Hyppää sisältöön

Tänä vuonna järjestetään ennätykselliset 430 musiikkifestivaalia, eikä työntekijöitä löydy tarpeeksi – alalta on lähtenyt 6 500 vakitekijää

Kaikki korona-aikana tapahtuma-alalta lähteneet ammattilaiset eivät ole palanneet takaisin. Heille olisi käyttöä, sillä pelkästään kesä–elokuussa Suomessa järjestetään noin 350 kevyen musiikin festivaalia.

Joidenkin tapahtuma-alan ammattilaisten mielestä tapahtumia on jo liikaa. Kuvassa Olavi Uusivirta surffaa yleisömeressä Qstockissa heinäkuussa. Kuva: Joanna Tzortzis

Kahden pitkän koronavuoden jälkeen tapahtuma-alan paisuneet tarpeet räjähtävät nyt käsiin.

Etujärjestö LiveFIN ry:n mukaan Suomessa järjestetään tänä vuonna noin 430 kevyen musiikin festivaalia, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Pelkästään kesä-, heinä- ja elokuussa järjestetään 350 festivaalia.

– Määrä on aivan tolkuton, sanoo LiveFIN ry:n festivaalitutkija Maarit Kinnunen.

Samalla noin 20 000:n vakityöntekijän alalta on koronavuosien aikana lähtenyt noin 6 500 tekijää.

Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry arvioi, että tilapäisiä sesonkiapulaisia on lisäksi kadonnut alalta kymmeniä tuhansia.

Pulaa etenkin erityisosaajista

Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedtin mukaan tapahtumaruuhkaa syntyy, kun lukuisat korona-aikana perutut tapahtumat, joihin myytyjä lippuja ei ole palautettu, järjestetään nyt.

Samalla alan tekijät yrittävät pelastua talousvaikeuksiltaan lisäämällä tarjontaa. Uusia festivaaleja järjestetään tänä vuonna noin 75.

Nyt alalla on työvoimapula etenkin kokeneista alan erikoisosaajista muun muassa tekniikassa, järjestyksenvalvonnassa ja ravintolahenkilökunnassa.

– Uhkakuvat ovat valitettavasti realisoituneet. Kun vuosikymmenet alalla olleita konkareita puuttuu, palveluiden sujuvuus kärsii, Sahlstedt sanoo.

Pietarsaari Open Air jouduttiin perumaan kokonaan, kun alihankkija toimitti vääränlaisen esiintymislavan. Kuopion viinijuhlissa viini tilapäisesti loppui ja jonot kasvoivat henkilöstövajeesta johtuen. Suvilahdessa uusi urbaani lavatanssifestivaali ei tavoittanut yleisöä toivotusti.

Espoon viinijuhlien ohjelmapäällikön, Nordic Liven Ari Myllyniemen mukaan freelancer-markkinat käyvät kuumana. Väkeä on etsitty myös alan ulkopuolelta.

– Saimme töihin onneksi pääosin alan ammattilaisia. Tosin tekniikan ammattilaisten saaminen oli vaikeampaa, ja he joutuivat töihin lyhyellä varoajalla, mikä vaikeutti esivalmisteluja, Myllyniemi sanoo.

Liika on liikaa

Alan tekijöiden mielestä tapahtumia on jo liikaa. Pelkästään lauantaina 16. heinäkuuta oli samaan aikaan käynnissä 39 festivaalia. Helsingissä on festivaaleja kesä-elokuun välissä jopa 46.

LiveFINin mukaan edellinen ennätysvuosi oli 2019. Luvuissa ovat mukana kaikki vähintään kolmen musiikkiesiintyjän tapahtumat poislukien klassinen musiikki.

Myös lippuja on myyty paljon. Maria Sahlstedtin mukaan lipunmyyntiyhtiöt ovat maaliskuusta alkaen raportoineet parhaimmillaan jopa puolet vilkkaampaa myyntiä kuin vuoden 2019 vastaavana ajankohtana.

Kaikkialle ei silti riitä yleisöä. Valtava festivaalimäärä on kiristänyt kilpailun yleisöstä äärimmilleen.

Tapahtumayritys Loud'n Live Promotionsin pääpromoottori Kalle Keskinen uskoo, että osaa tämän kesän tapahtumista ei nähdä enää ensi vuonna.

– Kilpailu on ollut valtavaa. Kun järjestimme Seinäjoen vauhtiajot heinäkuussa, oli samana viikonloppuna 32 muutakin tapahtumaa, Keskinen sanoo.

Samalla alan kustannukset ovat nousseet. Hintojen nousua ei voi hyvittää nostamalla lippujen hintoja loputtomiin.

– Ei tässä siksikään ole mihinkään normaaliin päästy. Jos saadaan näistä tapahtumista omat takaisin, olen jo tyytyväinen, Keskinen sanoo.

Vaikeinta on uusilla toimijoilla. Korona-aikana siirtyneihin festivaaleihin on jo monilla valmiina liput, joten uusia ei osteta ja aikataulut on jo lukotettu, Keskinen arvelee.

Festivaaleihin on opittava uudelleen

Keskinen arvelee, että jotkut alan yrittäjät ovat turhan toiveikkaasti odottaneet, että koronavuosien jälkeen kaikki tapahtumat olisivat jo alkukesästä täynnä patoutunutta festarinälkää purkavia ihmisiä.

Näin ei ole ollut. Vaikka lipunmyynti on ollut vilkasta, oli alkukesä Loud'n Liven näkökulmasta varovaista aikaa.

– Ihmiset olivat jo tottuneet siihen, että kesäisin ei mennä isoihin tapahtumiin. Alkukesän tapahtumien rooliksi muodostui opettaa ihmiset uudelleen festaroimaan, Keskinen sanoo.

Kun puskaradio ja sosiaalinen media alkoivat kesäkuussa täyttyä festivaalikuvista ja tunnelmoinnista, näkyi se heinäkuussa myynnin kasvuna. Keskinen ennustaa, että elokuusta tulee todennäköisesti kesän paras myyntikuukausi.

Lisäkoulutusta suunnitteilla

Tapahtumateollisuus ry:llä on jo suunnitelmia ensi vuodelle, jotta tapahtumaruuhka ja työntekijöiden puutos ei toistuisi. Maria Sahlstedtin mukaan alan kaikkia vaadittavia työpaikkoja ja koulutustarpeita ei ole tunnistettu riittävän hyvin.

Sahlstedtin mukaan Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut selvityksen erilaisten yritysten, ammattien ja osaamisten tunnistamiseksi.

– Myös jotkut alan yritykset ovat järjestäneet jo viime keväästä alkaen rekrytointi- ja täsmäkoulutustapahtumia, jotta alalle saadaan pikaisesti uusia ammattilaisia, Sahlstedt sanoo.

Koulutus vaatii panostuksia myös yhteiskunnalta. Alalle tarvitaan vakautta ja ennustettavuutta, jotta menetetyt konkarit löytävät takaisin työn pariin.

– Tämä on tulevaisuuden toimintasektori. Ala on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Se työllistää valtavasti eri alojen ammattilaisia ja toimii myös nuorille porttina työelämään. Ja aina kun jossain tapahtuu, se aiheuttaa ihmisvirran myös muiden palvelujen äärelle.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 3.8.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.