Hyppää sisältöön

Äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta suojellaan myös Joensuun ydinkeskustassa – jokainen Pielisjokeen nouseva vaelluskala on tärkeä

Syysrauhoitus eli kalastuksen täyskielto jokisuulla kolmen kuukauden ajan on yksi keino suojata järvilohen kutumatkaa. Välinpitämättömiä salakalastajia on jäänyt kiinni jo rauhoituksen alkupäivinä.

Pielisjoen linnan ympärillä virtaavat Joensuun kaupunginkosket. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Joensuussa on alkanut tiukka kalastuskielto, jolla turvataan järvilohen nousua Pielisjokeen.

Pyhäselältä Kuurnan voimalaitokselle ulottuvalla jokialueella on syysrauhoitus, joka tarkoittaa kalastuskieltoa lokakuun loppuun saakka. Ainoastaan mato-onkiminen koskialueiden ulkopuolella on sallittua.

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen lisääntymispaikkoja aiotaan kunnostaa lähitulevaisuudessa Joensuussa myös keskelle kaupunkia, kaupunginkoskien alueelle.

Kaupunginkoskiin suunnitellaan uusia kunnostuksia vaelluskalojen luontaisten kantojen elvyttämiseksi. Koskikunnostuksista toivotaan elinvoimaa niin Saimaan järvilohelle kuin -taimenellekin. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Täyskielto helpottaa valvontaa

Joensuun kalastuskunnan puheenjohtaja Toivo Korhonen selittää, että täyden kalastuskiellon taustalla on selkeys. Moni kalastaa joelta muutenkin etupäässä muita kuin virtavesikaloja, mutta valvonta on yksikertaisempaa, kun mitään kalastusta ei järvilohen nousuaikana sallita.

– Järvilohi nousee jo loppukesästä jokeen. Täällä on omat pelisäännöt ja jokaisen kalastajan velvollisuus on huolehtia, että tietää niistä. Joensuun ja Kontiolahden alueella tämä on kalastuslaista haettu poikkeama, jolla tuemme järvilohta ja myös järvitaimenta, jolla menee vielä lohtakin heikommin.

Joensuun kalastuskunnan puheenjohtaja Toivo Korhonen. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Kun rauhoitus elokuun alusta alkoi, niin ensimmäiset laittomat kalastajat jäivät valvonnassa kiinni järvilohta varten kunnostetulta Laurinvirran kutualueelta. Se kertoo Korhosen mukaan osittain tietämättömyydestä, mutta taustalla on vakavampi uhka järvilohen elinvoimalle.

– Välinpitämättömyys on vaarallista.

Korhonen korostaa, että jokainen jokeen nouseva kala tai luonnonkierron läpikäynyt järvilohi tai järvitaimen on tarpeen, jotta uhanalaisten kalojen kanta pystytään geneettisesti pitämään riittävän hyvänä ja turvaamaan tuhansia vuosia eteenpäin. Nykyään elävät järvilohet ovat peruja vain muutamista yksilöistä ja niiden kanta on hyvin sisäsiittoinen.

Salakalastuksesta voi tulla mittava rangaistus

Järvilohelle on määritelty rahallinen arvo, jonka laiton kalastaja joutuu kalan pyytäessään maksamaan. Suojeluarvosta saatiin ennakkotapaus, kun salakalastaja saatiin oikeuden eteen muutama vuosi sitten. Sakkojen lisäksi hänet tuomittiin maksamaan valtiolle 7 510 euroa äärimmäisen uhanalaisen kalan arvona.

Toivo Korhonen näkee nykyajassa myös paljon hyviä merkkejä vaelluskalojen tulevaisuuden suhteen, vaikka äänekkäimmät puheet vesivoiman purkamisesta ovat vaimenemassa maailman energiatilanteen muututtua ja sähkön kallistumisen myötä.

– Saimaan järvilohi on pidetty elossa kalankasvattamoissa vuosikymmeniä ja se on lajina laitostunut, mutta pienetkin uudet kutualueet ovat tärkeitä ja auttavat sekä lohta, että järvitaimenta, jolla menee tätä nykyä jopa järvilohta huonommin.

Järvilohen palauttaminen luonnossa lisääntyväksi kalaksi on pitkä, vuosikymmenten mittainen projekti, joka vaatii kaikkien osapuolten tahtoa. Joensuussa on laaja konsensus lohen auttamiseksi.

– Suunnittelupöydällä on todellakin uusia koskikunnostuksia ihan kaupungin ytimessä, kaupunginkoskien alueella. Ne tulevat julkisiksi pian.

Aiheesta voi keskustella 5.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.