Hyppää sisältöön

Budjettipäällikkö Niemelä väläyttää Ylen haastattelussa määräaikaista korotusta lapsilisiin – maltillinen palkkaratkaisu edellytys tuloveroalelle

Tuore budjettipäällikkö harkitsisi verotuksen matkakuluvähennyksen jatkamista korotettuna myös ensi vuonna, mutta ei lämpene sähkön hintakatolle.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä Senaatintorilla. Takana Valtiovarainministeriö.
Valtiovarainministeriön tuore budjettipäällikkö asettaa Ylen haastattelussa tuloveroalen ehdoksi maltillisen palkkaratkaisun.

Valtiovarainministeriön tuore budjettipäällikkö Mika Niemelä asettaa Ylen haastatelussa tuloveroalen ehdoksi maltillisen palkkaratkaisun.

– Siinä tilanteessa, että saataisiin maltillinen palkkaratkaisu, ja jos näyttää siltä, että meidän talous uhkaa mennä taantumaan, niin siinä vaiheessa voi olla sitten järkevää arvioida tuloverojen kevennyksiä.

Siinäkään tilanteessakaan ei Niemelän mukaan puhuttaisi miljardien eurojen tuloveroalesta. Eikä veroalesta päättämiselläkään ole kiire.

– Meidän on varmasti syytä katsoa syksyä pidemmälle ja nähtävä se, millaiseksi työmarkkinakierros rakentuu. Sen jälkeen on arvioitava tuloveron kevennyksen mahdollisuutta ja kohdentumista.

Esimerkiksi työntekijöiden Teollisuusliitto neuvottelee työnantajien Teknologiateollisuuden kanssa palkankorotuksista marraskuun loppuun mennessä.

Budjettipäällikön mielestä palkkaratkaisun pitäisi olla sellainen, että Suomi ei menettäisi kilpailukykyään euroalueella.

Samoilla linjoilla on valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Suomen tietotoimiston haastattelussa. Juha Majasen mielestä maltillinen palkkaratkaisu on sellainen, jossa palkankorotukset eivät ylitä ensi vuodelle arvioitua inflaatiota.

Tällä hetkellä inflaatioarvio on kolmen prosentin tuntumassa. Majasen mukaan tätä korkeammat palkankorotukset laukaisisivat vaikean ja pitkäkestoisen inflaatiokierteen. Kierteessä hintojen ja palkkojen nousu seuraisivat toisiaan.

Majasen mukaan nyt on vielä liian aikaista luvata mitään veronkevennyksiä.

– Suhdannetilanne ja sitä kautta ajoitus ovat tässä hyvin olennaisia. Jos talous edelleen kasvaa ensi vuonna ja tehdään veronkevennykset, sehän taas vauhdittaa taloutta, lisää kysyntää ja siten aiheuttaa lisää inflaatiota, Majanen sanoo.

Harkintaan korotetun matkakuluvähennyksen jatko ja korotus lapsilisiin

Mika Niemelä aloitti tehtävässään huhtikuun alkupuolella. Valtion ensi vuoden budjetti on siis ensimmäinen, jonka valmistelu on hänen virkavastuullaan.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö harkitsisi tälle vuodelle korotetun verotuksen matkakuluvähennyksen jatkamista korotettuna ensi vuonnakin.

– On järkevää katsoa näitä täsmätoimia, kuten esimerkiksi työmatkavähennyksen jatkoa. Ei niinkään laaja-alaisia toimenpiteitä, emme tiedä ihan tarkkaan tulevasta, miten talous kehittyy, Mika Niemelä sanoo.

Matkakuluvähennystä korotettiin tälle vuodelle 7 000 eurosta 8 400 euroon vuodessa. Oman auton käytön kilometrikohtainen vähennys nostettiin 30 senttiin.

Uusia, yllätyksellisiä keinoja hintojen nousun vuoksi ei ole luvassa.

Sen sijaan Niemelä olisi valmis pohtimaan esimerkiksi pientä korotusta lapsilisiin määräaikaisena.

Budjettipäällikkö vaatii malttia tulevaisuuteen.

– Valtion talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Nyt pitää se maltti olla. Meidän pitää rakentaa luottamusta tulevaisuuteen. Me emme voi ylettömän pitkään jatkaa tällä samalla linjalla, että meidän budjettimme ovat vuodesta toiseen miljardikaupalla alijäämäisiä.

Energiakriisi: Miettikää mikä on välttämätöntä ja mikä ei

Energiakriisi eli energian heikentynyt saatavuus ja hinnan nopea nousu vaikuttaa niin ihmisiin kuin yrityksiinkin. Budjettipäällikön ohje on harkinta ja valinta.

– Miettiä kulutustottumuksiaan: mikä on välttämätöntä ja mikä ei niin välttämätöntä? Ja pyrkiä sitä kautta säästämään energiaa.

Budjettipäällikkö ei lämpene sähkön hintakaton säätämiselle.

Niemelän mukaan Suomen on tärkeää investoida ja mahdollistaa uudet energiantuottomuodot. On sitten kyse ydinvoimalan käyttöönotosta tai nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tankkerista, jota ollaan ankkuroimassa Inkooseen.

Mika Niemelä ei kannata sähkön hintakaton säätämistä, vaikka sähkön hinta on noussut merkittävästi. Hän luottaa enemmän kulutustottumuksien muuttamiseen ja investointeihin uuteen. Kuva: Toni Määttä / Yle

Arvio budjetin alijäämästä laskenut, mutta edelleen 5–6 miljardia euroa

Mika Niemelän mukaan arvio valtion budjetin alijäämästä putoaa kevään lukemista hyvän työllisyystilanteen ansiosta. Keväällä arvio alijäämästä oli 7,5 miljardia euroa ja nyt 5–6 miljardia euroa. Alijäämä tarkoittaa sitä, että laskennallisesti valtion pitää ottaa alijäämän verran uutta velkaa, jotta se pystyy rahoittamaan budjetin menot.

Valtion korkomenot on arvioitu tälle vuodelle noin 700 miljoonaksi euroksi. Ensi vuonna korkomenot tuplaantuvat noin 1,5 miljardiin euroon valtion lainojen korkojen nousun vuoksi.

Valtiovarainministeriö viimeistelee oman esityksensä valtion ensi vuoden tuloista ja menoista huomenna keskiviikkona ja torstaina valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla. Esimerkiksi hintojen nousun korvaamista kansalaisille käsiteltäneen kuitenkin vasta koko hallituksen yhteisessä budjettiriihessä elo–syyskuun vaihteessa.

Uusille leikkauksille ei ole tarvetta ensi vuonna, sen jälkeen kylläkin

Budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan ensi vuodelle ei ole tarvetta valtion uusille menoleikkauksille entisten päätösten lisäksi.

Hallitus päätti jo aiemmin, että valtion menoihin tehdään 370 miljoonan euron leikkaukset ensi vuodelle. Säästötavoitteet on jaettu ministeriöittäin. Keväällä ajatus oli, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat uusiin liikenneväylähankkeisiin ja kehitysapuun.

Mutta:

– Tulevina vuosina on täysin välttämätöntä tehdä myös säästötoimenpiteitä, Niemelä arvioi.

Valmista listaa valtion menojen säästökohteista budjettipäälliköllä ei ole. Mutta poliitikoille on tarjota ohje: vähemmän vaikuttaviin toimiin kannattaa keskittyä.

– Parasta on investoida vaikuttaviin toimiin laaja-alaisesti ja jättää vähän vähemmän vaikuttavat toimet vähemmälle.

Vaikuttavana keinona Niemelä mainitsee innovaatiopolitiikan, tutkimus- ja kehitysrahoituksen.

– Se on satsausta tulevaisuuteen. Se luo meille talouskasvua ja vaurautta.

Vastuu leikkauksista jää siis ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen seuraavalle hallitukselle. Mika Niemelä lupaa vaalikevääksi valtion menokartoituksen, mihin olisi hyvä paneutua, kun ministerit miettivät säästöjä.

Tuloveroale pikemminkin satoja miljoonia kuin yli miljardin euron

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko ovat aiemmin väläytelleet, että hallitus saattaisi esittää tuloveroihin alennusta ensi vuodeksi. Mahdollinen ale olisi Ylen tietojen mukaan todennäköisemmin satoja miljoonia kuin miljardin euron suuruusluokkaa.

Lisäksi keskusteluissa on, pyrkiikö hallitus jotenkin muuten hyvittämään kuluttajille hintojen nousua. Silloin käsiteltäneen esimerkiksi tuloveroalen lisäksi verotuksen työmatkavähennyksen parantamista.

Jo nyt on varmaa, että esimerkiksi kansaneläke ja työmarkkinatuki nousevat myös viimeistään ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, että useat pienituloisten tuet on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka seuraa hintojen nousua. Myös esimerkiksi takuueläkkeen, työttömän peruspäivärahan ja toimeentulotuen perusosan euromääräinen taso nousee.

Koko hallituksen budjettiriihessä käsitellään kuluttajien ostovoimaa parantavien toimien lisäksi muun muassa Ukrainan sodan seurausten tukea Itä-Suomelle, poliisin määrärahoja ja SDP:n vaatimaa päivähoitomaksujen alennusta.

Juttuun on lisätty kahteen otteeseen valtiovarainministeriön kansliapäällikön kommentteja STT:n haastattelusta tiistaina 2.8.2022 kello 15.33 jälkeen.

Voit keskustella hallituksen budjettivalmistelusta keskiviikkoon 3.8.2022 kello 23 saakka. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

.
.