaja, muusikko Pekka Ruuska oli ainoa, joka vastasi Tidon sähköpostihakemukseen.

– Tido tuli vähän pelokkaana siihen sohvan nurkalle istumaan, mutta sitten hyvin nopeasti hän hurmasi meidät persoonallaan, Ruuska muistelee.

Myös tuottaja-biisintekijät Eppu Kosonen, Ilkka Wirtanen ja Jurek Reunamäki olivat aloittaneet samassa paikassa harjoittelijoina ja tekivät nyt jo menestyksekästä uraa. Tido päätyi aluksi tekemään assistentin ja äänittäjän töitä heille.

Soittimien mikittäminen ja ääniraitojen siivoilu ei ollut kuitenkaan se, mitä Tido uraltaan halusi. Paikka piti lunastaa kovalla työllä. Tido teki pitkiä päiviä ja alkuvaiheessa TE-toimiston lopullista harjoittelupäätöstä odotellessa Ruuska jopa maksoi hänelle pientä “viikkorahaa”, koska uskoi tähän.

– Pyrimme mahdollistamaan sen, että tällainen lahjakas nuori ihminen löytää oman tapansa tehdä tätä juttua. Niin siinä lopulta kävikin, vaikka se vei aikansa, Ruuska sanoo.

Jossain vaiheessa Tidolta kysyttiin, onko hän koskaan tehnyt suomenkielisiä kappaleita.

– Naurahdin ääneen, sillä en tuntenut suomalaista musaa oikeastaan ollenkaan. Se ala-asteen Apulanta oli suunnilleen ainoita kokemuksia suomalaisesta musasta.

Ajatus jäi kuitenkin kutittamaan ja Tido päätti kokeilla suomenkielisen musiikin tekemistä. Ensimmäiset kappaleet olivat “ihan hirveitä”, mutta jossain vaiheessa hän päätyi mukaan biisinkirjoitussessioihin, joissa muut olivat vastuussa teksteistä ja Tido musiikista.

– Opin siinä paljon ja suomen kieli aukesi yhtäkkiä ihan uudella tavalla. Suomi on kuitenkin mun vahvin kieli, ymmärrän ja sisäistän sitä ihan eri tavalla kuin vaikka englantia. Tämä oli iso oivallus.

Käänteentekevä kappale Tidon uralla oli vuonna 2016 julkaistu Mikael Gabrielin Helium. Sen myötä Tidon nimi nousi musiikkipiirien tietoon ja onnistuminen poiki lisää töitä.

Uutta syntyy yhdistelemällä vanhaa

Nyt Tido Nguyen on tehnyt, tuottanut, kirjoittanut, äänittänyt ja soittanut musiikkia työkseen jo lähes kymmenen vuoden ajan.

Laulujen kirjoittamisessa monille tekijöille tärkeintä on hyvän hetken ja flow-tilan vaaliminen, mutta Tido sanoo luottavansa etsimiseen ja kokeilemiseen.

– Biisien tekemiseen liittyy paljon kivien kääntelyä ja ideoiden pois heittämistä: tuon kiven alta ei löytynyt mitään, mutta tuo voidaan pitää. Uskon vahvasti kärsivälliseen uudelleenkirjoittamiseen.

Kun studion ovesta astuu sisälle artisti, jonka kanssa on tarkoitus tehdä uutta musiikkia tyhjästä, Tido sanoo aloittavansa kuulumisten kyselemisellä.

– Yleensä sieltä löytyy jotain, mistä voi inspiroitua. Usein ihmisillä on joku asia mielen päällä ja siitä on paljon kerrottavaa. Sellaisesta on hyvä lähteä liikkeelle.

Inspiraatiota ja erilaisia tulokulmia musiikkiin hän hakee altistamalla itseään uusille asioille. Hän soittaa useita kielisoittimia, koskettimia sekä rumpuja, mutta näiden sijaan hän on viime kuukaudet pyöritellyt käsissään Teenage Engineering OP-Z-sekvensseriä.

Pienessä kaukosäätimen kokoisessa laitteessa ei ole minkäänlaista näyttöä, mutta rumpulooppeja, erilaisia ääniä ja niiden muokkausmahdollisuuksia on loputtomiin.

– Tämä laite ajaa tekemään tosi erilaisia ratkaisuja kuin perinteiset soittimet tai studio-ohjelmat. Sen sijaan että sekvensoisin Abletonilla piano rollia, sekvensoin tällä näiden kuvioiden ja värien mukaan, enkä ihan tarkkaan edes tiedä, mikä nappi tekee mitäkin.

Turusta kotoisin oleva Tido Nguyen asuu nykyisin Helsingissä. Oma studio sijaitsee Punavuoressa. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Uusien näkökulmien ja erilaisten työtapojen tutkiminen on lähes välttämätöntä, sillä länsimaisessa säveljärjestelmässä on vain 12 säveltä ja niiden mielekkäitä yhdistelmiä vain rajallinen määrä. Likimain kaikki melodiat ja sointukierrot on jo kirjoitettu, joten uutta täytyy luomalla yhdistelemällä.

– Oikeastaan vaikein juttu pop-biisien tekemisessä on juuri siinä, miten samoista elementeistä ja samoilla työvälineillä voi tehdä aina jotain uutta.

Tidon ajatusmaailmassa kaikki hänen korviensa välissä syntyvä musiikki on tietynlainen summa siitä, mitä korvien väliin on vuosien varrella kertynyt.

– Se on yksi soppa, johon on sekoittunut kaikki mun Slipknot- ja Wham-kaudet ja kaikki. Siinä mielessä en keksi mitään uutta, koska se on sekoitus kaikkea vanhaa. Mutta tavallaan se on uutta, koska siinä mun sopassa on ainutlaatuinen yhdistelmä.

Lue lisää:

Anna Abreun suosio hiipui ja keikkanauhat kuulostivat surkeilta: "Päätin, että alan treenata törkeesti. Nyt musta tulee paras"

Suomalainen tuottajakaksikko saa kappaleitaan jenkkiräppäreiden levyille, vaikka toinen työskentelee ruokakaupassa ja toinen suorittaa siviilipalvelusta