Hyppää sisältöön

Päivähoidon alku on suuri muutos lapsen elämässä – Julius Uusitalo aloitti alle vuoden ikäisenä, äiti neuvoo vanhempia olemaan stressaamatta

Tuhannet lapset aloittavat elo-syyskuussa ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksessa. Muutos on iso koko perheelle, ja siihen sopeutumiselle kannattaa antaa aikaa, sanoo vanhemmuuden asiantuntija.

Päivähoidon aloitus on yksi pienen lapsen elämän suurimmista muutoksista
Päivähoidon aloitus on yksi pienen lapsen elämän suurimmista muutoksista

Kokkolalainen Julius Uusitalo aloitti päiväkodissa 9,5 kuukauden ikäisenä huhtikuussa. Vanhempia, Heli ja Matias Uusitaloa, muutos alkoi askarruttaa enemmän vasta startin kynnyksellä.

– Edeltävällä viikolla oli vähän ristiriitaisia fiiliksiä: että onko Julle kuitenkin liian pieni päiväkotiin ja miten se pärjää siellä, sanoo Heli Uusitalo.

Ensimmäiset päivät menivät miettiessä, miten päiväkodissa sujuu, mutta hoitohenkilöstön yhteydenpito huojensi mieltä.

– Hyvin tuli viestejä, että Julius voi hyvin ja kaikki on kunnossa. Pystyi olemaan huoletta töissä, eikä tarvinnut murehtia enempää, sanoo Uusitalo.

Julius Uusitalo ei päiväkotiin mennessään vielä kävellyt, mutta isompien esimerkki pisti kävelytreeniin vauhtia. Nykyään poika kävelee, mutta välillä pitää istahtaa tutkimaan. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Arki muuttuu näihin aikoihin tuhansissa perheissä. Pelkästään Helsingin kaupungin päiväkodeissa aloitti elokuussa 3 565 uutta lasta, heistä yksivuotiaita tai nuorempia vajaat 1 900.

Vaasassa elo-syyskuussa varhaiskasvatukseen tulee noin 320 ensikertalaista, Seinäjoella kolmisensataa ja Kokkolassa noin 240.

Julius on loman jälkeen päivähoitoon palatessaan siis jo kokenut varhaiskasvatuksen asiakas. Heli Uusitalo on silti tyytyväinen siitä, että Julle ei vanhempien työkuvioiden ansiosta ole päivähoidossa täysiä viikkoja tai päiviä.

– Oli tärkeää, ettei lapsi joudu tekemään yhtä paljon töitä kuin aikuiset, sanoo Uusitalo.

Yksi elämänmuutos kerrallaan

Päivähoidon aloittaminen on yksi suurimmista muutoksista lapsen elämässä ja iso muutos koko perheelle, sanoo vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad Väestöliitosta.

Usein kyseessä on ensimmäinen irtautuminen lapsen ja vanhemman välillä, ja arjen rakenteet ja rytmit muuttuvat. Tunnekirjo voi olla laaja: haikeutta, surua, epävarmuutta ja huolta.

– Toisinaan vanhempi voi kokea myös syyllisyyttä. On tärkeä muistaa, että kaikenlaiset tunteet kuuluvat päivähoidon aloittamiseen, eikä ole oikeaa tai väärää tapaa tuntea, sanoo Rokhzad.

Julius on äidin mukaan aina kaivannut kovasti tekemistä, ja sitä päiväkodissa on tarjolla. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Lapsen ikä vaikuttaa isosti valmiuteen olla erossa vanhemmista ja sopeutua uuteen paikkaan.

Yli 3-vuotias pystyy jo luottamaan siihen, että hänet haetaan aikanaan kotiin. Pieni lapsi taas ei siihen välttämättä kykene, ja siksi turvallinen luottamissuhde varhaiskasvattajaan on tärkeä.

Yksilölliset erot näkyvät tässäkin: siinä missä toinen menee innosta puhkuen tutustumaan uuteen ympäristöön, toinen voi aristella ja pelätäkin.

Muita samanaikaisia muutoksia kannattaa välttää, jos vain voi.

– Lapselle on helpompaa sopeutua, kun muita suuria elämänmuutoksia, esimerkiksi kuivaksi opettelua, ei tule samaan yhteyteen, sanoo Rozjin Rokhzad.

Iltaisin aikaa sylittelyyn

Lapsi voi kokea päivähoitoon lähtiessään hämmennystä, jännitystä, turvattomuutta ja eroahdistusta. Uusi ympäristö, uudet ihmiset ja päiväkodin meteli ovat myös isoja ärsykkeitä ja kuormittavat.

Lapsen on vaikea pukea sanoiksi, mikä häntä kuormittaa. Siksi hän voi olla iltaisin kotona tavallista itkuisempi, takertuvampi tai rauhattomampi. Rajojen kokeilu, kiukunpuuskat ja uhmakkuus ovat tavallisia.

– Lapsi tarvitseekin ensimmäisinä viikkoina enemmän vanhemman läsnäoloa syliä ja turvaa. Sylittelyyn ja hellyyden tankkaamisen kannattaa jättää iltaisin aikaa, sanoo Rokhzad.

Julius oli ollut jo ennen päiväkotiin lähtöään isovanhempien hoidossa. Kokemukset antoivat lisää luottamusta siihen, että poika pärjää erossa vanhemmistakin, sanoo Heli Uusitalo. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Myös Uusitalojen perheessä jotkut illat olivat alussa itkuisempia, kun arki haki uutta asentoa.

– Jullella on alusta asti ollut tarkat rutiinit. Kun ne menivät uusiksi ja esimerkiksi päiväunirytmi muuttui, se vaati totuttelua. Mutta aika nopeasti sykli löytyi, sanoo Heli Uusitalo.

Paluu päivähoitoon kesäloman jälkeen on selvästi ensimmäistä lähtöä helpompi. Heli Uusitalo tietää jo, että lähtöitkut ovat lyhyet, vaikka voivatkin riipiä.

– Kun äiti ja isi menee nurkan taakse, itku loppuu. Pitää vain lähteä pois, sillä tekee siitä helpompaa lapsellekin.

Hän neuvookin ensimmäistä lasta päivähoitoon laittavia luottamaan henkilökuntaan ja välttämään turhaa stressaamista esimerkiksi päiväunien sujumisesta.

– Lapset ovat reippaita ja yllättävät vanhemmatkin. Ja kun lapsella menee hyvin, niin kyllä vanhemmatkin sitten selviävät, nauraa Uusitalo.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 9. elokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Saarikko: Ministeriö esittää ylimääräistä lapsilisää kaikille perheille tänä vuonna

Alisan 5-vuotias tytär itki iltaisin, koska pelkäsi kiusaajaansa – perhe päätti muuttaa, kun ongelmaa ei saatu ratkaistua päiväkodissa

Kodista päiväkotiin – Yle selvitti minkä ikäisinä lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa