Hyppää sisältöön

Professorin mukaan Suomi on herännyt jälkijunassa pitkittyneen koronataudin riskeihin: "Britanniassa on noin sata hoitoon erikoistunutta klinikkaa"

Arviot pitkittyneen koronataudin esiintyvyydestä vaihtelevat. Kansallista tutkimusta aiheesta ei vielä ole saatavilla.

Pitkittyneen koronataudin esiintyvyyteen Suomessa voi vaikuttaa korkea rokotekattavuus. Kuva: STELLA Pictures / ddp

Jopa joka kymmenes koronatartunnan saanut voi sairastaa pitkittynyttä koronatautia, arvioi Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori, kansallisen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Risto O. Roine. Jos näin iso ihmismäärä sairastuu, sillä voi olla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Pitkittyneestä koronataudista eli niin sanotusta long covidista karttuu koko ajan uutta tietoa. Aiheesta on julkaistu tuhansia tieteellisiä tutkimuksia.

Vielä ei kuitenkaan tarkalleen tiedetä, mistä pitkittynyt koronatauti johtuu. Roineen mukaan taudin takana on immunologinen eli ihmisen vastustuskykyyn liittyvä häiriö.

– Aikaisemmin ajateltiin, että viruksen tai sen osien säilyminen elimistössä voisi pitää yllä näitä oireita. Se on kuitenkin vain yksi teoria. Toinen on vasta-ainevälitteinen syntymekanismi, jossa kyse on siitä, että elimistö tuottaa paitsi hyödyllisiä vasta-aineita virusta vastaan, niin myös elimistön omia rakenteita vastaan kääntyviä haitallisia vasta-aineita. Lisäksi on havaittu krooninen tulehdusreaktio, jota todetaan koko elimistössä. Viimeisin hypoteesi on hyytymishäiriö, josta on saatu lisää näyttöä aivan viime kuukausina, Roine listaa.

Neurologian professori Risto O. Roineen mukaan Suomi on herännyt jälkijunassa pitkittyneeseen koronatautiin liittyviin riskeihin. Kuva: Åbo universitetscentralsjukhus

Mekanismeja koronan pitkäaikaisoireiden takana tutkii parhaillaan myös HUS Helsingin yliopistollisen keskussairaalan johtama ryhmä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Long COVID -tutkimuskonsortiossa on yhteistyökumppaneina Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM sekä tutkimusryhmiä Sveitsistä, Hollannista, Saksasta, Virosta ja Italiasta.

  • Lue tarkemmin, millaista tutkimusta hankkeessa tehdään:

Polilla hoidetaan jäävuoren huippua

HUSissa toimii Suomen ainoa pitkittyneen koronataudin hoitoon keskittynyt poliklinikka. Hoitoon pääsy edellyttää lähetteen saamista.

– Hyvin monet meidän potilaistamme on tutkittu muilla poliklinikoilla, kuten keuhko- tai neurologianpoliklinikalla, mutta mitään selitystä oireille ei ole löydetty. Me sitten kuntoutamme näitä oireita, ylilääkäri Helena Liira kertoo.

Liiran mukaan hoidettavana on tällä hetkellä muutama sata potilasta, ja uusia lähetteitä tulee 30–40 kuukaudessa.

– Yli puolet lähetteistä pystytään tutkimaan, mutta osa joudutaan lievemmissä tapauksissa palauttamaan. Tällöin katsotaan, että ihminen saa riittävän avun työterveyshuollosta tai perusterveydenhuollosta.

Ylilääkäri Helena Liiran mukaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla hoito suunnitellaan yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan. Kuva: Matti Myller / Yle

Klinikka antaa myös konsultaatioapua muille terveydenhuollon toimijoille.

– Meillä on vain yksi ainoa klinikka Suomessa, joten emme voi hoitaa kuin niitä kaikista vaikeimpia tapauksia, tämmöistä jäävuoren huippua, Liira sanoo.

Potilailta edellytetään kuitenkin jonkinasteista toimintakykyä, eikä poliklinikan yhteydessä toimi esimerkiksi omaa vuodeosastoa. Tulijoille teetetään kuuden minuutin kävelytesti.

– Voi olla, että kaikista vaikeimpia potilaita hoidetaan keuhkopoliklinikoilla tai neurologisilla poliklinikoilla. Tyypillisesti long covid on kuitenkin sairaus, joka on ikävä, mutta joka tuottaa vain harvoin vakavia somaattisia oireita, Liira arvioi.

Poliklinikalla moniammatillinen hoito suunnitellaan yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan. Fysioterapeutin ja psykolgin palveluiden lisäksi osa potilaista hyötyy muun muassa ryhmäkuntoutuksesta.

– Lääkkeitä myös käytetään, kuten muun muassa tykyttelyoireisiin betasalpaajia.

Kun taudin toimintamekanismit tunnistetaan myös sen testaaminen ja täsmähoitojen suunnittelu on mahdollista.

– Siihen asti me voimme antaa vain oireenmukaisia hoitoja, Liira summaa.

Professorin mukaan taudin määritelmä on epätyydyttävä

Taudin määritelmän väljyys voi aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi taudin diagnosoinnissa. Maailman terveysjärjestön WHOn määritelmän mukaan (siirryt toiseen palveluun) kyseessä on pitkittynyt korona, kun oireet ovat alkaneet tyypillisesti kolmen kuukauden sisällä sairastumisesta ja ne ovat kestäneet vähintään kaksi kuukautta ja muut mahdolliset oireiden aiheuttajat on suljettu pois.

WHO listaa tyypillisiksi oireiksi muun muassa uupumuksen, hengenahdistuksen ja kognitiiviset oireet, kuten muistin, aivojen tiedonkäsittelyn ja oppimisen häiriöt. Kirjo on kuitenkin moninainen: ominaista oireille on, että ne vaikuttavat päivittäiseen toimintakykyyn.

Oireet voivat olla samoja kuin akuutin koronavirustaudin aikana, mutta ne voivat olla myös täysin uusia. Lisäksi oireilu ja sen voimakkuus voi muuttua ajan kuluessa.

Professori Roineen mukaan määritelmä on monin tavoin "epätyydyttävä".

– Se luotiin ensinnäkin epätieteellisin menetelmin tällaisella konsensusäänestysmenettelyllä, ja se ei mielestäni sisällä riittäviä sairauden kliinisiä kriteereitä, jotta se parhaiten palvelisi potilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Toisaalta on hyvä, että on jokin yleisesti hyväksytty määritelmä. Eri maiden terveysviranomaisilla on hieman tästä poikkeavia taudin määritelmiä edelleen käytössä, Roine huomauttaa.

Kansainvälisessä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun)pitkittyneeseen koronatautiin liitettyjä oireita on arvioitu olevan jopa yli kaksi sataa.

Moni pitkittyneitä koronaoireita poteva kertoo kärsivänsä niin sanotusta aivosumusta. Myös muut kognitiiviset ongelmat ovat yleisiä. Kuva: All over press - Shotshop GmbH / Alamy

Arviot taudin yleisyydestä vaihtelevat

Terveydenhuollossa pitkittynyt koronatauti tunnistetaan nyt paremmin kuin aikaisemmin. Pitkittyneeseen koronaoireiluun liitetyt perusterveydenhuollon käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi kuluvan vuoden aikana.

THL:n tilaston mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2021 joko aiemmin sairastettu Covid-19-virusinfektio tai sen jälkitila kirjattiin käyntisyyksi yhteensä noin 2 800 kertaa, kun kuluvan vuoden aikana kirjauksia on tehty yhteensä jo yli 12 700.

Professori Roine uskoo, että tautia diagnosoidaan edelleen liian vähän.

– Käsitykseni on, että diagnosoitujen tapausten osuus edustaa edelleen vain murto-osaa tapausten todellisesta määrästä. Esimerksi Britanniassa noin kolme prosenttia koko väestöstä sairastaa long covidia ja Yhdysvalloissa arvio on kolmesta seitsemään prosenttia. Suomessa ei todennäköisesti aivan näin suuresta osuudesta ole kyse, mutta toisaalta meillä ei vielä ole kansallisen tason tutkimusta aiheesta, mitä kyllä kipeästi tarvitsisimme, Roine arvioi.

Arvostettu yhdysvaltalainen koronatutkija Akiko Iwasaki esitti Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että jopa neljäsosa pitkäaikaisia koronaoireita saavista voisi jäädä täysin työkyvyttömiksi. Iwasakin arvio perustui tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun), joka keskittyi pääasiassa niihin koronatartunnan saaneisiin ihmisiin, joiden oireet olivat kestäneet yli seitsemän kuukautta.

Professori Roineen mukaan erilaisten taudin esiintyvyyttä koskevien tutkimuksien vertailu ei ole yksinkertaista – eikä välttämättä kovin oleellistakaan.

– Tällä hetkellä vallitseva käsitys on, että noin kolmannes saa pitkittyneitä oireita. He eivät kaikki sairasta varsinaista long covidia, joka määritellään niin että siinä täytyy olla merkittävä toimintakyvyn heikkeminen mukana. Ehkä noin kymmenen prosenttia kaikista sairastuneista, mikä on valtava luku, kun huomattava osa väestöstä sairastuu. Mielestäni oleellista ei ole oireiden ilmenemisen tarkka prosenttiosuus vaan ilmiön yleisyys, mistä vallitsee konsensus tiedemaailmassa tällä hetkellä.

Esimerkiksi Suomessa on todettu yli 1,2 miljoonaa koronatartuntaa, ja todellinen tartuntaluku on merkittävästi suurempi. Jos Roineen arvio pitää paikkansa, pitkittyneestä koronataudista kärsiviä voisi olla 120 000.

Alustavien tutkimustulosten mukaan etenkin ennen tartuntaa (siirryt toiseen palveluun) otettu rokote voi vähentää pitkittyneen koronataudin riskiä. Myös Roine uskoo, että korkea rokotekattavuus voi näkyä sekä sairastuneiden määrässä että oireiden laadussa.

– On olemassa suhteellisen luotettavaa näyttöä siitä, että mRNA-rokotteet vähentävät long covid -sairauden esiintyvyyttä ja sen vaikeusastetta. Valitettavasti nämäkin tutkimukset ovat osittain ristiriitaisia. Täydellistä suojaa rokotteella ei saa, ja meilläkin on Suomessa potilaita, jotka ovat kattavasta rokotesuojasta huolimatta sairastuneet.

Myös koronaviruksen muunnos voi vaikuttaa. Omikron-variantissa taudin pitkittymisen riski saattaa olla pienempi (siirryt toiseen palveluun) kuin aiemmissa koronaviruksen muunnoksissa.

Mutta onko pitkittyneen koronataudin riskejä vähätelty Suomessa?

Roineen mukaan asiaan on herätty Suomessa myöhään.

– Pandemian alkupuolella esitettiin sellaisiakin mielipiteitä, ettei sairautta olisi lainkaan olemassa tai että kyseessä on puhtaasti psyykkinen tai toiminnallinen häiriö. Nyt tiedetään, että näin ei ole.

Roineen mukaan koulutusta aiheesta tarvittaisiin rutkasti lisää. Hänen mukaansa Suomi häviää hoidon järjestämisessä muille maille.

– Julkinen sektori ei ole pystynyt vastaamaan potilaiden tarpeisiin. Meillä on suomessa vain yksi ainoastaan näihin potilaisiin erikoistunut poliklinikka, joka palvelee oman sairaanhoitopiirin potilaita. Potilaiden diagnostiikkaa ja kuntoutusta ei ole järjestetty yhtä hyvin kuin useimmissa länsimaissa. Esimerkiksi Britanniassa on noin sata hoitoon erikoistunutta klinikkaa, professori lataa.

Suomessa toimii tällä hetkellä vain yksi pitkittynyttä koronatautia sairastavien potilaiden hoitoon erikoistunut klinikka. Kuva: Matti Myller / Yle

Ratkaisuna ongelmaan Roine esittää lisää kansallista ohjeistusta, koulututusta ja rahoitusta. Professorin vetämän asiantuntijaryhmän virallinen kannanotto toteutuksesta valmistunee jo kuluvan vuoden aikana.

Ryhmän viimekeväisestä julkaisusta nousi kohu, ja sosiaali- ja terveysministeriötä syytettiin politikoinnista selvityksen tuloksilla.

Etenkin työikäinen väestö näyttää kärsivän pitkittyneestä koronataudista. Yksilötasolla tauti voi heikentää elämänlaatua, mutta jos iso määrä ihmisiä sairastuu, sillä voi olla myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Yhdysvalloissa tämän on arvioitu olevan työikäisen väestön merkittävin aivoterveyttä heikentävä tekijä. Itse olen huolissani tuottavuuden laskusta. Yhdysvalloissa taudin takia kaksi miljoonaa ihmistä on työvoiman ulkopuolella ja yhtä suurella määrällä ihmisiä työkyky on alentunut merkittävästi. Long covidia pidetään siellä työvoimapulan tärkeimpänä syynä tällä hetkellä etenkin koulutetussa väestössä, Roine sanoo.

Kaikki keinot käyttöön

Roineen mukaan tärkeää olisi nyt, että tautiin sairastuneet ja heidän läheisensä saisivat tukea tilanteessa. Hän suosittelee työnantajia ja pitkittyneeseen koronatautiin sairastuneita työntekijöitä tutustumaan EU-tasolla laadittuihin ohjeisiin, joilla sairastuneita voidaan tukea työhönpaluussa.

Työnantajat voivat helpottaa työhön paluuta muun muassa työnkuvan muutoksilla, osa-aikaistamisella, etätyön suosimisella ja työn tauottamisella.

– Kaikki keinot tulee ottaa käyttöön, jotta mahdollisimman monella työhönpaluu onnistuisi. Uskon, että yhdessä se on mahdollista toteuttaa, Roine arvioi.

Ylilääkäri Liira muistuttaa, että suurimmalla osalla ihmisistä paranemisennuste on hyvä.

– Toivoa on. Aikaisemmistakin viruksen jälkeisistä oireyhtymistä on parannuttu.

Maailmassa on vahvistettu yhteensä yli 582 miljoonaa koronavirustartuntaa.

Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 7. elokuuta kello 23.00:een saakka.

Juttua muokattu 7.8.2022 kello 15.23: Tarkennettu titteliä: Risto O. Roine on Turun yliopiston emeritusprofessori, ei professori, kuten tekstissä aiemmin luki.

Lue lisää:

.
.