Hyppää sisältöön

Annika Saarikko lupasi kuukauden lapsilisän tuplana joulukuussa – katso, miten muuten valtiovarainministerin ehdotus vaikuttaisi kukkaroosi

Alueelliseen opintolainojen hyvitykseen varaudutaan työvoimapulan vähentämiseksi. Ouluun kaavaillaan ehdollista tiehanketta. Poliisille on luvassa lisärahoja. Ukrainasta paenneita halutaan hoitotyöhön.

Valtiovarainministeri lupasi lapsiperheille yhden kuukauden lapsilisän kaksinkertaisena jo tälle vuodelle. Perheen ensimmäisen lapsen lapsilisä on 94,88 euroa kuukaudessa. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) halusi sisällyttää omaan ehdotukseensa valtion ensi vuoden tuloista ja menoista myös yhden ratkaisun, joka koskee jo tätä vuotta. Saarikko tukisi lapsiperheitä niin, että valtio maksaisi loppuvuodesta yhden kuukauden lapsilisän kaksinkertaisena.

Tässä jutussa listataan uusia ehdotuksia valtion ensi vuoden budjettiin. Listaus ei siis sisällä esimerkiksi hallituksen viime keväänä sopimia muutoksia, jotka toteutuvat ensi vuonna.

Kuukauden ylimääräistä lapsilisää ehdotettu joulukuuksi

Saarikko teki ehdotuksensa yhden kuukauden lapsilisän tuplaamisesta keskiviikkona Ylen A-studiossa ja vahvisti asian valtiovarainministeriön budjettineuvottelujen päätteeksi. Lapsilisä yhdestä lapsesta on 94,88 euroa kuukaudessa. Yhden kuukauden ylimääräisen lapsilisän hinnaksi valtiolle tulee reilut 100 miljoonaa euroa.

Tuplalapsilisällä on tarkoitus korvata yleistä hintojen nousua lapsiperheille. Jos lapsilisän saaja saa toimeentulotukea, ylimääräinen lapsilisä ei leikkaisi tätä tukea.

Muut hallituspuolueet eivät ole vahvistaneet ehdotuksen toteutumista Saarikon mallin mukaan, mutta niillä lienee korkea kynnys asettua täysin vastustamaan kädenojennusta lapsiperheille. Jotain muutoksia ehdotukseen saattaa tulla. Jos ehdotus ei menisi läpi, se olisi suuri arvovaltatappio Saarikolle.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon lupaus yhden kuukauden kaksinkertaisesta lapsilisästä (kesk.) A-studiossa 3.8.2022.

Kansaneläke ja työmarkkinatuki nousevat vuoden alussa

Eduskunta korotti ennenaikaisesti kansaneläkeindeksiin sidottuja tukia elokuun alusta.

Korotukset koskivat esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, työmarkkinatukea, työttömän peruspäivärahaa, opintorahaa ja toimeentulotuen perusosaa. Korotukset ovat euroissa kahdenkympin molemmin puolin.

Ensi vuoden alussa on luvassa vielä tavanomainen indeksikorotus näihin tukiin. Tukia korotetaan nykykäytännön mukaan automaattisesti hintojen nousun perusteella.

Korotusten suuruusluokka lienee suunnilleen sama kuin nyt elokuun alun korotukset olivat.

Tuloveroale ja sen suuruus riippuvat palkankorotusten tasosta

Valtiovarainministeri ehdollistaa mahdollisen tuloveroalen ja sen suuruuden maltillisiin palkankorotuksiin ja taloutta uhkaaviin taantumanäkymiin. Annika Saarikko aikoo tavata työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja keskustella niiden edustajien kanssa palkankorotusten näkymistä.

Jos loppuvuodesta työntekijä- ja työnantajaliittojen sopimat palkankorotukset jäävät korkeintaan samalle tasolle kuin Suomen kilpailijamaissa eivätkä ne ylitä inflaatiota, luvassa olisi tuloverotuksen kevennys. Ensi vuoden inflaatio-odotus on tätä vuotta matalampi, noin kolmen prosentin tasoa.

Ylen saamien tietojen perusteella veronalennus oli valtiovarainministeriön budjettineuvotteluja edeltävissä kaavailuissa pikemminkin satoja miljoonia kuin yli miljardin euron. Valtiovarainministeri Saarikko suhtautuu suuriin veronkevennyksiin varauksellisesti.

Verotuksen matkakuluvähennystä jatketaan korotettuna

Saarikon ehdotus sisältää nykyisen, korotetun matkakuluvähennyksen jatkamisen verotuksessa myös vuonna 2023.

Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotettiin tälle vuodelle 7 000 eurosta 8 400 euroon. Oman auton käytön kilometrikorvaus nousi 25 sentistä 30 senttiin.

Bensiinin hintaa suitsitaan, jakeluvelvoitteen kevennys jatkuu

Valtiovarainministeriö suitsisi bensiinin ja dieselin hinnannousupaineita edelleen ja jatkaisi ensi vuonna niin sanotun jakeluvelvoitteen kevennystä. Muutos otettiin käyttöön tänä kesänä.

Muutoksessa on vähennetty velvoitetta sekoittaa uusiutuvaa raaka-ainetta polttoaineisiin. Kevennys halventaa polttoaineiden valmistusta.

Jakeluvelvoite eli bioraaka-aineen käytön lisääminen polttoaineissa on yksi toimi, jolla ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään.

Hintojen nousun korvauksesta päätökset budjettiriihessä

Annika Saarikko ei vielä kertonut muita toimia poikkeuksellisen kovan hintojen nousun korvaamiseksi. Lopullisesti nämä ratkaisut jäävät koko hallituksen yhteiseen budjettineuvotteluun elo–syyskuun vaihteeseen.

Harkinnassa ovat lisäksi ainakin sähkön hintaan liittyvät toimet. Näitä voisivat olla sähköveron alennus, sähkön arvonlisäveron alennus tai sähkön hintakaton käyttöönotto. Erillisen virkamiestyöryhmän on määrä miettiä myös muita keinoja.

Valtiovarainministeri on suhtautunut epäillen polttoaineveron laskuun keinona hillitä bensiinin ja dieselin hintojen nousua.

Poliisi saa lisärahaa

Poliisille on luvassa lisärahaa noin 17,5 miljoonaa euroa, jotta poliisien määrä ei putoaisi alle 7 500:n. Valtiovarainministeriön mukaan ehdotus varmistaisi poliisitoiminnan säilymisen tämän vuoden tasolla.

Ukrainan sotapakolaisten palkkaamista hoitotyöhön selvitetään

Annika Saarikko haluaa, että jo aiemmin perustettu hallituksen työryhmä selvittää kuun vaihteen budjettiriiheen mennessä, miten sosiaali- ja terveysalan työntekijäpulaa helpotetaan. Saarikon mukaan erityinen huomio pitäisi kohdistaa työperäiseen maahanmuuttoon.

Saarikko haluaisi nykyistä enemmän hoiva-avustajien koulutusta, jotta hoitajat voisivat keskittyä omaan työhönsä.

Valtiovarainministeri selvittäisi myös, voitaisiinko Venäjän hyökkäystä Ukrainasta Suomeen paenneita ihmisiä työllistää esimerkiksi hoitoalalle. Tarvittaessa tähän voitaisiin käyttää pikakoulutusta.

Ukrainasta sotaa paenneiden auttamiseen on varattu rahaa ensi vuodelle 780 miljoonaa euroa.

Hyvitys opintolainasta, jos valmistunut lähtee Pohjois- tai Itä-Suomeen

Valtiovarainministeriö varautuu käynnistämään kokeilun, jossa vastavalmistunut opiskelija voisi saada opintolainansa takaisinmaksuun helpotusta, jos hän muuttaa töihin alueelle, jossa on työvoimapula.

Valtio voisi esimerkiksi maksaa vuosittain osan opintolainasta, jos vaikkapa vastavalmistunut lääkäri tai opettaja muuttaisi alueelle, jossa on lääkäripula.

Kokeilualueita ei ole nimetty, mutta yhtenä mahdollisuutena on ajateltu joitakin Pohjois- ja Itä-Suomen kuntia.

Valtiovarainministeriön kaavailuissa ensimmäinen hyvitysvuosi voisi olla 2024.

Saimaan kanavan parantamisrahat Itä-Suomeen muuhun käyttöön

Suomi laittoi jäihin Saimaan kanavan parantamisrahat, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Merkittävä osa kanavasta kulkee Venäjältä vuokratulla kanava-alueella.

Saarikko esittää, että käyttämättä jääneet rahat käytettäisiin Itä-Suomen hyväksi. Alueen arvioidaan kärsineen Suomessa eniten sodasta ja Venäjään kohdistuvista pakotteista.

Vuonna 2023 kanavarahaa jää käyttämättä noin 40 miljoonaa euroa.

Valtiosihteerien työryhmä valmistelee keinoja Itä-Suomen tukemiseksi.

Uusi tiehanke Ouluun, jos Stora Enso investoi tehtaaseensa

Valtiovarainministeri nosti yhden uuden tiehankkeen esiin tiedotustilaisuudessaan torstaina.

Ministeriö olisi valmis ehdollisesti rahoittamaan Poikkimaantien parantamista yhdessä Oulun kaupungin kanssa. Kyse on tieyhteydestä Stora Enson tehdasalueelta Oulun satamaan.

Noin 20 miljoonan euron rahoituksen ehtona on Stora Enson investointi Oulun tehtaaseensa. Stora Enso selvittää Oulussa toisen paperikoneensa muuttamista kartonkituotantoon.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus menee seuraavaksi koko hallituksen neuvotteluihin. Valtiovarainministerin ehdotukseen voi siis tulla muutoksia. Hallitus antaa budjettiesityksensä eduskunnalle syyskuussa.

Voit keskustella hallituksen budjettivalmistelusta perjantaihin 5.8.2022 kello 23 saakka. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

.
.