Hyppää sisältöön

Milla Turpiainen on yksi harvoista, joita syrjäseutu kiinnostaa – edes ilmainen majoitus ei houkuta nuorta työvoimaa pikkukuntiin

Osaajapula vaivaa syrjäseutujen yrityksiä, joiden on vaikea löytää osaavaa työvoimaa. Tilannetta yritetään parantaa erilaisilla hankkeilla ja nuoria houkutella jopa taloudellisilla kannustimilla.

Joensuulainen restonomiopiskelija Milla Turpiainen, 27, on harvinainen tapaus. Hän lähti työharjoitteluun syrjäseudulle, Euroopan unionin itäisimpään kuntaan Ilomantsiin noin tunnin ajomatkan päähän kotoaan.

– Halusin kokeilla jotain erilaista. Arki näissä majoituspalveluissa on usein kiireistä. Halusin rauhallisemmalle paikkakunnalle, että arki ei tuntuisi niin hektiseltä.

Turpiainen asui viikot kunnan vuokra-asunnossa Ilomantsissa aivan työpaikkansa Hotelli Pogostan Hovin lähellä. Viikonloput hän vietti kotonaan Joensuussa. Työharjoittelu oli palkaton. William ja Ester Otsakorven säätiön apuraha kuitenkin kattoi kaikki asumis- ja matkakulut.

– llman tukea työharjoittelu ei olisi ollut mahdollista, sanoo Turpiainen ja kertoo kokonaissumman olleen hieman alle tuhat euroa.

Työharjoittelun liittyy Karelia-ammattikorkeakoulun ja Riverian toteuttamaan Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeeseen, jonka tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaamista ja auttaa opiskelijoita löytämään harjoittelupaikkoja maakunnan reuna-alueilta.

– Kannustimet näyttäisivät lisäävän opiskelijoiden kiinnostusta suorittaa harjoittelu myös Joensuun ulkopuolella, toteaa hankkeen projektipäällikkö Tanja Rimpilä.

Mutta sankoin joukoin ei syrjäseudulle lähtijöitä ole. Hankkeessa on mukana noin 70 yritystä Pohjois-Karjalasta.

Toistaiseksi vain noin kymmenkunta nuorta on lähtenyt pienelle paikkakunnalle oppimaan työntekoa.

– Monilla on omat kaverit ja mielenkiinnon kohteet muualla. Eivät kaikki viihdy pienellä paikkakunnalla, tuumaa Turpiainen ja lisää, että myös kulkeminen maksaa eikä kaikilla ole varaa omaan autoon.

Turpiaiselle kokemus ei ollut ensimmäinen. Hän työskenteli myös viime kesänä pienellä paikkakunnalla.

– Viihdyin Ilomantsissa tosi hyvin. Olen kiertänyt kaikki nähtävyydet ja liikkunut luonnossa.

Milla Turpiainen viihtyi hyvin pari kuukautta Ilomantsissa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Osaajapula vaivaa myös muualla Suomessa

Osaavan työvoiman löytäminen harvaan asutuille alueille ei ole ainoastaan itäsuomalainen tai pohjoiskarjalainen ongelma vaan vaivaa pienten paikkakuntien yrityksiä ympäri Suomea.

– Monet oppilaitokset ovat omilla alueillaan käynnistäneet yhteistyössä yritysten tai yrittäjäjärjestöjen kanssa erityyppisiä yhteistyömuotoja kuten kumppanuustoimintaa, hankkeita ja yhteisiä rekrytointikanavia, kertoo Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen.

Suomessa on pian käytetty kaikki keinot ja käännetty kaikki kivet osaavan työvoiman löytämiseksi harvaan asutuille alueille.

Huomioita herättänein näistä lienee muutaman vuoden takainen Autotehtaan sankarit -rekrytointikiertue, joka jalkautui eri puolille Suomea löytääkseen tekijöitä Uudenkaupungin autotehtaalle.

Erilaisia kokeiluja on tehty paljon. Esimerkiksi Mikkelin ja Juvan välille järjestettiin bussilinja, joka tarjosi kyytiä elintarvikealan yritykseen.

Opetushallituksen asiantuntijan mukaan pienillä paikkakunnilla on pulaa erityisesti teollisuustyöntekijöistä, lähihoitajista ja ravintola-alan työntekijöistä.

– Vaikeuksissa ovat nimenomaan pk-yritykset, joilla ei ole suuria resursseja kovassa kilpailussa työntekijöistä. Heille kuntien ja erilaisten projektien sekä hankkeiden tuoma apu on tärkeää, toteaa yli-insinööri Jarno Pöntinen Opetushallituksesta.

Hotelliyrittäjä Arja Heimonen ymmärtää, etteivät nuoret mielellään lähde paikkakunnille, joissa on paljon vanhuksia. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Ikääntyneiden asuinpaikat eivät kiinnosta nuoria

Vajaan viiden tuhannen asukkaan Ilomantsiin on vaikea löytää henkilökuntaa. Sitä mieltä on Pogostan Hovin 67-vuotias yrittäjä Arja Heimonen.

– Pienet kunnat eivät houkuttele, koska asukaspohja on vanhuspainotteista ja oletetaan, että ei ole palveluita.

Monista maaseutukunnista on aikanaan “ajettu” nuoret pois karsimalla kouluverkostoa kuten sulkemalla ammattikoulut. Näin on käynyt myös Ilomantsissa, jossa ammatillinen opetus päättyi noin kymmenen vuotta sitten. Kunnassa on enää yksi peruskoulu ja pieni lukio.

Heimosen työntekijät ovat olleet maahanmuuttajataustaisia.

– Kommunikointi on ollut hankalaa, koska yhteistä kieltä ei ole. Onneksi apuna on Googlen kääntäjä, Heimonen toteaa.

Ilomantsin keskustassa sijaitseva hotelli on pieni mutta melko vilkas kesäaikaan. Yrittäjä pohti pitkään, ottaako työharjoittelijan, koska siitä seuraa myös vastuu eikä hän halua hoitaa asioita puolivillaisesti vaan hyvin.

Päätös kannatti, sillä kielitaitoisesta työharjoittelijasta MIlla Turpiaisesta oli apua ulkomaalaisten turistien palvelussa ja sosiaalisen median markkinoinnissa.

– Parasta on ollut päästä näkemään oman alan yrittäjyyttä lähietäisyydeltä. Tuntuu, että tällaisessa pienemmässä yrityksessä omalla työllä on isompi merkitys, harjoittelijana voi vaikuttaa moniin asioihin.

Turpiainen ei usko, että työn sisällössä on eroa Ilomantsin ja Helsingin välillä.

–Oman kokemukseni mukaan meininki on rennompi Pohjois-Karjalassa kuin pääkaupunkiseudulla, tuumaa Hyvinkäältä kotoisin oleva nuori nainen.

Olisitko valmis muuttamaan syrjäseuduille työn perässä? Aiheesta voi keskustella 6.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.