Hyppää sisältöön

Aki Lindén kannattaa huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua – työryhmä selvittämään lainsäädännön muutoksia

Tahto ehkäistä huumekuolemia on poikinut tähän mennessä muun muassa kansalaisaloitteen valvottujen huumeiden käyttötilojen perustamisesta. Perhe- ja peruspalveluministeri kertoo kannattavansa huoneiden kokeilua.

Huumeisiin kuoli vuonna 2020 yli kaksinkertainen määrä 15–29-vuotiaita verrattuna vuoteen 2006. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kannattaa valvottujen huumeiden käyttötilojen eli huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua.

– Mielestäni sitä olisi perusteltua kokeilla jossakin kunnassa, vaikka suurimmassa eli Helsingissä, Lindén sanoo Ylen haastattelussa.

Hän ehdottaa sote-ministerityöryhmälle jo tässä kuussa, että käyttöhuoneista aloitetaan selvitys. Selvitystä tarvitaan, jotta kartoitetaan, minkälaisia muutoksia lainsäädäntöön tarvitaan.

Eduskuntavaalit pidetään jo ensi keväänä, joten huumeiden käyttöhuoneet jäänevät joka tapauksessa seuraavan hallituksen päätettäväksi.

– Mutta me voimme käynnistää valmisteluita jo nyt, Lindén sanoo.

Erityisesti nuorten huumekuolemat ovat olleet viime aikoina tapetilla.Eurooppalaisen huumeraportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomessa kuolee huumeisiin suhteellisesti enemmän alle 25-vuotiaita kuin verrokkimaissa.

– Vaikka vähän epäillen suhtautuisikin eri maiden tilastojen vertailuun niin kyllä Suomessa kuollaan huumeisiin muita maita nuorempana, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Sanna Kailanto.

Käytetty injektioruisku maassa.
Nuorten huumekuulemat ovat Suomessa muuhun Eurooppaan verraten suhteellisesti korkealla tasolla. Ylen aamu-tv:n keskustelu Euroopan huumetilannetta kuvaavasta raportista 15.6.2022, haastateltavana Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen ja A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso.

Yksi tapa yrittää estää huumekuolemia voisivat olla huumeiden käyttöhuoneet.

Niitä vaativa kansalaisaloite etenee eduskuntaan kerättyään yli 50 000 allekirjoitusta.

Huoneiden käytössä myös vaikeuksia

THL:n Kailanto sanoo, että huumeiden käyttöhuoneiden lisääminen vähentäisi erityisesti huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvia kuolemia.

Huoneiden yhteydessä pystyttäisiin tarjoamaan tukea, josta arvioidaan olevan apua erityisesti pitkään huumeita käyttäneille.

Sen sijaan akuuttien myrkytyskuolemien ehkäisy olisi käyttötiloissa vaikeampaa Suomessa kuin muissa Euroopan maissa.

Suomessa kuollaan usein hitaasti vaikuttavien opioidien yliannostukseen, joka voi viedä hengen vasta usean tunnin päästä yliannostuksesta.

– Kuolema ei tapahdu siellä huumeidenkäyttötilassa, Kailanto sanoo.

Toisaalta huumeiden käyttöhuoneet voivat yhä enemmän tulla tarpeeseen äkillisten kuolemienkin ehkäisyssä, jos huumemarkkinat muuttuvat ja esimerkiksi joku nopeasti vaikuttava opioidi leviää entistä enemmän Suomeen.

Kuolemaan liittyy myös vastuukysymys huumeiden käyttötilan henkilökunnan kannalta.

– Kenen vastuulla se on, jos käyttöhuoneessa tapahtuu kuolemantapaus, kysyy ministeri Lindén.

Toinen vaikeus huoneiden käyttöönotossa liittyy siihen, että huumeiden käyttö on nykyään laitonta kaikkialla Suomessa. Siksi huumeiden käyttöhuoneet edellyttävät muutoksia lainsäädäntöön siten, että huoneissa voitaisiin käyttää huumeita syyllistymättä rikoksiin.

Laajempaa huumeiden dekriminalisointia Lindén ei kannata.

– Se olisi omalla tavallaan vaarallinen signaali, sillä se voisi itse asiassa lisätä tätä ongelmaa.

Tukea ilman tuomitsemista

Lindén korostaa hoitoon pääsyn nopeuttamisen ja viranomaisyhteistyön lisäksi ennen kaikkea ennaltaehkäisyä.

– Olen itse sitä sukupolvea, että muistan 60-luvun alun, jolloin huumeet tulivat Suomeen suuremmissa määrin. Muistan erittäin tehokkaan ja voimakaan ennaltaehkäisyn, Lindén sanoo.

THL:n Sanna Kailanto toteaa, että ehkäisevä päihdetyö kannattaa kohdistaa erityisesti "kokeiluiässä" oleviin nuoriin. Kailannon mukaan on tärkeää, että ongelmiin suhtaudutaan ymmärtävästi.

– Kunhan nuori kokee aikuisen luottamuksen arvoiseksi. Ei tuomita, vaan kysytään mitä nuorille kuuluu, Kailanto kuvailee.

– Emme saa koskaan tuomita ihmistä, joka on ajautunut vaikeuksiin, sanoo puolestaan Lindén.

Tukea korvaushoidolle

Yksi eniten käytetyistä huumetyypeistä Suomessa ovat opioidit, joihin kuuluu esimerkiksi buprenorfiini.

THL:n Kailannon mukaan opioidien korvaushoitojen lisääminen on tutkitusti tehokas keino huumekuolemien vähentämisessä.

Korvaushoito on päihteiden haittojen vähentämisen hoitomalli, jossa katukaupassa liikkuvia huumeita korvataan lääkeyritysten valmistamilla lääkkeille.

Vuosi sitten julkaistun selvityksen mukaan korvaushoitojen kattavuus oli noin 20 prosenttia.

– Noususuuntainen se on, mutta olisi siinä vielä tekemistä, Kailanto sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén kannattaa valvottujen huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Lindén kertoo kannattavansa opioidien korvaushoitojen lisäämistä.Hän myös sanoo, että korvaushoitoon liittyy turhaa leimautumista.

Lindén puolustautuu, että hallitus on jo tehnyt toimenpiteitä huumekuolemien estämiseksi.

– Olemme panostaneet sellaiseen hankkeeseen, jonka nimi on tulevaisuuden sote-keskus, joka lähtee nimenomaan siitä, että ruohonjuuritasolla hoidon saanti on helpompaa kuin se on tähän mennessä ollut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ensi vuoden alusta.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 6. elokuuta kello 23:een saakka.

Jutun ensimmäistä grafiikkaa korjattu 5.8. Huumekuolemat kasvoivat vuodesta 2006 vuoteen 2020 yhteensä 87 prosentilla, ei 187 prosentilla.

Lue myös:

.
.