Hyppää sisältöön

Syksyllä alkavat energiansäästötalkoot – kuntien pitää valita, tingitäänkö uimahallien löylyistä tai julkisten tilojen lämmityksestä

Kunnat alkavat laatia säästölistoja heti syksyn alkajaisiksi. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) säästäisi ensimmäiseksi vajaakäytöllä olevien tilojen lämmityksestä tai teiden valoista.

Uimahallit ovat energiasyöppö, mutta jos niiden lämpötiloja lasketaan, voi syntyä kitinää käyttäjien keskuudessa. Kuva: yle, MOT

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sammutetaanko katuvaloja, tingitäänkö koulujen lämpötiloista, jätetäänkö latuja auraamatta tai lasketaanko uimahallin saunan lämpötilaa? Nämä ovat kysymyksiä, joita julkishallinto joutuu heti syksyn alkajaisiksi pohtimaan.

Muutaman viikon päästä käynnistyy sähkönsäästön valistuskampanja kansalaisille, mutta myös kunnat ja kaupungit joutuvat kiristämään kukkaronnyörejä ilmojen viiletessä.

Muualla Euroopassa on jo ilmoitettu säästötoimista: viimeksi tällä viikolla Espanjan hallitus ilmoitti, että yleisiä tiloja ei saa enää viilentää alle 27 asteen eikä lämmittää talvella yli 19 asteen, ja ilmastoitujen kauppojen ja hotellien on pakko pitää (siirryt toiseen palveluun) ulko-ovet kiinni.

Soitimme kymmeneen suomalaiseen kuntaan Inarista pääkaupunkiseudulle. Lähes kaikissa niissä käynnistellään pohdintaa säästökohteista.

Vain joka kolmas katuvalo päällä

Kemijärven kunnallistekniikan päällikkö Eero Saarijärven mukaan polttoaineen hinta on noussut niin paljon, että se vaikuttaa suoraan kaupungin aliurakoitsijoiden hintoihin.

– Joudutaan miettimään, säästetäänkö hiihtolatujen tai katujen auraamisesta, Saarijärvi sanoo.

Kemissä taas palaa yöaikana jo valmiiksi vain joka kolmas katuvalo säästösyistä. Kaupungissa harkitaan nyt julkisten tilojen lämpötilan laskemista.

– Eihän sitä kukaan käytännössä tiedä, jos keskellä päivää pari tuntia lasketaan asteella lämpötilaa, Kemin sähköistysvastaava Jukka Kesonen sanoo. Vaikeampi päätös on kaupungin uimahallin lämpötilojen laskeminen, koska sen käyttäjät huomaat selvemmin.

– Seuraamme myös, minkälaisia linjauksia muut toimijat tekevät julkisten tilojen osalta, Vantaan kaupungin viestintäjohtaja Mari Kalmari kertoo.

Suomen kuntien omistuksessa on noin 60 000 rakennusta. Kuvassa Sodankylän jäähalli. Kuva: Mia Sivula / Yle

Uimahalleissa säästönvaraa

Todennäköisimmin kunnat ja kaupungit säästävät rakennusten energiankäytöstä.

Esimerkiksi Espoon palvelutuotantopäällikkö Taneli Kalliokoski panisi kiinteistönhoitajat ensimmäiseksi kiertämään tiloja ja mittaamaan lämpötiloja, jos tulisi äkkinäinen tarve leikata energiankäyttöä.

– On vanhoja rakennuksia, joihin ei ole pitkiin aikoihin tehty tarkastuksia. Tai voi olla yksittäinen luokkahuone, jossa on 26 astetta lämmintä, jolloin se on pahasti ylilämmityksen puolella. Kun näitä on paljon, muodostuu merkittäväkin massa, Kalliokoski sanoo.

Yksi energiasyöppö kunnissa ovat uimahallit. Saunojen kiukaat saattavat paahtaa 100-asteisina ja altaiden suodatus- ja muut laitteet hurrata koko päivän.

Esimerkiksi Saksassa julkisten tilojen lämpimän veden käyttöä aletaan säännöstellä.

Voisiko Suomessakin kieltää lämpimän veden käytön esimerkiksi uimahalleissa? Käytännössä ei, koska uima-altaaseen pääsy edellyttää meillä suihkussa käyntiä.

Mutta muita säästötoimia voitaisiin harkita.

– Isommissa uimahalleissa voisi vaikka sulkea allasosastoja, Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen pohtii.

Kuntaministeri Sirpa Paatero kertoo itsekin osallistuneensa keskusteluihin katuvalaistuksen vähentämisestä Kotkan kunnanvaltuutettuna. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Suomessa on joustonvaraa

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) myöntää, että säästöpäätöksissä liikutaan herkällä alueella.

– Sellaiset säästöt, jotka koskettavat suoraan ihmisiä, ovat herkimpiä. Pidän tärkeänä, että palveluihin liittyvät säästöt jätettäisiin viimeiseksi, ja ensin säästettäisiin esimerkiksi vähällä käytöllä olevien kiinteistöjen ilmastoinnista tai lämpötilasta, Paatero sanoo.

Ollaanko Suomessa jäljessä Keski- ja Etelä-Eurooppaa, kun meillä julkishallinto ei ole vielä päättänyt säästötoimista?

– En usko, että ollaan jäljessä, mutta aihe ei ole julkisessa keskustelussa vain vielä noussut. Varmaan monet kunnat budjettien laadinnassa huomioivat sitten hintojen nousun, Paatero sanoo.

– Kuntien on hyvä varautua siihen, että hinta todennäkösesti nousee, mutta samanaikaisesti kannustan kuntia yleisemminkin energiatehokkuuteen ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Se on kuntien tehtävä.

Paateron mukaan suomalainen energiapaletti – se, että sähköä on tuotettu niin monista eri lähteistä – antaa joustonvaraa myös kriisitilanteissa.

– Ja jos Olkiluoto-3 lähtee uutena käyntiin tämän vuoden aikana, niin se helpottaa sähkönsaantia talvella, Paatero sanoo.

"Ihmisistä on tullut energian suurkäyttäjiä"

Säästötoimista päättäminen ei ole poliitikoille helppoa, koska energiankäyttö on nykysuomalaiselle eräänlainen kansalaisoikeus, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) professori Jyri Seppälä arvioi. Tätä kansalaisoikeutta on voinut käyttää miten huvittaa.

Äänestäjien vääräksi kokema vyönkiristäminen saattaa kostautua vaaliuurnilla.

– Nämä ovat herkkiä alueita, mutta päättäjiltä vaaditaan nyt rohkeutta puuttua voi sanoa jopa turhanpäiväisyyksiin. Suomen hyvinvointi on rakennettu energiankäytön varaan, ja ihmiset ovat tottuneet energian suurkäyttäjiksi, Seppälä sanoo.

Esimerkiksi saunominen on suomalaisille lähes pyhä asia, jonka energiankuormitusta ei juuri mietitä. Myöskään puulla lämmittämisessä ei ole kitsasteltu.

– Ei saunomista varmaan kukaan ole kieltämässä, mutta kyllä sen merkitystä sähkönkulutukseen pitää pohtia. Yleisissä saunoissa pitäisi miettiä lämpötilaa: voisiko sitä pudottaa sadasta asteesta, josta vain muutama harva nauttii, vaikkapa 80 asteeseen, Seppälä kysyy.

Yleisissä saunoissa kiuas saattaa olla päällä aamusta iltaan. Kertalämmitteinen sähkökiuas on myös kotien ylivoimainen sähkösyöppö. Kuva: Jari Virta / Rovaniemen kaupunki

"Energiansäästö" on kurja sana

Energiaviraston johtaja Heikki Väisänen kertoo, että energia-ala alkoi pari vuosikymmentä sitten tieten tahtoen puhua "energiatehokkuudesta" ja "järkevästä energiankäytöstä". "Energiansäästön" ajateltiin tuovan mieleen kurjuutta.

– Nyt kun on ongelmia energian riittävyyden kanssa ja monessa EU-maassa tilanne on katastrofaalinen, niin puhutaan taas säästöstä.

Väisäsen mielestä jokaisen kunnan pitäisi heti tehdä toimintasuunnitelma. Sitten jos energiankäyttöä on pakko rajoittaa, niin tiedetään mitä tehdään.

Monessa kunnassa on esimerkiksi rakennuksia, jotka ovat niin vähällä käytöllä, että ne voitaisiin Väisäsen mukaan laittaa talveksi vain peruslämmölle eli laskea lämpötila 5–10 asteeseen.

– Meillä tulee joka tapauksessa olemaan erittäin korkeat energianhinnat ensi talvena. On mahdollista, että joudutaan tekemään radikaalejakin toimenpiteitä, Väisänen sanoo.

Vaarana on jopa sähkön loppuminen, jos tulee todella kireitä pakkasia tai pitkiä pakkasjaksoja.

– Pitää muistaa, että tämä ei ole normaalitilanne, koska me emme voi saada enää muualta [Venäjältä] sähköä Suomeen, Väisänen sanoo.

Pienet maaseutukunnat ongelmissa

Kunnat ovat säästöistä päätettäessä hyvin erilaisissa asemissa. Vaikeinta säästöjä on löytää pienissä muuttotappiokunnissa Syken Seppälän mukaan. Suurissa kaupungeissa on parhaat resurssit suunnitella ja varautua talveen.

– Energiansäästö on pitkäjänteistä hommaa ja vaatii suunnitelmallisuutta, jopa investointeja. Jonkun pitäisi valmistellakin niitä asioita. Ei riitä, että päätetään vain sammuttaa valot, Seppälä sanoo.

Jos ensi talvena ajaudutaan poikkeustilaan, niin "säästötempuista" pitäisi Seppälän mielestä tehdä pysyviä. Esimerkiksi katuvalaistuksessa on säästömahdollisuuksia, vaikka led-lamput ovatkin jo tuoneet säästöjä.

– Jossain vaiheessa on ollut rahaa, ja katuvalaistusta on laitettu pitkin Suomenniemeä harvaanasutuillekin alueille. Etelä-Euroopassa tolppien väli on huomattavasti pidempi kuin Suomessa. Olisiko meillä saavutettavissa sama turvallisuuden tunne vaikka puolittamalla tolppien määrä, Seppälä kysyy.

Myös mainosvaloissa on säästömahdollisuuksia. Esimerkiksi Ranskassa valaistujen mainostaulujen käyttöä rajoitetaan tänä vuonna. Monet kauppaketjut ovat myös ilmoittaneet vapaaehtoisesti (siirryt toiseen palveluun) sammuttavansa kylteistään valot aukioloaikojen ulkopuolella.

Teollisuudessa paperitehtaat kuuluvat eniten energiaa käyttäviin. Esimerkiksi Saksassa paperitehtaat aikovat vähentää tuotantoa talven energiapulan vuoksi. Kuvassa UPM:n Kymin paperi- ja sellutehdas. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Seppälän mielestä on tärkeää, että kunnat ja valtio toimivat esimerkkinä säästötoimissa. Myös teollisuudelle pitäisi olla oma kampanja. Kuntien kannattaisi tehdä säästötoimia heti eikä odottaa kipurajaa, jotta "talous pysyy paremmin hanskassa".

– Varmasti jossain vaiheessa energian hinta taas laskee, mutta emme varmaan milloinkaan tule näkemään tilannetta, jossa oltiin ennen pandemiaa.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een asti.

Sähkön hinta on ennätyskorkealla. Tulevana talvena hinta tulee nousemaan entisestään. Pitäisikö sähköä säännöstellä kuten 1970-luvulla, jolloin katuvalot sammutettiin ja autotallien lämmittäminen kiellettiin?

Aiheesta lisää:

.
.