Hyppää sisältöön

Pian kymmenientuhansien ihmisten palkkoja hoitaa sama yhtiö kuin palkkakaaokseen ajautuneen Helsingin – kysyimme, huolettaako se sote-johtajia

Helsingin kaupungille uuden palkanmaksujärjestelmän toimittaneen taloushallintojätin palveluja käyttää lähes puolet tulevista hyvinvointialueista.

Ongelmatilanteet Helsingin kaupungin palkanmaksussa ovat jatkuneet kuukausia ja jatkuvat yhä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Jättimäistä hyvinvointialueuudistusta valmistelevat johtajat kertovat seuraavansa huolestuneena Suomen suurimman työnantajan Helsingin kaupungin kuukausia kestänyttä palkkasotkua.

Helsinki on kertonut tuhansia työntekijöitä koskevien palkanmaksun ongelmien johtuvan uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönotosta. Palkkaa on maksettu joko liian vähän, liikaa tai ei ollenkaan.

Kaupungin ongelmat ovat herättäneet huolta maan hallitusta myöten. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi sunnuntaina Ylen haastattelussa haluavansa, että tapauksesta laaditaan kattava selvitys, jotta vastaavilta ongelmilta voitaisiin välttyä tulevissa suurissa uudistuksissa.

Ministeri viittasi tulevaan suureen sote-uudistukseen ja sen yhteydessä vuodenvaihteessa perustettaviin 21 uuteen hyvinvointialueeseen.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtaja Kimmo Sarekoski on seurannut huolestuneena Helsingin palkanmaksun ongelmia. Hänen mukaansa hyvinvointialueen käynnistämiseen liittyviä hankkeita ei kuitenkaan olla lykkäämässä.

– Meillä on hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä tulossa yhteinen [palkanmaksujärjestelmän] käyttöönotto [taloushallintojätti] Sarastian kanssa. Panee tietysti miettimään, miten vältämme vastaavat tilanteet.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtaja Kimmo Sarekoski on huolissaan Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmista. Kuva: John Palmen / Yle

"On todennäköistä, että meillä virheitä syntyy vähemmän"

Kimmo Sarekosken mukaan suurista kaupungeista esimerkiksi Espoossa lähtötilanne on erilainen kuin Helsingissä.

Hän kertoo, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvän henkilöstön palkanmaksusta 60 prosenttia hoidetaan jo nykyisellään Sarastian kautta, sillä Espoon kaupunki on käyttänyt Sarastian palkanlaskentajärjestelmää vuoden 2021 alusta lukien.

Sarekosken mukaan itse palkanlaskentatyötäkin on tarkoitus ostaa palveluna Sarastialta, järjestelmän ohella. Helsingin kaupunki puolestaan on hankkinut Sarastialta vain palkanmaksujärjestelmän.

– Tämän vuoksi on todennäköistä, että meillä virheitä syntyy vähemmän, Sarekoski summaa.

Sote-uudistuksessa (siirryt toiseen palveluun) 21 uudelle hyvinvointialueelle siirtyy vuodenvaiheessa kunnista ja kuntayhtymistä kaikkiaan lähes 200 000 työntekijää. Sote-uudistus on Suomen historian merkittävimpiä hallinnollisia uudistuksia.

Helsingille uuden palkanmaksujärjestelmän toimittaneen Sarastian palveluja käyttää lähes puolet tulevista hyvinvointialueista.

Sarastian toimitusjohtaja Mika Kantola vakuuttaa, että resurssit ja osaaminen riittävät.

– Olemme hyvinvointialueiden ja alihankkijoiden kanssa yhdessä varautuneet tähän hyvissä ajoin.

Kantola kuitenkin myöntää, että uusien suurten organisaatioiden rakentaminen ei ole yksinkertaista.

– Uuden palkanlaskentajärjestelmän käyttöönotto sattaa toki olla paikoin haasteellista.

Sote-uudistuksessa uudet hyvinvointialueet kootaan jopa kymmenistä kunnista ja kuntayhtymistä.

Järjestelmä ei laske väärin, sanoo toimitusjohtaja

Helsingille palkanmaksujärjestelmän toimittaneen yhtiön toimitusjohtaja Mika Kantola sanoo olevansa pahoillaan Helsingin palkanmaksun ongelmista kärsineiden työntekijöiden puolesta. Hän kuitenkin korostaa, että itse järjestelmä ei laske väärin.

Kantola sanoo, että uutta järjestelmää käyttävän henkilöstön koulutus ja perehdytys on käyttöönotossa erittäin tärkeää.

– Järjestelmä maksaa palkan syötettyjen tietojen perusteella.

Hän sanoo, että henkilöstön perehdyttäminen, kouluttaminen ja ohjaaminen on avainasemassa myös hyvinvointialuiden toimintaa käynnistettäessä, jotta liikkeellelähtö olisi mahdollisimman sujuva.

Kantolan mukaan vuodenvaihteen osalta keskeisin kipupiste on tietojen siirtäminen oikein vanhoista kuntien ja kuntayhtymien järjestelmistä uusien hyvinvointialueiden järjestelmiin.

– Toki varaudumme yhdessä asiakkaiden kanssa korjaamaan kaikki mahdolliset virheet nopeasti.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtaja Kimmo Sarekoski sanoo olevansa luottavainen. Hän kertoo, että perälaudastakin on mahdollisten ongelmien varalta kuitenkin jo keskusteltu.

– Sellaista on selvitetty, että voisivatko kunnat ja kuntayhtymät jatkaa heiltä hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden palkanmaksua lyhyen siirtymäajan, jos ylitsepääsemättömiä ongelmia ilmaantuisi.

Myös muita varautumisvaihtoehtoja selvitellään edelleen.

Valmistelujohtaja: Kaikki ei varmaankaan mene täydellisesti

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelujohtaja Anne Sivula on hänkin huolissaan Helsingin palkkasotkusta.

Sivula uskoo, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta siirtymää helpottanee, että Keravan kaupungin palkanlaskenta hoidetaan jo Sarastiassa.

– Palkanlaskijoiden ei tarvitse opetella uutta järjestelmää.

Sivulan mukaan hyvinvointialueen toiminnan käynnistäminen on joka tapauksessa suuri ponnistus. Keravan palkanlaskenta on siis jo Sarastiassa, mutta Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön palkanlaskentaa hoitaa tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

Vuoropuhelua Sarastian kanssa on käyty jatkuvasti.

– Väistämättä muutos on iso. Kaikki ei varmaankaan mene täydellisesti vuodenvaihteessa, mutta työtä tehdään, että siirtymä olisi mahdollisimman hyvä palkansaajien kannalta, Sivula sanoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5. elokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

.
.