Hyppää sisältöön

Kun ihmiset tarttuivat korona-aikana kutimiin, alkoi suomalainenkin lampaanvilla kelvata – kehräämöyrittäjä on jo huolissaan riittääkö villa

Villan käyttö elää uutta nousukautta Suomessa. Maailmanlaajuinen neulomisen megatrendi on nostanut lankojen kysyntää, mikä on synnyttänyt Suomessa uutta yritystoimintaa. Suomalaisen lampaanvillan hyödyntämisessä on kuitenkin vielä monta hidastetta.

Kaikki villa, mitä lampaasta saadaan, ei ole kehruukelposta. Suomessa lampaita on kasvatettu lähinna ruuaksi, minkä vuoksi villantuotannon vaatimuksia ei ole tarvinnut juurikaan ottaa huomioon. Villan kysynnän kasvaessa tilanne on kuitenkin muuttunut. Arkistokuva Kuva: Jani Aarnio / Yle

Villa raaka-aineena on tekemässä uutta nousua.

Sen on pannut merkille yrittäjä Sanski Matikainen, jonka luotsaama uusi kehräämö Saimas Spinnery Oy on aloittamassa toimintaansa tulevana syksynä Puumalassa Etelä-Savossa.

– Aikaisempina vuosina olemme vähän menettäneetkin villakulttuuriamme. Elämme aika kokonaisvaltaista villankäytön ja sen innovatiivisen käytön aikakautta, Matikainen sanoo.

Toisin sanoen villan hyödyntäminen on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Esimerkkeinä Matikainen mainitsee langantuottamisen lisäksi rakentamisen.

Villaa käytetään esimerkiksi eristeeksi ja tiivisteeksi hirsien väleihin.

Suomessa on parin viime vuoden aikana perustettu useita kehräämöjä. Samalla suomalaisen lampaanvillan kysyntä on kasvanut ja villasta tuottajille maksettava hinta pompannut.

Kehräämöyrittäjä Sanski Matikaista viehättää villassa sen haastavuus raaka-aineena. Kuva: Sari Ursin / Yle

Suomalaisessa villan tuotannossa on kuitenkin monta mutkaa matkassa, jos sitä halutaan tuottaa kehräämöille, jotka tarvitsevat ensiluokkaista raaka-ainetta.

Vaikka lampaasta saadaan paljon villaa, ei sitä kaikkea voi suinkaan käyttää langaksi.

– Kehräämölle jalostuskelvollisinta materiaalia on villa, joka on huopumatonta ja roskatonta. Jos villa saadaan tiloilta jalostettavaksi hyvänä, ehjänä kuituna, tietyillä toimilla me pystytään tekemään tosi laadukasta, suomalaista villaa, Matikainen sanoo.

Lähtökohtaisesti vain pieni osa keritystä villasta on kehruukelpoista.

– Kyse on minun mielestäni siitä, että miten Suomessa riittää ykkösluokan jalostamiseen sopiva lampaanvilla. Se on nyt tärkein kysymys.

Lankojen kysyntä sai lankamyymälän laajentamaan omaan tuotantoon

Jyväskyläinen lankamyymälä Titityy Oy päätti pari vuotta sitten alkaa laajentaa yritystoimintaa oman tuotannon kehittämiseen. Titityy on syksyllä toimintansa aloittavan Saimas Spinneryn osakas.

Koronapandemian aikana voimistunut neulomisinnostus on heiluttanut lankakaupan ovea tiuhaan. Lankojen kysyntä on vuosia jatkuneen neulomistrendin vuoksi ollut suurta.

Maahantuojilta lankaa on yrittäjä Tiina Huhtaniemen mukaan saanut pääasiassa hyvin, sillä valikoimaa on paljon. Joissakin tuoteryhmissä, esimerkiksi suosituissa islantilaislangoissa, on kuitenkin ollut toimitusvaikeuksia.

Huhtaniemi kertoo, että kasvu ehti olla välillä rajua. Yritys päätti lähteä mukaan kehräämötoimintaan parantaakseen omavaraisuutta lankojen saatavuudessa ja kehittääkseen omaa tuotemerkkiään.

– Meillä on ollut vuosia oma tuotemerkki Tukuwool. Huomasimme, että kysyntä on Suomen lisäksi tosi runsasta myös maailmalla, Huhtaniemi kertoo.

Lankakaupan näkökulmasta iso ongelma Suomessa on langantuotannon kannalta ollut toimivan villaketjun rakentaminen.

Tällä hetkelllä villan matka tilalta kehräämön raaka-aineeksi kulkee Suomessa kankeasti naapurimaihin verrattuna. Esimerkiksi Virossa, Islannissa ja Norjassa logistiikka tiloilta jalostettavaksi toimii tehokkaammin.

Lampurille villa oli ennen pääasiassa jätettä, nyt orastava mahdollisuus ansaita

Muutos lankabisneksessä tuntuu myös villan hinnassa.

Kehruukelpoisen villan tuottajahinta on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Aikaisemmin lampaankasvattajalle maksettiin kilosta kehruukelpoista villaa 0,50-1,5 euroa.

Nyt hinta on noin 5 euroa kilolta.

– Ei villan myynnillä edelleenkään elä, mutta nyt tuottajahinta alkaa olla tasolla, että villankin myymisessä alkaa olla järkeä, sanoo lampuri Maija Suutarinen Hakamaan lammastilalta Petäjävedeltä.

Lampaita kasvatetaan Suomessa lähinnä lihan vuoksi ja lampaita on keritty pääasiassa eläimen hyvinvoinnin takia. Villasta on tuottajalle maksettu niin vähän, ettei villan myyntituloilla ole pystynyt kattamaan edes keritsemiskuluja. Villaa onkin mennyt Suomessa paljon jätteeksi.

Vaikka villan tuottaminen alkaa näyttää kannattavalta, pullonkauloja on yhä. Yleensä vain pieni osa keritystä villasta on kehruukelpoista. Lisäksi villan puhdistaminen keritsemisen jälkeen on käsityötä ja siksi kallista.

Lampuri: "tiloilla nyt pelipaikka"

Suomalaisen lampaanvillan tuottaminen edellyttää, että tiloilla muutetaan vanhoja käytäntöjä.

– Lampaat pitää esimerkiksi ruokkia niin, että villa ei kovin roskaannu, kertoo Petäjävedellä Keski-Suomessa lammastilaa pyörittävä Suutarinen.

Myös kuivikkeen käyttöä täytyy lampoloissa kehittää niin, että villa säilyisi mahdollisimman puhtaana. Villa ei myöskään saa olla huopunutta tai likaista.

Lampurin mielestä villan kysynnän kasvaminen avaa tuottajille markkinaraon.

– Tässä on nyt meillä pelipaikka, Suutarinen sanoo.

– Suomessa tuotetaan paljon villaa, mutta kysymys on siitä, miten me saamme siitä paljosta tuotetusta villasta paljon juuri kehruukelposta villaa. Se on tässä nyt se juttu, hän kiteyttää.

Voit keskustella aiheesta 4.8. klo 23.00 saakka.

.
.