Hyppää sisältöön

Venäjällä poltetaan nyt maakaasua ilmaan niin isosti, että liekki näkyy Suomeen asti – yli kuukauden kestänyt soihdutus voi viitata ongelmiin

Itärajan takana roihuva soihtu voi olla merkki siitä, että venäläisellä maakaasulaitoksella ei mene hyvin.

Ari Laine huomasi liekit, kun hän oli retkellä Haminan ulkosaaristossa. Kuva on otettu kaukoputken avulla. Kuva: Ari Laine

Venäjän rajan takana on jo viikkojen ajan roihunnut tulilieskoja, jotka näkyvät Suomeen asti.

Yleen yhteyttä ottanut mökkeilijä kertoi, että liekit on voinut nähdä kuka tahansa iltaisin Virolahden kunnan rannikolla, joka sijaitsee aivan itärajan tuntumassa.

Myös haminalainen Ari Laine näki valtavat lieskat vieraillessaan Lanskerin saarella Haminan ulkosaaristossa 24. heinäkuuta. Hän katsoi puiden yli leimuavaa tulta kaukoputkella ja sai liekeistä kuvankin.

– Määritin suuntaa ja aloin miettiä, että tuleeko se samasta suunnasta, missä on kaasuasemat. Kyllä se suunnan puolesta täsmäsi, Laine kertoo.

Avaruus- ja ilmailuhallintovirastoNasan tulipalotarkkailujärjestelmän satelliittikuvien mukaan venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin Portovajan kompressoriasemalla on havaittu liekkejä yhtä päivää lukuun ottamatta joka päivä kesäkuun 17. päivästä lähtien. Aseman läheisyydessä ei ollut muita liekkihavaintoja.

Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Kompressoriasema on asema, jossa nostetaan kaasun painetta ja siten lisätään kaasuverkoston siirtokapasiteettia. On todennäköistä, että lieskat ovat syntyneet kompressoriasemalla maakaasun soihdutuksesta.

Soihdutus tarkoittaa palavan kaasun hallittua ja tahallista tuhoamista polttamalla. Toimenpide voi näkyä ulospäin esimerkiksi tornista roihuavana lieskana. Näky on ollut tavallinen Suomessakin esimerkiksi Porvoossa Nesteen jalostamolla vuosien varrella.

Suomen rajan lähellä Suomenlahden rannikolla sijaitsevan Gazpromin kompressoriaseman alueella ei ole kuitenkaan viime syyskuusta lähtien havaittu tulta Nasan satelliittikuvien mukaan ennen tätä jaksoa.

Suomi ei ole vastaanottanut maakaasua Venäjältä toukokuusta lähtien, koska se kieltäytyi maksamasta kaasusta Venäjän vaatimilla ruplilla.

Soihdutus voi kertoa ongelmista

Energiayhtiö Gasumin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Olga Väisänen ei kommentoi suoraan Venäjän tilannetta, mutta kertoo, että soihdutusta joudutaan tekemään tietyissä tilanteissa kaasuntuotannon ja -siirron yhteydessä.

Soihduttamista tehdään Väisäsen mukaan usein häiriötilanteiden aikana.

– Jos esimerkiksi LNG-terminaalissa tai biokaasulaitoksella on jokin häiriö, silloin voidaan joutua turvautumaan soihduttamiseen, jotta vaikkapa kaasusäiliössä paine pystytään pitämään tasaisena, Väisänen selittää.

Portovajan kompressioasema vuonna 2017. Kuva: Yle / Liisa Lehmus

Tilanne, joka vaatii soihdutusta, voi syntyä esimerkiksi silloin, jos kaasua ei voida toimittaa asiakkaalle tai asiakas ei voi vastaanottaa sitä. Pitkäaikainen soihdutus voisi Väisäsen mukaan johtua juuri häiriötilanteesta.

– Muutama vuosi sitten Porissa syttyi tulipalo Huntsman Pigmentsin tehtaalla, ja se oli silloin suurin käyttäjä putkella LNG-terminaalista toimitetulle kaasulle. Silloin meillä ei ollut hetkellisesti paikkaa toimittaa kaikkea kaasua, joten sitä jouduttiin soihduttamaan. Näitä on vaikea ennustaa, Väisänen kertoo.

Gasumin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Olga Väisänen kertoo tapauksesta, jossa Gasumin LNG-terminaalissa Porissa maakaasua piti soihduttaa tehtaan tulipalon vuoksi.

Esimerkiksi Suomessa LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua soihdutetaan, kun kaasua höyrystyy aluksen lastia purettaessa LNG-tuontiterminaaliin. Maakaasu nesteytetään jäähdyttämällä se –162-asteiseksi, ja lämmetessään se höyrystyy uudelleen.

Soihdutus on myös Suomen uhka

Soihdutuksella on vaikutusta maailman ilmastotilanteeseen.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kertoo, että soihdutuksesta syntyy niin sanottua mustaa hiiltä eli nokipölyä, joka jouduttaa lumen ja jään päälle laskeutuessaan niiden sulamista. Se taas kiihdyttää pohjoisten alueiden ilmastonmuutosta.

– Lumen ja jään sulaminen on syynä siihen, että pohjoiset alueet ovat lämmenneet tuplanopeudella, Taalas kertoo.

Musta hiili ei ole yksin sulattamassa jäätä ja lunta. Taalas sanoo, että hiilidioksidipäästöt ovat lumen ja jään sulattajien ykkönen. Seuraavana perässä tulee metaani.

Gazprom on Venäjän valtio-omisteinen kaasuyhtiöjätti ja yksi maailman suurimmista maakaasun tuottajista. Kuva: Anatoly Maltsev / EPA

– Kolmantena voisi todeta, että musta hiili on juuri tässä sulamiskysymyksessä merkittävä asia.

Musta hiili on hiukkasmainen päästö, jonka elinikä ilmakehässä on 1–2 viikkoa. Sade voi jouduttaa hiukkasten laskeutumista maahan, mutta hiukkaset voivat parin viikon aikana levitä laajalle alueelle.

Esimerkiksi Suomessa voi nähdä kevätjäillä mustia hiukkasia, jotka liittyvät Taalaksen mukaan sekä soihdutukseen että Pietarin alueen isoihin päästölähteisiin.

– Minulla on mökki Saimaalla, ja siellä usein näkee mustaa kevätjäiden pinnalla. Se liittyy erityisesti Pietarin alueen päästöihin.

Musta hiili on ollut Niinistön agendalla

Myös presidentti Sauli Niinistö nosti mustan hiilen haitallisuutta esiin Venäjän presidentille Vladimir Putinille ja silloiselle Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille, kun Suomi toimi Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuosina 2017–2019.

Silloin sekä Trump että Putin olivat valmiita näkemään vaivaa mustan hiilen torjumiseksi, mutta Trump osoitti presidenttikaudellaan kaikkea muuta.

Vuonna 2019 Niinistö tapasi Putinin kahden kesken arktisen foorumin yhteydessä Pietarissa. Terveisinä tapaamisesta presidentit lausuivat, että yhteistyötä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä kasvatetaan.

Sauli Niinistö (vas.) ja Vladimir Putin tapasivat elokuussa 2019 Helsingissä. Niinistö vei Putinin päivälliselle Suomenlinnaan, historialliseen merilinnoitukseen. Kuva: Jarno Kuusinen / EPA

Nyt maailma on hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vuonna 2019, eikä Suomeen ole tullut maakaasua Venäjältä toukokuun jälkeen. Suomi kieltäytyi Baltian maiden, Puolan ja Bulgarian tavoin maksamasta kaasusta ruplissa, ja maakaasuhanat suljettiin.

Venäjä on viime vuosina ilmoittanut osallistuvansa ilmastotalkoisiin, mutta konkretia puuttuu edelleen.

Taalas on sitä mieltä, että odotettavissa olleet talousuhat tulivat nyt Venäjälle vastaan nopeammin kuin osattiin arvata. Onko sota vaikuttanut Venäjän ilmastolinjaan?

– Se on mielenkiintoinen kysymys. Venäjän pidemmän aikavälin uhkatekijä oli se, jos maailma vähentää merkittävästi fossiilienergian käyttöä tai lopettaa sen. Se vaikuttaa merkittävästi Venäjän tuloihin. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta oli jo näköpiirissä, että Venäjän fossiilimarkkinat kutistuvat. Se uhka on leijunut siellä kuitenkin lähivuosikymmenien näkökulmasta, Petteri Taalas kertoo.

Lisää aiheesta

.
.