Hyppää sisältöön

Harva uskaltaa tehdä kuin Hiltuset: rakensivat kodikseen kivilinnan – suurin osa taloista on tehty miellyttämään massaa

Suurin osa suomalaisten kodeista on tehty miellyttämään isoa massaa. Suomalaiset käyttävät kodin suunnittelussa harvoin arkkitehdin apua.

Taidelinna on tuttu näky Mikkelin ja Jyväskylän väliä ajaville autoilijoille.
Eeva ja Pekka Hiltusella ei ollut selvää visiota, kun he ryhtyivät rakentamaan kivilinnaansa.

Elettiin 80-luvun loppua, kun taiteilija Pekka Hiltunen oli ostanut valtavan määrän kiveä vanhasta kartanosta. Hiltunen halusi rakentaa kivistä paikan, joka olisi yhtä aikaa perheen koti, hänen ateljeensa ja galleria.

Tuttu arkkitehti lupasi tehdä piirustukset kahta kotiviinipulloa vastaan.

– Myöhemmin hän kertoi, ettei olisi ikinä uskonut paikan valmistuvan, Pekka Hiltunen muistelee.

Pekka Hiltunen on muurannut kivilinnan omin käsin. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Nyt Kari E. Kuitusen piirtämä ja Hiltusen perheen rakentama kivinen linna hirsitorneineen on Jyväskyläntien kulkijoille maamerkki Kangasniemellä.

Korkeaan ikään ehtineet Hiltuset haluavat myydä paikan. Se voi olla temppu ja tehtävä, niin erikoinen asumus on.

Harva suomalainen rohkenee rakentaa persoonallisen kodin. Harva turvautuu edes arkkitehdin apuun unelmiensa toteuttamisessa.

Linna on aina ollut kävijöille avoin galleria, myös silloin, kun Hiltuset asuivat siellä vakituisesti. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Lapsille uima-allas keskelle kotia

Suuri osa suomalaisista asuu neutraaleissa kodeissa, joissa arkkitehtoniset tai sisustusratkaisut eivät aiheuta suuria tunteita suuntaan tai toiseen.

Kerrostalokodit suunnitellaan miellyttämään mahdollisimman monia perheitä ja värimaailma on useimmiten vaalea. Huoneratkaisut ovat sellaisia, että huoneet voidaan kalustaa monella tavalla.

Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenahon mukaan pientalojen rakennuttajat toteuttavat enemmän unelmiaan, mutta heillekin talopaketti on tavallisin ratkaisu. Ja myös talotehtaiden mallit on suunniteltu miellyttämään useita ostajia.

Vain harva suunnitteluttaa kotinsa arkkitehdillä.

– Ajatellaan, että arkkitehdin käyttäminen on kallista tai vaikeaa, vaikka se ei sitä olisikaan. Hyvin suunniteltu talo voi olla neliömäärältään pienempi ja näin ollen edullisempi rakentaa, Sanaksenaho sanoo.

Keittiön kaapit ovat valmistuotantoa, mutta niissä on haettu samaa kaarevaa muotoa kuin ikkunoissakin. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Toinen arkkitehtien käyttämistä jarruttava asia on Sanaksenahon mielestä se, että harva uskaltaa luottaa unelmiaan toisen käsiin. Liian erikoisia ratkaisuja myös pelätään.

– Suomalaiset ovat yleisesti ottaen varovaisia ja hillittyjä talojen ja asuntojen suhteen. Mutta ei arkkitehdin suunnittelemakaan tarkoita erikoista, vaan tarkoituksenmukaista ja esteettisesti korkeatasoista, Sanaksenaho kertoo.

Linnassa on yksi varaava takka, jonka hormi kulkee kerrosten läpi. Se lämmitti ennen päiväsaikaan sekä veden, että koko talon. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Jyväskyläntien varressa Hiltusten suhde arkkitehtiinsä oli sikäli luova, että kun arkkitehti oli antanut piirustukset Pekka Hiltuselle, ei häntä nähty tontilla ennen kuin kivilinnan avajaisissa.

– Hän sanoi minulle, että tässä sinulla on piirustukset ja luvat, nyt voit Pekka tehdä mitä haluat, Pekka Hiltunen kertoo.

Hiltuset rakensivat linnansa itse. Suunnitelmia tehtiin sitä mukaa, kun rakennus eteni.

– Minulla oli korkeanpaikan kammo, mutta se hälveni, kun kivirivistö toisensa perään jouduin muuramaan koko ajan korkeammalla, Hiltunen sanoo.

Uima-allas on linnan päätilan keskiössä. Oikealla puolella on keittiö. Nyt allas toimii galleriatilana. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Linnan kaariholvi-ikkunoihin tuli idea Hiltusen nuoruudesta, Helsingin lyseon ikkunoista. Kaariholvien ikkunalaudat ovat eri korkeudella sen mukaan, minkä kokoisia kiviä kussakin kohtaa taloa sattui olemaan käytössä.

Uima-allas on rakennuksen sydän, keskellä kaikkea, sillä lapset halusivat sen siihen.

– He saivat kaiken mitä halusivat. Heidän makuuhuoneissaan on omat parvetkin, koska he halusivat sellaiset, Pekka Hiltusen vaimo Eeva Hiltunen muistelee.

Talon huonekalut on hankittu pitkin maakuntaa vastaan tulleista, linnan henkeen sopivista kalusteista. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hiltuset eivät ole löytäneet kodistaan yhtään virhettä kolmen vuosikymmenen aikana. Oman maun mukaisessa, persoonallisessa kodissa on vain se ongelma, että myynnin hetkellä pitäisi löytää joku toinen, jolla on samanlainen maku.

Eeva Hiltunen muistelee, miten keittiössä oli iloisia juhlia ja lapset puljasivat vieressä uima-altaassa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Persoonallisuus ei alenna arvoa, mutta voi karkottaa ostajia

Kiinteistövälittäjä Veijo Virtanen on palkattu myymään Hiltusten kivilinnaa. Virtanen myöntää tehtävän olevan haastava, mutta ei mahdoton. Ensimmäinen ostajaehdokas on jo tulossa katsomaan tilaa.

Veijo Virtanen kertoo ihokarvojen nousseen pystyyn, kun hän ensi kertaa astui linnaan. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Kivilinna on Virtasen myymistä kohteista erikoisin, mutta hän törmää persoonallisiin ratkaisuihin myymissään kodeissa aika ajoin.

Poikkeuksellisesti remontoitu kylpyhuone tai keittiö voivat vaikuttaa myynnin sujuvuuteen.

– Ne voivat karkottaa joitakin ostajia jo siinä vaiheessa, kun asunnon kuvia katsellaan netissä. Mutta jos remontti on tehty terveellä tavalla, eikä ole hometta tai muuta ylitsepääsemätöntä, kohteen arvo ei sinänsä alene.

Alakerran makuuhuoneen Eeva Hiltunen on nimennyt luostarin huoneeksi. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Professori ja arkkitehti Pirjo Sanaksenaho suosittelee jättämään väri-ilottelun ja muut poikkeukselliset ratkaisut seiniin ja irtaisimistoon.

Vaikka ei ajattelisi jälleenmyyntiä, keittiö- ja kylpyhuoneremontteja tehdään sen verran harvoin, että omakin maku voi muuttua. Muotivirtauksia remontti kestää yleensä noin vuosikymmenen, ennen kuin trendit taas muuttuvat.

– Mitä vähemmän on koristelistoja ja yksityiskohtia, sitä varmemmin remontti kestää aikaa. Tekstiileillä ja irtokalusteilla voi luoda paljon tunnelmaa ja ne on helppo vaihtaa, Sanaksenaho neuvoo.

Tai sitten voi tehdä kuten Hiltuset ja rakentaa niin erikoisen pytingin, ettei keittiön kaappien mallistolla tai kaakeleilla ole kokonaisuudessa suurtakaan väliä.

Kylpyhuoneisiinkin haettiin vanhahtavaa tunnelmaa yksinkertaisilla laatoilla. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hiltuset myyvät kotinsa, koska ikääntyneen pariskunnan voimat eivät riitä paikan ylläpitoon. Heille ei ole väliä, mitä kivilinnalle nyt tapahtuu. Sen voivat päättää uudet asukkaat.

– Tässä maailmassa ei säily mikään, ei tarvitse säilyä, Pekka Hiltunen sanoo.

Eeva Hiltusella olisi uusille omistajille yksi toive.

– Kun uusi omistaja on tehnyt tästä mieleisensä, me haluaisimme päästä katsomaan millainen siitä tuli.