Hyppää sisältöön

Ensihoitaja kieltäytyi kolmannesta koronarokotteesta ja jäi pois töistä – nyt Niina Kopola odottaa tietoa "pakkorokotuslain" jatkosta

Hallituksen koronaministeriryhmää johtavan perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanta rokotuspykälään on ratkaisevan tärkeä. THL aikoo arvioida asiaa myöhemmin.

Vuosia ensihoitajana työskennellyt Niina Kopola harkitsee alanvaihtoa. Yksi keskeisimmistä syistä siihen on koronarokotteeseen liittyvä lakipykälä. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Koronarokotteeseen liittyvän, "pakkorokotuslaiksikin" kutsutun lakipykälän jatkoa aiotaan arvioida tulevan syksyn aikana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Suomessa otettiin alkuvuonna käyttöön väliaikainen lakipykälä, joka käytännössä edellyttää (siirryt toiseen palveluun) (THL) asiakas- ja potilastyötä tekevältä sote-henkilöstöltä koronarokotetta tai sairastettua koronavirustautia.

Tartuntatautilain 48a-pykälä on voimassa tämän vuoden loppuun. STM:n ylijohtaja Satu Koskela kertoo, että toistaiseksi valmisteilla ei ole esitystä pykälän voimassaolon jatkamiseksi.

Ministeriöllä ei ole tarkempaa tietoa siitä, moniko sote-työntekijä on ollut tänä vuonna syrjässä esimerkiksi potilastyöstä lakipykälän käyttöönoton seurauksena.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén arvioi Ylelle, että määrä on marginaalinen.

Pohjoispohjalainen 39-vuotias ensihoitaja Niina Kopola kuuluu kyseiseen joukkoon.

"Koen hankalaksi pakon"

Nivalassa asuva Niina Kopola on työskennellyt ensihoitajana noin kahdeksan vuotta.

Kun koronapandemia puhkesi, Kopola mietti, tulisiko hän saamaan virustartunnan jossakin työtilanteessa. Töihin hän meni silti.

– Se kuuluu tähän alaan, että koska vain voi tulla vastaan mitä vain, mutta potilaat hoidetaan silti.

Kun koronarokotteet tulivat viime vuonna saataville, Niina Kopola kävi ottamassa kaksi rokotetta. Yle on nähnyt rokotustodistuksen. Kopolan mukaan hän ajatteli, että rokottautumalla tartunnat saadaan laskuun ja yhteiskunta rullaamaan.

Sitten tartunnat lähtivät vuoden lopulla rokotuskattavuuden paranemisesta huolimatta nousuun, ja Kopola sanoo alkaneensa pohtia rokotteen vaikuttavuutta.

Kun sote-henkilöstöä koskeva koronarokotuspykälä tuli tartuntatautilakiin, hän tyrmistyi.

– Pykälää ei mielestäni voida perustella potilaiden suojaamisella, kun nähdään, etteivät ne estä tartuntoja tehokkaasti. Koen myös hankalaksi pakon ja sen, että en saa itse päättää omasta hoidostani.

Niina Kopola seisoo puistossa ja katsoo kameraa.
Niina Kopolan mukaan hoitotyöntekijöilläkin tulisi olla oikeus päättää, mitä hoitoja he itse ottavat vastaan.

Kopola kertoo, ettei periaatesyistä käynyt ottamassa työnantajansa edellyttämää kolmatta rokotetta ja on sen takia ollut osan keväästä pois töistä.

Loppukeväästä hän sairasti koronavirustaudin ja palasi sen myötä takaisin töihin.

Niina Kopola sanoo toivovansa, että koronapykälä poistetaan tämän vuoden jälkeen tartuntatautilaista toimimattomana.

Mitä sanovat asiantuntijat?

Lindén: "Olen luottanut täysin THL:n arvioon"

Ministeri Aki Lindén sanoo, että rokotepykälä-asiaa on pohdittu hallituksen koronaministeriryhmässä kevään aikana.

Lindénin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kysyttäessä arvioinut toistuvasti, että lakipykälälle on perusteita, sillä rokotettu on kuitenkin vähemmän tartuttava.

– Tässä asiassa olen luottanut täysin THL:n arvioon. Jos THL esittää arvion, että tälle [laille] ei ole perustetta, emme lähde sitä enää sosiaali- ja terveysministeriössä pitämään voimassa, koronaministeriryhmää johtava Lindén sanoo.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kommentoi asiaa Ylelle niukkasanaisesti sähköpostilla. Salmisen mukaan "THL ei ole muodostanut asiassa uutta kantaa, mutta asia tullaan arvioimaan näyttöpohjaisesti."

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arvioi, että väliaikainen koronarokotetta koskeva lisäys tartuntatautilakiin oli hyvä ja tarpeellinen, kun siitä päätettiin viime vuoden lopulla. Rämet sanoo, että delta-variantti oli silloin vallalla, ja rokotteet antoivat suojaa tartuntoja ja myös tartuttavuutta vastaan.

Nyt tilanne on toinen: väestön keskuudessa leviää yksi omikronin alamuunnoksista, BA.5., ja Rämetin mukaan nykyrokotteet estävät omikron-tartuntoja varsin huonosti.

– Jos lakipykälää miettii tämänhetkisen tilanteen perusteella, voidaan ajatella, ettei perustetta sen jatkamiselle olisi, Mika Rämet sanoo.

Rämet odottaisi silti syksymmälle, ennen kuin päätöksiä lain jatkosta tehdään. Silloin vallalla on luultavasti jälleen uusi variantti, ja tulossa on myös uuden sukupolven rokotteita.

Mika Rämet tosin epäilee, etteivät uudetkaan koronarokotteet tule kuitenkaan estämään kovin tehokkaasti tartuntoja, sillä ne on kehitetty "perus-omikronia" vastaan, ja virus on jo ehtinyt siitä muuntua. Vakavaa tautia rokote ehkäisee joka tapauksessa hyvin. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Ylilääkäri toivoo valtakunnallista linjausta

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen näkee uusien rokotteiden tehon samoin kuin Rämet.

Julkusen mukaan asiaa on kuitenkin syytä miettiä tartuntojen lisäksi myös tartuttavuuden näkökulmasta.

Professori arvioi, että vaikka tartunnan saisikin, rokotetun henkilön tauti on lievempi ja hän erittää virusta ympärilleen vähemmän kuin rokottamaton henkilö.

Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiovastuualueen ylilääkäri Jarmo Oksi muotoilee, ettei kysymys lakipykälästä ole vallitsevassa hoitajapula-tilanteessa mitenkään helppo.

– Jos hoitajaresurssi olisi hyvä, asia olisi yksinkertaisempi, hän sanoo viitaten siihen, että hoitajia voi olla paikoin poissa hoitotyöstä rokotteiden ottamatta jättämisen takia.

Oksin mukaan tilanne ilmiselvästi vaatii valtakunnallisia linjauksia syksyn aikana, kun nähdään, millaisia rokotteita on saatavilla ja milloin.

Kysyimme ministeri Aki Lindéniltä, riittääkö hänellä ymmärrystä sote-työntekijälle, joka on päättänyt jättää koronarokotteet ottamatta. Näin hän vastasi:

Työt katkolla syyskuussa

Niina Kopola kertoo, että hän harkitsee jättävänsä työt hoitoalalla. Hän on jo hakeutunut opiskelemaan liiketaloutta.

Kopolan mukaan rokotuspykälän käyttöönotto on vaikuttanut merkittävästi asiaan.

Toisaalta myös hoitoalalla pitkään jatkuneet ongelmat ovat hiertäneet häntä.

– Etenkin vanhuspuoli on aivan järkyttävässä tilassa. Huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan kotona, mutta aikaa hoitokäynneille on vain vähän, hän kuvailee.

Toistaiseksi Kopola jatkaa ensihoitajan työtään syyskuulle, jolloin sairastetun koronataudin kuuden kuukauden suoja päättyy. Sen jälkeisestä ajasta hän ei vielä tässä vaiheessa tiedä mitään.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun aiheesta Yle Tunnuksella torstaihin 4.8. kello 23 saakka.

.
.