Hyppää sisältöön

Metsäjäniksillä on ollut hyvä kesä – talvilaskenta näytti kannan laskua pohjoisessa

Jäniksistä on saatu runsaasti näköhavaintoja kesän aikana Pohjois-Suomessa – talven jälkilaskennan mukaan kanta oli vielä suppea.

Pihoilla on näkynyt paljon jäniksiä. Kuva: Allan Wallberg
Jäniksistä on saatu kesän aikana paljon näköhavaintoja, kertoo Keminmaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ville Keloneva. Talven jänismäärä arvioitiin jälkien perusteella. Silloin kanta oli alhaalla.

Kesä on ollut suotuisa linnunpoikasille ja jäniksenpojille. Jäniksiä loikkii paikoin runsaasti pihoilla.

– Alkukesä oli suhteellisen lämmin, ja petokanta on hallinnassa. Poikasia jää enemmän henkiin, ja kanta elpyy ja voimistuu nopeasti, sanoo Keminmaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ville Keloneva.

Keloneva on käynyt pitkään jänismetsällä.

– Mielestäni jäniskanta on Meri-Lapissa nyt jopa runsas. Kesän alussa päiväaikaan liikkui paljon jäniksiä tien päällä. Yksi mittari määrästä on se, että myös autojen alle jäi paljon jäniksiä.

Metsäjänisten jälkilaskennan tulos oli viime talvena koko maassa 27 prosenttia suurempi kuin edellisenä talvena.

Pohjoisessa tilanne oli huonompi. Oulun alueella tulos oli viisi prosenttia ja Lapissa peräti 17 prosenttia pienempi kuin edellisenä talvena.

Luonnonvarakeskus järjestää kaksi kertaa vuodessa maanlaajuisen riistakolmiolaskennan. Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä.

Luken julkaisemat tiedot jäniseläinten runsaudesta perustuvat talvella tehtyihin lumijälkilaskentoihin. Parhaillaan menossa olevassa kesälaskennassa keskitytään kanalintuihin, mutta jäniksestä tehdään ohessa havaintoja.

Iin seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Teppo Kakkosen mukaan kesälaskennan tekijät ovat havainneet runsaasti jäniksiä.

– Tarkkoja lukemia ei ole antaa, mutta kyllä niistä oli paljon havaintoja. Minustakin jäniksiä on nyt paljon.

Jäniskanta arvioidaan talvilaskennassa jälkien perusteella. Kuva: Mark Hamblin/All Over Press

Talvilaskennan aikaan kanta on pienimmillään

Johtava tutkija Otso Huitu Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että talvilaskenta heijastaa tilannetta, joka oli ennen lisääntymiskauden alkua.

– Jos tulee paljon yleisöhavaintoja isoista metsäjänis- ja rusakkomääristä, niin se heijastaa tilannetta, joka on lisääntymiskauden jälkeen.

Kesällä määrässä ovat mukana myös tämän kevään poikaset. Luken talvilaskentaan perustuvat kanta-arviot ajoittuvat vuodenkierron alhaisimpaan populaation vaiheeseen.

– Jos on hyvät lisääntymisolosuhteet ja vähän saalistusta, niin silloin poikasten runsas määrä näkyy ympäristössä kesällä, Huitu sanoo.

Taudit ja loiset sekä jänisten luontaisten vihollisten määrän vaihtelut vaikuttavat jäniskantojen pitkäaikaiseen kehitykseen. Huitun mukaan viime talven laskennan perusteella on vaikea arvioida, onko kanta nyt runsas vai ei.

– Mutta jos niitä näkyy paljon, niin voisi tehdä valistuneen johtopäätöksen, että lisääntyminen on onnistunut hyvin, ja tämän vuoden poikasia on paljon liikeellä.

Keminmaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ville Kelonevan mukaan jänis on hyvä esimerkki kannan vaihtelusta. Se on nopea lisääntymään, ja kannanvaihtelut ovat hyvin nopeita.

– Kyllä jänikselle ottajia löytyy, kuten ilves, kettu, näätä, ja tietysti myös metsästäjät jahtiaikana. Sitten tietenkin ilmasta käsin ovat huuhkaja, kanahaukka ja maakotka.

Jos pedot ja metsästäjät eivät onnistu jäniskantaa rajoittamaan, niin usein sen tekee lopulta jänisrutto.

– Luontoäiti on aika hyvä hoitamaan näitä meidän riistakantoja, Keloneva sanoo.

Lue myös:

.
.