Hyppää sisältöön

Työvoimapula näkyy myös yksityisillä terveysasemilla ja korostuu pikkupaikkakunnilla – sadan kilometrin päähän maakuntakeskuksesta ei osaajia löydy

Pohjalaismaakunnissa toimivat yksityiset terveysasemat etsivät jatkuvasti uutta työvoimaa, vaikka varsinaista hoitaja- tai lääkäripulaa niillä ei kertomansa mukaan olekaan.

Palveluvastaava Johanna Koivusalo (vas.) ja sairaanhoitaja Tiina Hykkönen valmistelevat leikkausta Terveystalon Seinäjoen toimipisteessä. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Julkisen terveydenhuollon työvoimapulasta on puhuttu jo pitkään, mutta myös yksityisillä terveysasemilla on toisinaan kysyntään nähden liian vähän henkilökuntaa.

Esimerkiksi Pihlajalinnan Pohjanmaan toiminta-alueella työvoimapula näkyy työterveyshuollossa, jossa on ympäri vuoden ajoittain pulaa niin hoitajista kuin kuin lääkäreistä.

Pihlajalinnan Pohjanmaan aluejohtaja Minna Ristiniemen mukaan tällä hetkellä Pohjanmaan toimipisteissä on muutama avoin työpaikka työterveyden puolella. Henkilöstötilanne voi vaihdella lyhyelläkin aikavälillä.

– Työterveyteen liittyvät hoitajat ja lääkärit ovat ne hankalimmat. Mutta sitten jos on esimerkiksi muita hoitajia, leikkaussalihoitajia tai poliklinikkahoitajia, niihin paikkoihin on kyllä hakijoita, Ristiniemi kertoo.

Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas kertoo sähköpostilla, että yrityksellä on koko maan toimipisteissä jatkuvasti satoja paikkoja avoinna.

– Tarve johtuu osin kasvusta, osin vaihtuvuudesta sekä osin esimerkiksi hoitajamitoituksen kaltaisista lainsäädännöllisistä päätöksistä, Tulokas sanoo.

Pulaa on Tulokkaan mukaan laboratorio-, työterveys- röntgen- ja sosiaalipalveluiden lähihoitajista sekä mielenterveyden ammattilaisista. Vastaanottoaikojen riittävyys riippuu kysynnästä ja vaihtelee hyvin paljon Mehiläisellä.

– Pohjanmaan alueella hoitoon pääsee tälläkin hetkellä 1-5 päivässä.

Ei pulaa, mutta haku kuitenkin auki

Sekä Seinäjoen että Kokkolan Terveystaloista todetaan, että varsinaista työvoimapulaa ei ole tällä hetkellä.

Lisää osaajia etsitään kuitenkin koko ajan, sanoo Pohjanmaan seudun aluejohtaja Mari Tarkka.

– Asiakastarpeet huomioiden meillä voisi olla vielä enemmän tarjontaa kuin mitä tällä hetkellä on. Esimerkiksi arki-iltaisin pyrimme järjestämään niin, että tarjontaa on, koska asiakkaat tulevat mielellään työpäivän päätteeksi vastaanotolle, Tarkka kuvailee.

Loma-aikana Terveystalossakin on ollut vähemmän vastaanottoaikoja tarjolla kuin normaalisti.

Tarkan mukaan Pohjanmaan alueella hoitohenkilökunnan paikkoja on auki vain Terveystalo Vaasan laboratoriossa.

– Lääkäreille ja hyvinvointitoiminnan ammattilaisille meillä on jatkuva haku.

Terveystalon pohjoisen seudun aluejohtaja Kimmo Rusanen kertoo, että Kokkolan seudulla ei ole tällä hetkellä hoitaja- tai lääkäripulaa, eikä hoitajien paikkojakaan ole juuri nyt auki.

Valtakunnallinen hoitajapula kuitenkin huolestuttaa.

– Emme mekään yksittäisenä toimijana pysty korvaamaan sitä työtä, mitä julkisella puolella tehdään. Ilman muuta uutiset joukkoirtisanoutumisista ja isosta hoitajapulasta huolestuttavat.

Lue seuraavaksi:

Hoitajapula ei ole vain ay-retoriikkaa tai kesän ongelma: nämä grafiikat näyttävät, millainen kriisi meitä odottaa vuonna 2040

Pelkät palkankorotukset eivät ratkaise historiallista hoitajapulaa, vaan tarvitaan enemmän, sanovat hyvinvointialueiden johtajat

Syrjäiset paikkakunnat eivät houkuttele

Eniten haasteita on työntekijöiden rekrytoimisessa pienille ja syrjäisille paikkakunnille.

– Kun tullaan sadan kilometrin päähän maakuntakeskuksista, on vaikeampi saada työntekijöitä, Pihlajalinnan Pohjanmaan aluejohtajan Minna Ristiniemi sanoo.

Terveystalo kertoo rekrytoivansa esimerkiksi lääkäreitä jatkuvasti, koska vastaanottoaikoja halutaan tarjota asiakkaille enemmän. Terveystalolla on Pohjanmaan seudulla noin 400 työntekijää. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Ristiniemen mukaan pienillä paikkakunnilla pitäisi olla muitakin vetovoimatekijöitä kuin työpaikka, jotta myös niihin saataisiin hoitajia ja lääkäreitä.

Kivijalkavastaanottojen rinnalle ovat yhä enemmän nousseet puhelinajat, etä- ja videovastaanotot sekä ympäri vuorokauden toimivat chat-lääkäripalvelut.

Mari Tarkan mukaan näiden palveluiden kysyntä ja käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti koronan myötä ja etäpalvelut ovat tulleet asiakkaille tutuiksi.

– Totta kai on asioita, joihin se ei sovellu, mutta hyvin monessa asiassa voidaan asiakasta myös etänä auttaa, Tarkka sanoo.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 17. elokuuta kello 23 asti.