Hyppää sisältöön

Suojelupoliisi ehdottaa: Valeuutisten tahallinen levittäminen vieraan vallan puolesta tulisi säätää rikokseksi

Supo ehdottaa menettelyä, jossa ensin varoitettaisiin henkilöä, joka jakaa vieraan valtion tiedustelupalvelun disinformaatiota. Jos toiminta jatkuisi, teko olisi rikos. Rikosoikeuden professori suhtautuu esitykseen varauksella.

Suojelupoliisin näkemys ilmenee supon päällikön Antti Pelttarin allekirjoittamasta lausunnosta liikenne-ja viestintävaliokunnalle. Kuva: Jenni Joensuu / Yle

Suojelupoliisi ehdottaa vieraan valtion puolesta tapahtuvan informaatiovaikuttamisen kriminalisointia.

Supon mukaan olisi tarpeellista arvioida ja selvittää, tulisiko tällaisen informaatiovaikuttamisen räikeimmät muodot säätää rangaistavaksi.

Ehdotus ilmenee lausunnosta, jonka suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on antanut eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle turvallisuusympäristön muutosta koskevasta valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta.

Huhtikuulle päivätyn lausunnon mukaan rangaistavuus voisi koskea tilanteita, joissa vieraan valtion tiedustelupalvelun toimeksiannosta tai puolesta pyritään pahantahtoisesti vaikuttamaan Suomen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tai levittämään ilmeisen perättömiä tai harhaanjohtavia tietoja Suomen yhteiskunnallisesta päätöksenteosta tai suomalaisen yhteiskunnan tilasta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tarttui supon ehdotukseen toukokuussa ja teki eduskunnalle toimenpide-ehdotuksen. Koponen ehdottaa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin toteuttaakseen suojelupoliisin ehdotukset. Asiasta uutisoi toukokuussa Suomen Uutiset (siirryt toiseen palveluun).

Yle pyysi Pelttarilta haastattelua supon esityksestä. Asiaa kommentoi Ylelle supon apulaispäällikkö Teemu Turunen.

Suojelupoliisin apulaispäällikkö Teemu Turunen. Kuva: Markku Pelkonen / Yle

Hän korostaa, että supon mielestä mahdollinen kriminalisointi tulisi olla hyvin tarkasti rajattu.

– Valtavan tärkeätä on tietysti se, että oikeusvaltiossa täysimääräisesti noudatetaan sananvapautta, Turunen sanoo.

– Kyse olisi tilanteista, joissa henkilö itse tietää toimivansa ulkomaisen tiedustelupalvelun puolesta ja jatkaa toimintaa viranomaisten varoituksista huolimatta.

Rikosoikeuden professori suhtautuu varauksella

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää avausta erittäin kiinnostavana mutta suhtautuu siihen varauksella.

– Kyllä näkisin, että se varsinainen suoja informaatiovaikuttamista vastaan meillä tulee kansalaiskeskustelun ja median kautta. Meillä informaatiolukutaito heikentää merkittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, Nuotio sanoo.

– On ihan mahdollista kuitenkin, että jokin hyvin rajattu kriminalisointi tälle alueelle voisi olla mahdollinen.

Myös Turunen näkee Suomessa samat vahvuudet kuin Nuotio. Silti supossa katsotaan, että suojauksessa on parantamisen varaa.

– Täällä Suomessa informaatiovaikuttaminen toimii yleensä huonosti, koska kansalla on hyvin vahva medialukutaito. Meillä on vahva luottamus viranomaisiin ja riippumaton, vapaa media. Niiden lisäksi me kuitenkin katsomme, että olisi hyödyllistä pohtia sitä, miten voisimme laajemmin parantaa varautumistamme, Turunen sanoo.

Vakoilu on rikos, väärän tiedon levittäminen ei

Vieraan vallan puolesta vakoilu on rikos. Sen sijaan nykyaikaista informaatiovaikuttamista rikoslaki ei tunne, vaikka rikoslain maanpetos- ja valtiopetospykälät sivuavat sitä.

Ne koskevat tilanteita, joissa tekijä pyrkii Suomea koskevan sotilaallisen tai kansainvälisen poliittisen kriisin aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa saattamaan Suomen sotatoimen kohteeksi.

Hallituksen esityksessä (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 1993 mainitaan rangaistavuuden edellytykseksi se, että teon tarkoituksena on nimenomaan saattaa Suomi sotaan tai sotatoimen kohteeksi. Lisäksi toiminnan on oltava sellaista, että se selvästi lisää Suomen sotaan tai sotatoimen kohteeksi joutumisen vaaraa.

Tarkkojen rajausten tarkoituksena oli lakia säädettäessä turvata mahdollisimman vapaa julkinen keskustelu myös kriisin aikana.

Mahdollisen pykälän tulisi olla tarkkaan rajattu

Turunen ja Nuotio ovat yhtä mieltä siitä, että rikoslain pykälät ovat nykyisessä tiedonvälitysympäristössä varsin vanhoja. Nuotio kuitenkin korostaa, että rikoslain uudistamisessa tuleekin olla pitkäjänteinen.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Kuva: Retu Liikanen / Yle

– Tuntuu siltä, että tällaisia kriminalisointeja ehkä putkahtelee maihin, jotka eivät ole meille hyviä esikuvia. Sananvapauden intressi on tavattoman tärkeä, Nuotio sanoo.

Jos ajatusta lähdettäisiin viemään eteenpäin, säännöksen tarkka rajaaminen olisi Nuotion mukaan tärkeää. Kun vuonna 2021 tuli voimaan uusi pykälä terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen, pykälä oli Nuotion tarkoittamalla tavalla rajattu.

Pykälässä rangaistavuuden edellytyksenä on, että kehotus tai houkuttelu on omiaan aiheuttamaan todellista vaaraa siitä, että joku värväytyy terroristiryhmään tai tekee terrori-iskun.

Niin sanottujen hyödyllisten idioottien toimintaan supon ehdotuksella ei ole tarkoitus pureutua. Hyödyllisellä idiootilla tarkoitetaan toimijaa, joka jakaa toisen tahon propagandaa tai toimii toisen intressien mukaisesti, vaikkei välttämättä täysin tiedosta tekevänsä niin.

Supon mukaan televisiotoimiluvissa on porsaanreikä

Lausunnossaan eduskunnan liikenne-ja viestintävaliokunnalle suojelupoliisi kiinnittää huomiota myös porsaanreikään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa.

Digitaalisen televisio- tai radiotoiminnan harjoittamista varten tarvittavan ohjelmistotoimiluvan saamisen ehdoksi ei ole säädetty sitä, että toiminta ei vaaranna kansallista turvallisuutta.

Supo huomauttaa, että lupaviranomaisen mahdollisuudet evätä lupahakemus ovat hyvin rajalliset, vaikka olisi ilmeistä, että toiminnassa on kyse vieraan valtion puolesta tapahtuvasta informaatiovaikuttamisesta.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 7. elokuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.