Hyppää sisältöön

Brittilehden mukaan naistaiteilijan punta on kymmenen pennyä – "Kyllä se pitää paikkansa", sanoo taideasiantuntija Pauliina Laitinen

Taidemarkkinoiden asiantuntija Pauliina Laitinen pitää selvänä, että vastaisuudessa naistaiteilijoiden keskuudesta nousee huipputekijöitä. Historiassa taidetta pääsivät tekemään lähinnä miehet.

Miesten tekemästä taiteesta maksetaan enemmän
Miesten tekemästä taiteesta maksetaan enemmän

Naistaiteilijan punta on kymmenen pennyä. Näin kerrotaan brittilehti Guardianin jutussa (siirryt toiseen palveluun), jossa pohditaan sitä, kenen tekemästä taiteesta ollaan valmiita maksamaan.

Lyhyt vastaus kysymykseen kuuluu: miesten. Kaikkein kallein maalaus kautta aikain on Leonardo da Vincin Salvator Mundi, josta on maksettu 450 miljoonaa dollaria.

Kallein naistaiteilijan tekemä teos on taas Georgia O’Keeffen maalaus Jimson Weed/White Flower No. 1., joka meni kaupaksi "vain" 44 miljoonalla dollaria.

Taidemarkkinoiden asiantuntija Pauliina Laitinen vahvistaa brittilehden tekemän havainnon. Miesten tekemä taide käy kaupaksi keskimäärin merkittävästi kalliimmalla kuin naisten.

– Kyllä se pitää paikkansa. Tätä alan tutkijoiden keskuudessa aina aika ajoin tutkitaan, mutta harvemmin se nousee otsikoihin.

Ilmiö onkin kaikkea muuta kuin uusi. Taustalta löytyy monia selittäviä tekijöitä, joista tärkeimpänä historialliset syyt: aiemmin taiteilijat ovat kerta kaikkiaan olleet voittopuolisesti miehiä.

– Historiassa ne tekivät taidetta, jotka kykenivät siihen ja joilla oli siihen varaa, Laitinen sanoo.

Leonardo da Vincin Salvator Mundista on maksettu yli 450 miljoonaa dollaria. Kuva: EPA-EFE/ANDY RAIN

Myös elossa olevien taiteilijoiden hintahuipulla on miehinen tunnelma. Kalleimmalla huutokaupattu elossa olevan taiteilijan teos on Jeff Koonsin The Rabbit -veistos, josta maksettiin yli 91 miljoonaa dollaria vuonna 2019.

Taidemaalari Jenny Savillen maalaus huutokaupattiin 12,5 miljoonalla dollaria vuonna 2018, mikä on elossa olevan naistaiteilijan ennätys. Guardianin mukaan myös vähemmän tunnettujen taiteilijoiden kohdalla havaitaan sama ilmiö: keskimäärin miesten tekemästä taiteesta maksetaan moninkertaisesti enemmän kuin naisten.

Markkinoinnilla on väliä

Ajatus taiteellisesti häkellyttävän lahjakkaasta miesnerosta voi silti istua edelleen tiukassa ja vaikuttaa siihen, kenen teoksia arvostetaan markkinoilla. Laitinen kuitenkin muistuttaa, että kun puhutaan taideteosten hinnoista, ei puhuta pelkästään teosten taiteellisesta laadusta vaan myös markkinoinnista.

– Kaikki perustuu markkinointiin. Kun taide ja raha vaihtavat omistajaa, se on bisnestä, ja sitä ei saa koskaan unohtaa. Se ei ole täysin objektiivista.

Markkinoinnissa taas tärkeää ovat tarinat. Huippukalliilla hinnoilla myydyt teokset ovat Laitisen sanoin "ilman muuta hienoja", mutta tärkeää on myös se, mitä teoksille on tapahtunut sen jälkeen, kun ne lähtivät pois taiteilijan ateljeesta.

Esimerkiksi Mona Lisa, yksi maailman tunnetuimmista maalauksista, on varastettu, ollut kadoksissa ja joutunut vahingonteon uhriksi.

– Jos on naistateilijan tekemä teos, jolle on tapahtunut vaikka mitä, niin kyllä senkin hinta lähtisi siitä nousemaan.

Myös taiteilijan elämäntarinalla on väliä. Laitinen käyttää esimerkkinä meksikolaista taidemaalari Frida Kahloa, joka alkoi maalata jouduttuaan vakavaan liikenneonnettomuuteen. Nykyään sekä hänen tarinansa että teoksensa ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja.

Meksikolaistaiteilija Frida Kahlo on inspiroinut monia taiteellaan ja elämäntarinallaan. Kuva: Guillermo Kahlo

Naistaiteilijat nousevat somen avulla

Vaikka maailmalla miehet jyräävät naiset taideteosten hintaennätyksissä, Suomi on Laitisen mukaan poikkeus: täällä myös naiset menestyvät kaupallisesti.

Helene Schjerfbeckin töitä on myyty maailman huutokaupoissa miljoonien eurojen hintaan, mutta myös nuoremman polven naistaiteilijat pärjäävät hyvin suhteessa miehiin.

– Meillä on niin hieno apurahajärjestelmä. On poikkeuksellista, että tuetaan taiteilijoita ja alkuvaiheen tekemistä niin paljon, Laitinen sanoo.

Hän ennusta naistaiteilijoiden pärjäävän tulevaisuudessa myös kansainvälisesti aiempaa paremmin.

– Koska naisia nykyään esimerkiksi koulutetaan aiempaa enemmän, on päivänselvää, että sieltä tulee nousemaan huipputekijöitä. Seuraavan 30 vuoden aikana meille tulee paljon enemmän korkeita naistaiteilijoiden hintanoteerauksia. Ja nimenomaan isompana joukkona eikä vain niin, että on yksittäisiä legendaarisia naistaiteilijoita.

Laitisen mukaan naisia voi auttaa myös se, että taidemaailman portinvartijoiden kuten huutokauppojen, gallerioiden ja museoiden valta on vähentynyt sosiaalisen median nousun myötä. Somessa taiteilijan on mahdollista itse markkinoida teoksiaan.

– Sosiaalinen media on demokratisoinut taiteen myynnin, mikä on mielestäni todella hieno asia. Monet naistaiteilijat tekevät esimerkiksi hienoja videoita omista teoksistaan ja taiteen tekemisestä ja myyvät hyvin somen kautta.

Kaikki tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tunnettujen miestaiteilijoiden jakkara olisi heti horjumassa. Pikemminkin voi käydä niin, että rinnalle tulee enemmän Laitinen sanoo, että aina kun tulee uusi nousukausi, aiemmin kalliiden teosten hinnat nousevat usein vielä kovemmiksi.

– Kulttuuriperintö, joka meillä jo on, pysyy.

Voit keskustella jutusta 5.8. klo 23 asti.

Lue myös:

.
.