Hyppää sisältöön

Popparit ja räppärit venyttävät iskelmän määritelmää – perinteinen iskelmä elää enää tanssipiireissä

Tämän vuoden Iskelmä-Finlandia jaetaan tänään Nokialla. Viime vuonna palkinnon pokkasi Arja Koriseva, aiemmin sen on saanut muun muassa rokkariksi mielletty Pate Mustajärvi.

Vilma Maja ja Maria Pitkänen Tammelantorilla.
Muun muassa Vilma Maja ja Maria Pitkänen kertoivat Tammelantorilla näkemyksiään iskelmämusiikista. Video: toimittaja Juha Kokkala / Yle, kuvaus ja editointi Jani Aarnio / Yle

Iskelmämusiikkia on entistä hankalampi määritellä. Musiikinkuuntelu Suomessa 2021 (siirryt toiseen palveluun) -tutkimus kertoo, että suomalaiset ovat nimenneet iskelmäsuosikeikseen esiintyjiä, jotka on aiemmin haluttu luokitella rock-, pop-, hiphop- ja jopa punk-artisteiksi. Laveasti ajateltuna iskelmäksi voidaankin laskea kaikki hitit, joissa on helppo ja tarttuva kertosäe.

– Nykyiskelmä on ottanut paljon vaikutteita pop- ja rockmusiikista, ja toisinpäin. Välillä tulee pop-, rock- tai rap-biisi, jonka melodiassa, tekstissä tai tuotantotavassa on yhtäläisyyksiä iskelmämusiikkiin. Paljon on nyt pop-kappaleita, joissa on latinovaikutteita. Ne ovat olleet yksi elementti juuri iskelmämusiikissa kautta aikojen, luonnehtii Yle Radio Suomen musiikkipäällikkö Johan Lindroos.

Yle Radio Suomen musiikkipäällikön Johan Lindroosin mielestä iskelmällä on vahva jalansija suomalaisessa kulttuurissa. Kuva: Katariina Rouvinen / Yle

Musiikkitoimittaja Tarja Närhin mielestä iskelmää on hankala määritellä, koska se on tarkoittanut eri aikakausina eri asioita. Nykyään iskelmäksi lasketaan hänen mukaansa myös pintapop. Närhi tunnetaan musiikkiohjelmistaan Iskelmäradio, Sekahaku ja Paikka auringossa, jotka kuullaan Radio Suomessa.

– Perinteisessä mielessä iskelmä on suomen kielellä esitettyä melodista, yleensä romanttista ja tanssittavaa musiikkia, hän määrittelee.

Tällä tavoin määriteltyä iskelmämusiikkia tuottavat nykyään lähinnä pienet musiikkiyhtiöt. Monet levytykset ovat omakustanteita. Näkyvyyttä artistit saavat esimerkiksi videopalvelu Youtubessa, joka on faneille tärkeä kanava löytää uutta iskelmämusiikkia.

Perinteinen iskelmä on tanssittava

Tanssilavoille ja -ravintoloihin uudet iskelmät kulkeutuvat alan "tanssitiskijukkien" mukana. Näiden musiikkijuontajien arvioista ylöjärveläinen Discopress koostaa kaksi kertaa kuussa Tätä Suomi tanssii (siirryt toiseen palveluun) -listan. Sen sisältö näyttää kovin erilaiselta kuin varsinaisten iskelmäradioiden soitetuimpien kärki.

– Eivät nämä meidän tanssi-iskelmät poppiradioissa juuri soi! Monet musiikkijuontajista ovat itsekin tanssiharrastajia ja tietävät kyllä, mikä menee jalan alle. Heidän arvioistaan näkee, mikä meininki on kentällä, kertoo Discopressin omistaja, radiotoimittaja Pentti Teräväinen.

Perinteinen iskelmä menee jalan alle ja soi tanssipaikoissa. Arkistokuva Maaningan kasinolta. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Perinteinen iskelmä merkitseekin yleensä tanssittavuutta ja on vahvasti sidoksissa tanssin harrastamiseen.

– Lavatanssit kokemuksena voivat olla monelle kesän kohokohta, mutta ei se välttämättä tarkoita, että samoja levytettyjä biisejä haluaa kuulla kotona tai radiosta, sanoo musiikkipäällikkö Johan Lindroos.

Pinnan alla kuhisee

Suomalainen perinteinen iskelmä elää omaa elämäänsä pinnan alla, piilossa julkisuudelta. Se ei kiinnosta isoja kansainvälisiä levy-yhtiöitä, koska se ei tavoita massoja, eikä sen suosio näy esimerkiksi musiikkipalvelu Spotifyn tilastoissa.

– Mutta se voi hyvin siellä, missä siitä tykätään. Se on kuin aluskasvillisuutta, Tarja Närhi sanoo.

Musiikkitoimittaja Tarja Närhi on tuttu Radio Suomeen tekemistään Iskelmäradio, Sekahaku ja Paikka auringossa -ohjelmista. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Hänen mukaansa joskus voi tuntua siltä, ettei perinteistä iskelmää enää ole olemassa. Närhi kuitenkin mainitsee pikkukuntien konserttisalit, jotka kerta toisensa jälkeen myydään loppuun, kun paikalle saadaan iskelmiä soittava tanssiorkesteri. Kesäteatterit ovat täynnä entisajan iskelmätähtien nimiä kantavia musikaaleja. Myös mainoksissa ovat alkaneet kuulua vanhat iskelmät. Eikä ihme, sillä niihin liittyy paljon tunteita ja muistoja.

Tutkimuksen mukaan (Musiikinkuuntelu Suomessa 2021) (siirryt toiseen palveluun) musiikkimakuun vaikuttavat eniten oma temperamentti ja teini-iän kaverit mutta yllättävän paljon myös omien vanhempien kuuntelema musiikki. Kukapa ei olisi joutunut auton takapenkillä vanhempien iskelmäterrorin kohteeksi?

– Tiedän nuoria miehiä, jotka kuuntelevat etkoillaan Mattia ja Teppoa. Tiedän myös neljä-viisikymppisiä äijiä, jotka autotallissaan itkevät Jamppa Tuomisen tahtiin, Närhi naurahtaa.

Vanhat iskelmät uusiokäyttöön

Uusin trendi poptaivaalla on jalostaa vanhaa iskelmämusiikkia. Tämän ovat tehneet esimerkiksi JVG ja Portion Boys. Maustetytöt ovat keikkailleet tänä kesänä iskelmistäänkin tunnetun Agents-yhtyeen kanssa. Vanhoista hitti-iskelmistä on kuultu viime vuosina myös heviversioita.

– Iskelmä voi hyvin! Väittäisin, että viime vuosina on koko ajan tuotettu ja julkaistu enemmän ja enemmän iskelmää. Ja se, että iskelmä genrenä kehittyy ja että sitä myös lainataan, on minusta vahva merkki siitä, minkälainen vahva jalansija iskelmällä on suomalaisessa kulttuurissa ja musiikissa, sanoo Johan Lindroos.

Portion Boysista on tullut yksi Suomen suosituimmista tanssibändeistä. Se on versioinut myös Matin ja Tepon hittejä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Lindroos ei haluaisikaan määritellä iskelmää, joka on alati muutoksessa.

– Itse en kuuntele musiikkia miettimällä miten sitä voisi kategorisoida tai määritellä, vaan mitkä tunteet kappale minussa herättää. Se on minusta paljon mielenkiintoisampaa kun lokeroiminen.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta perjantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

.
.