Hyppää sisältöön

Etujärjestöt tyrmäävät koronarajoitusten mahdollisuuden ensi talvena: "Hallituksen ei pidä antaa tätä esitystä"

Tapahtuma- ja ravintola-alan mukaan pelkkä rajoitusten uhka lisää yrittäjien taakkaa ja epävarmuutta. Hallituksen esitysluonnos esittää tartuntatautilakiin muutoksia, joilla koronaepidemiaa voidaan hillitä tarvittaessa myös talvella.

Jatkossa kynnys koronarajoitusten käyttöön olisi aiempaa korkeampi, sillä tartuntatautilain väliaikaisilla pykälillä ei pyrittäisi enää esisijaisesti ehkäisemään koronaviruksen leviämistä vaan taudista aiheutuvaa vakavaa terveydenhuollon ylikuormittumista. Kuvassa leikkaussalihoitajat Carita Vuorenpää ja Lotta Lantto työskentelevät Jorvin sairaalassa heinäkuussa 2020. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Hallituksen suunnitelmat koronan taittamiseksi ensi talvena saavat edelleen voimakasta arvostelua etujärjestöiltä. Tarkoituksena on palauttaa tartuntatautilakiin osa väliaikaisista pykälistä, joiden avulla koronaepidemiaa voidaan hillitä myös talvella.

Pykälien perusteella kunta tai aluehallintovirasto voisi päättää esimerkiksi ravintolatoiminnan rajoittamisesta, jos epidemiatilanne sitä edellyttää ja terveydenhuollon kantokyky on vaarassa. Ensisijaisesti terveydenhuollon ylikuormittumista ehkäistäisiin ottamalla uudelleen käyttöön hygieniavelvoitteet, eli esimerkiksi asiakkaalle pitäisi tarjota käsienpesupiste ja pintoja puhdistaa tehostetusti.

Useat etujärjestöt katsovat, ettei tartuntatautilain väliaikaisia pykäliä ole enää tarpeen jatkaa. Kriittiset kannat tulevat esille lausunnoista (siirryt toiseen palveluun), joita ne ovat jättäneet hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (siirryt toiseen palveluun).

Yleisötilaisuuksien järjestämistä on rajoitettu pandemia-aikana yhteensä useiden kuukausien ajan. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala osoitti mieltään Helsingin Senaatintorilla 3. helmikuuta 2022. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut (siirryt toiseen palveluun), että koronatapaukset lisääntyvät jälleen syksyllä ja talvella. Ehdottamalla tartuntatautilain muutoksille jatkoa hallitus haluaa varautua siihen, että näin voi käydä myös Suomessa. Väliaikaisten pykälien jatkaminen ei vielä tarkoita rajoitusten voimaantuloa, vaan kyse on varautumisesta.

Jatkossa kynnys koronarajoitusten käyttöön olisi aiempaa korkeampi, sillä väliaikaisilla pykälillä ei pyrittäisi enää esisijaisesti ehkäisemään koronaviruksen leviämistä vaan taudista aiheutuvaa vakavaa terveydenhuollon ylikuormittumista.

Koronarajoituksia saatettaisiin niiden perusteella voimaan vain siinä tapauksessa, jos vakavat tautitapaukset lisääntyisivät ja terveydenhuollon kantokyky uhkaisi pettää. Lisäksi rajoittavia päätöksiä voitaisiin tehdä, jos koronarokotteiden teho vakavaa tautimuotoa vastaan heikkenisi merkittävästi ja rajoitukset olisivat välttämättömiä ihmisten terveyden ja hengen suojelemiseksi.

Esitysluonnoksen mukaan koronapassi poistuisi käytöstä, eikä yritys voisi enää vapautua rajoituksista sen avulla. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että rokotukset eivät estä koronaviruksen leviämistä, vaikka ne tuovat hyvän suojan vakavaa tautia vastaan. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kaikista rajoituksista päättäisivät jatkossa kunnat ja aluehallintovirasto. Tähän asti hallitus on päättänyt ravintolarajoituksista.

Valtio myös varautuu kompensoimaan mahdollisista rajoituksista yrityksille aiheutuvia haittoja.

Tapahtuma-, ravintola- ja matkailuala pettyivät esitysluonnokseen

Tapahtumateollisuus ry ja Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry vastustavat tartuntatautilain määräaikaisten pykälien jatkamista. Molemmat etujärjestöt korostavat, että pelkästään pykälien luoma rajoitusten uhka lisää yrittäjien epävarmuutta ja sumentaa tulevaisuudennäkymiä.

– Ihmettelen sitä, että kun muissa Pohjoismaissa poikkeusajan säännöksistä on luovuttu jo kokonaan, että miksi Suomessa halutaan vieläkin asettaa tällainen uhka ravintola-alan ja joidenkin muiden toimialojen päälle, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Lapin mukaan hallituksen ei pitäisi antaa esitystä eduskunnalle. Hän kertoo, että koronarajoitukset ovat romahduttaneet monen matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksen ja työntekijän talouden. Jos mahdollisuus määrätä uusia rajoituksia jatkuu, uhkaa erityisesti ravintola-alaa piinaava työvoimapula pahentua entisestään, kun lisää työntekijöitä siirtyy pois alalta epävarmuuden takia, Lappi sanoo.

Toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että rajoitusten aiheuttamia taloudellisia tappioita on korvattu heikosti ravintola- ja matkailuyrittäjille pandemia-aikana. Mara aikoo tettää tästä selvityksen ulkopuolisella tutkimuslaitoksella. Kuva: Mikko Koski / YLE

Viestintä- ja vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedt sanoo, että toimialojen välinen tasa-arvo ei vieläkään toteudu hallituksen esitysluonnoksessa. Tapahtumateollisuuden mielestä tartuntatautilaki ei tunnista tällä hetkellä ammattimaista tapahtumaelinkeinoa tai rajoituksista tapahtuma-alalle aiheutuvia haittoja, minkä takia se tulisi uudistaa kokonaan.

Pandemia-aikana yleisötilaisuuksia on rajoitettu tartuntatautilain pykälän 58 § nojalla, joka on laissa pysyvästi. Tapahtumia voidaan siis rajoittaa jatkossakin riippumatta siitä, ovatko nyt ehdotetut määräaikaiset pykälät voimassa.

– Viimeisen kahden vuoden aikana yleisötilaisuudet ovat olleet jatkuvasti ne, joita on ensimmäisenä rajoitettu. Meidän alaan on kohdistettu kaikista pisimmät täyssulut. Ne ovat kestäneet kuukausia ja rajoitukset on myös purettu viimeisenä. On kohtuullista vaatia lainsäädännön uudistamista kokonaan, Sahlstedt toteaa.

Jos tartuntatautilain määräaikaiset pykälät otettaisiin kuitenkin uudelleen käyttöön, tulisi tapahtuma-ala sisällyttää niiden piiriin kuten muutkin toimialat, sanoo Sahlstedt.

Viestintä- ja vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedtin mukaan yleinen mielipide ja mielikuvat vaikuttavat siihen, uskalletaanko tapahtumia suunnitella ja järjestää. Tämän takia pelkästään koronarajoitukset mahdollistavan lainsäädännön olemassa ololla on haittavaikuksia tapahtuma-alaan, hän sanoo. Kuva: Jukka Salminen

Ravintoloiden rajoituksista päättäminen olisi lakiluonnoksen mukaan siirtymässä alueille, mitä perustellaan toimialojen yhdenvertaisella kohtelulla.

– Tässä hyvä puoli on se, että päätöksistä voidaan valittaa hallinto-oikeuksiin toisin kuin valtioneuvoston asetuksista, mikä toisi meille hyvän jälkikäteisen oikeussuojakeinon. Valittaisimme varmasti erittäin ahkerasti, jos aluehallintovirastot tulisivat näitä päätöksiä tekemään, toimitusjohtaja Lappi sanoo.

Päättyneen lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelua jatketaan palautteen pohjalta, eli muutoksia voi vielä tulla. Ylen tietojen mukaan työstettyä esitysluonnosta käsitellään elokuussa koronaministerityöryhmässä, joka linjaa, kuinka lain kanssa edetään. Esitys voidaan antaa jo elokuun aikana, jos koronatilanne Suomessa heikkenee olennaisesti.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 8.8. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Lapissa koronarajoituksista jäi katkeria jälkiä – Yrittäjä Sirly Ylläsjärvi: "Ravintolat jätettiin ihan hirveään pulaan"

Koronarajoitukset kohtelivat ravintoloita väärin, sanoo Mika Salminen – Yle selvitti: Poukkoilevia määräyksiä noudatettiin ja jälkiä siivotaan pitkään