Hyppää sisältöön

Huippuyliopiston selvitys kumoaa Putinin propagandan, joka väittää, etteivät pakotteet toimi – kuusi kohtaa osoittavat Venäjän talousahdingon

Venäjän asema energiaviennin mahtimaana heikkenee nopeasti. Jatkossa Venäjä on entistä enemmän Kiinan armoilla, joka kiristää Venäjän myymään energiaa ryöstöhinnoilla.

Lännen asettamat talouspakotteet tehoavat, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin väittää muuta, todetaan Yalen yliopiston selvityksessä. Putin puhui kesäkuussa Pietarin talousfoorumissa. Kuva: Anatoly Maltsev / EPA

Venäjä porskuttaa. Vahva rupla osoittaa, että pakotteet eivät tehoa. Länsi kärsii sanktioista itse Venäjää pahemmin.

Tällaisia väitteitä on esittänyt paitsi Venäjä omassa propagandassaan, myös jokunen läntinen arvioija ja media.

Kyse on väärinkäsityksistä ja suoranaista virheistä, toteaa amerikkalaisen Yalen yliopiston tuore selvitys (siirryt toiseen palveluun). Huippuyliopiston raportti on tähän mennessä laajin ja systemaattisin selvitys, jota Venäjän taloudesta on tehty maan hyökättyä Ukrainaan.

Yalen tutkijoiden mukaan lännen asettamat pakotteet ja yritysten vetäytymiset Venäjältä ovat tuhoisia maan taloudelle.

Selvityksen tekijät kritisoivat sitä, että Venäjän talouspropagandaan on haksahdettu lännessäkin, eikä ole huomioitu, että Venäjä raportoi heikkenevästä taloudestaan nyt hyvin valikoivasti.

– Hyökkäyksestä lähtien Venäjä on kertonut talousluvuistaan vain rusinat pullasta ja jättänyt epäsuotuisat tiedot raportoimatta, selvityksessä todetaan.

Koostimme Yalen selvityksen tärkeimmät kohdat siitä, mitä Venäjän taloudelle on tapahtumassa.

1. Yritysten vetäytymiset kumoavat vuosikausien ulkomaiset investoinnit

Yli tuhat kansainvälistä (siirryt toiseen palveluun) yhtiötä on lopettanut liiketoimensa Venäjällä. Yalen raportin mukaan ne ovat työllistäneet noin 12 prosenttia maan työvoimasta ja tuoneet huomattavan osan maan bruttokansantuotteesta.

Tutkijat toteavat, että yhtiöiden lähtö kumoaa kolmen vuosikymmenen ulkomaiset investoinnit Venäjälle.

Yalen raporttiin perehtynyt Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko loiventaa tulkintaa hieman ja huomauttaa, että yrityksiltä jää Venäjälle kuitenkin esimerkiksi tuotantolaitteita ja venäläisille työntekijöille kertynyttä osaamista. Heikennys maan talouteen on silti valtava, vaikka venäläisyritykset jatkaisivat lähtevien firmojen liiketoimia.

– Jatkossa sieltä puuttuu kansainvälisten yritysten hankintaketjut, tuotteet, huolto, osaaminen ja tuotekehitys, Solanko sanoo.

2. Ruplan vahva kurssi on keinotekoinen

Venäjän presidentti Vladimir Putin kehuu puheissaan usein ruplan vahvaa kurssia. Rupla ei ole vuosiin ollut yhtä vahva dollariin nähden.

Yalen tutkijat kuitenkin korostavat, että kurssi on keinotekoinen. Kauppa ruplalla on rajoitusten vuoksi laajasti jäissä, joten sen kurssi ei kerro totuutta valuutan arvostuksesta. Samoin toteaa Suomen Pankin Solanko.

– On ihan selvä, että jos ulkomaiset sijoittajat saisivat vetää sijoituksensa Venäjältä ilman rajoituksia, ruplan kurssi heikkenisi merkittävästi.

3. Yalen tutkijat: Venäjä on riippuvaisempi Euroopasta kaasuviennissä kuin Eurooppa Venäjästä tuonnissa

Venäjä on kiristänyt Eurooppaa kaasutoimitusten rajoituksilla jo huhtikuusta lähtien. Se pienentää Venäjän kaasutuloja, eikä tulevaisuus näytä valoisammalta.

Itsevaltainen presidentti Putin mainostaa, että jatkossa Venäjä vie kaasunsa Euroopan sijasta Kiinaan ja Intiaan. Yalen tutkijat kuitenkin toteavat, että se on mahdotonta.

Noin 90 prosenttia Venäjän kaasusta on maakaasua, jota voi myydä vain kaasuputkea pitkin. Venäjältä Aasiaan kulkevia kaasuputkia on ainoastaan yksi, Kiinaan johtava Power of Siberia -putki.

Sen kapasiteetti olisi suurimmallakin virtauksella vain noin 10 prosenttia verrattuna Euroopan ja Venäjän väliseen putkistoon.

Yalen tutkijat arvioivat, että putkien sijaintien vuoksi Venäjä on lopulta riippuvaisempi Euroopasta kaasun vientikohteena kuin Eurooppa Venäjästä kaasuntuojana.

Itäisellä Venäjällä rakennetaan Aasian-vientiä varten uutta putkistoa. Se on kuitenkin yhä vuosikausien päässä valmistumisesta, ja sen tuoma lisäys kaasunkuljetuksen kapasiteettiin on vähäinen.

Kiinan-viennin lisääminen asettaa Venäjän samalla pakkorakoon. Kiina tietää, että se voi kiristää Venäjän ryöstohintoihin, koska Venäjällä ei juuri ole muita myyntikohteita.

4. Venäjän öljytulot laskevat jyrkästi – ja pitkään

Myös öljyvienti – Venäjän tärkein tulonlähde – on ajautumassa vaikeuksiin.

Eurooppa on ostanut viime vuosina yli puolet Venäjän öljystä, mutta jatkossa Venäjä tarvitsee uusia ostajia. EU:n sopima tuontikielto venäläiselle raakaöljylle astuu voimaan joulukuussa.

Yalen tutkijat toteavat, että vaikka Venäjä onnistuisi siirtämään osan Euroopan-viennistään uusille markkinoille, sen saamat tuotot pienenevät rajusti, vaikka energian hinta on yleisesti koholla.

Venäläisen Urals-öljyn ja Pohjanmeren Brent-öljyn hintaero on tavallisesti enintään pari dollaria. Nyt Venäjä joutuu myymään öljyä korvaaville markkinoille Kiinaan ja Intiaan yli 30 dollaria Brent-laatua halvemmalla.

– Uudet ostajat tietävät harvinaisen hyvin, että Venäjä on pakkoraossa, Suomen Pankin Solanko kommentoi.

Venäjän saamaa tuottoa öljystä – eli tärkeimmästä vientituotteestaan – pienentää myös pitenevä kuljetusmatka. Eurooppaan tankkerit vievät öljyn 2–6 päivässä, Itä-Aasiaan matka kestää keskimäärin 35 päivää.

Se myös hankaloittaa viennin siirtämistä uusiin maihin, sanoo Suomen Pankin Laura Solanko.

– Jostain tarvitaan huomattava määrä uusia tankkereita, koska sama tankkerilaivasto ei millään saa kuljetettua entistä määrää öljyä pidemmillä matkoilla.

Öljyvienti vaikeutuu lisäksi siksi, että monet energia-, kuljetus- ja vakuutusyhtiöt pidättäytyvät bisneksistä Venäjän kanssa ilman pakotteitakin. Myös pankit ovat erittäin vastahakoisia rahoittamaan venäläistä energiaa ja energiakuljetuksia.

– Jos Britannia vielä liittyy EU:n määräämään venäläisten öljykuljetusten vakuutuskieltoon, Venäjän öljynvienti rampautuu entisestään, Solanko sanoo.

5. Romahtanut tuonti jumittaa Venäjän omaa tuotantoa

Yhdysvaltain, EU:n ja Britannian vienti Venäjälle on romahtanut jopa puoleen sodan alkamisen jälkeen. Venäjälle tuonnin romahdus on valtava ongelma, koska suuri osa sen omasta tuotannosta perustuu ulkomaisten koneiden ja laitteiden käyttöön.

– Vaikka tuotanto olisi kotimaista, se seisoo paikallaan, jos vaikkapa tuontiventtiileitä ei yhtäkkiä saakaan ostettua, Suomen Pankin Solanko selostaa.

Venäjän on odotettu hakevan korvaavaa tuontia Kiinasta, mutta Yalen tutkijoiden mukaan myös Kiinan-tuonti on pudonnut keväällä kymmeniä prosentteja. Solanko toteaa, että Kiinasta tuskin on jatkossakaan merkittäväksi korvaajaksi lännen tuonnille.

– Venäjä on pieni, ailahteleva markkina, jonka kasvunäkymä on heikko. Pakotteita pelkäävät kiinalaiset yhtiöt eivät aio riskeerata bisneksiään Yhdysvaltain kanssa sen vuoksi.

Tavaratuonnin lisäksi Venäjä on suljettu ulkomaisen rahoituksen ulkopuolelle. Se jarruttaa venäläisyritysten investointeja huomattavasti – jos länsi ylläpitää pakotteet.

6. Sadat tuhannet korkeakoulutetut lähtevät maasta

Yli puoli miljoonaa venäläistä on lähtenyt maasta Venäjän hyökkäyksen jälkeen, Yalen raportissa arvioidaan.

Lähtijöistä suurin osa on korkeakoulutettuja, jotka työskentelevät korkean tuottavuuden tehtävissä esimerkiksi teknologiasektorilla.

Osaajien lähteminen ei näy taloudessa vielä, mutta pitkällä aikavälillä se hidastaa Venäjän talouskehitystä selvästi.

Voit keskustella aiheesta 11.8. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Länsi on kiristänyt Venäjän pakotteita, mutta sota ei näytä loppuvan – tutkija pitää ongelmana, että matkustusrajoituksia voi kiertää Suomen kautta

"Hirvittäviä lukuja" – sota on romahduttanut Ukrainan talouden, mutta Venäjäkin on ennennäkemättömässä syöksykierteessä