Hyppää sisältöön

1700-luvulla arkipyhiä oli paljon enemmän kuin nykyään – katso, milloin ovat seuraavat arkivapaat, jotta voit suunnitella lomasi fiksusti

Tänä vuonna arkipäiviin osuvia palkallisia pyhä- ja juhlapäiviä on pienin mahdollinen määrä, mutta vuodenvaihteen jälkeen tilanne paranee. Kaikilla aloilla arkipyhät eivät kuitenkaan ole vapaita.

Arkivapaiksi on jutussa laskettu arkipäiviin osuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä, helatorstai, vappu, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä sekä jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Kuva: Juha Rissanen / Yle

Iso osa suomalaisista iloitsee ”ylimääräisistä vapaista” eli arkipäiviin osuvista palkallisista pyhä- ja juhlapäivistä – varsinkin näin kesälomien jälkeen, kun seuraavat lomat ovat jo ajatuksissa.

Milloin sitten on seuraava palkallinen pyhä- tai juhlapäivä, ja osuuko se arkipäivälle?

Tuo päivä osuu loppuvuoteen, ja on itsenäisyyspäivä. Se on tänä vuonna tiistaina.

Joulunpyhät puolestaan osuvat monen kannalta harmillisesti: aatto ja joulupäivä ovat viikonloppuna, tapaninpäivä maanantaina.

Myös uudenvuodenpäivä osuu viikonloppuun, eikä ”ylimääräistä” vapaata tule. Loppiainen sentään aikaansaa pitkän viikonlopun.

Arkipyhistä ja juhlapäivistä suurin osa sijoittuu joulukuulle ja tammikuulle. Nyt viikolle osuvia ”ylimääräisiä” vapaita on vuodenvaihteen tienoilla kuitenkin vain kolme. Kuva: Juha Rissanen / Yle

Arkipäiville osuvien pyhien ja juhlapäivien määrä vaihtelee vuosittain.

Suurin mahdollinen palkallisten arkivapaiden määrä on kymmenen, pienin seitsemän – kuten tänä vuonna. Näin vähän arkivapaita on seuraavan kerran vasta vuonna 2033.

Eniten vaihtelua on joulun ja vuodenvaihteen tienoon vapaapäivissä.

Arkivapaaksi on tässä laskettu myös jouluaatto, sillä suuressa osassa työehtosopimuksia se on sovittu vapaapäiväksi. Kuva: Juha Rissanen / Yle

Pääsiäisen tuomien vapaiden ajankohta vaihtelee

Arkipäiville osuvia pyhiä on joka vuosi takuuvarmasti pääsiäisenä. Sen ajankohta vaihtelee kuitenkin paljon.

Yliopiston almanakkatoimisto kertoo, että karkean säännön mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Kevätpäiväntasauspäivänä pidetään maaliskuun 21. päivää.

Varhaisin mahdollinen päivämäärä pääsiäiselle on siis 22.3. Edellisen kerran pääsiäinen oli noin aikaisin vuonna 1818 ja seuraavan kerran vuonna 2285.

Myöhäisin mahdollinen pääsiäinen on 25.4. Edellisen kerran näin oli vuonna 1943, seuraavan kerran vuonna 2038.

Seuraavan kuuden vuoden sisällä pääsiäisen ajankohta vaihtelee lähes kuukaudella. Kuva: Juha Rissanen / Yle
Pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä sijoittuvat aina arkeen, mutta vapun viikonpäivä vaihtelee. Tuleva vappu osuu maanantaille, joten monet suomalaiset saavat mukavan pitkän viikonlopun. Kuva: Juha Rissanen / Yle

Työehtosopimukset määräävät arkipyhien vaikutuksen

Työaikalaissa (siirryt toiseen palveluun) määritellään, että kansallisina juhlapäivinä saa teettää työtä vain, jos asiasta on sovittu työehtosopimuksessa tai työntekijä on asiaan suostunut. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos työ on sellaista, että sitä tehdään säännöllisesti kaikkina vuoden päivinä.

Käytännössä arkeen osuvien juhlien ja pyhien vaikutus työaikaan ja niiden korvattavuus määräytyy työehtosopimusten perusteella.

Suurimmalle osalle suomalaisista arkeen osuvat juhlapäivät ja -pyhät ovat palkallisia vapaapäiviä, mutta kaikilla aloilla näin ei ole.

Esimerkiksi palvelualoilla töissä ollaan usein vuoden jokaisena päivänä. Työnantajilla on erilaisia mahdollisuuksia kompensoida arkipyhinä tehtyä työtä.

– Työehtosopimukset takaavat arkipyhää vastaavan palkallisen vapaan, joka voidaan antaa muulloin kuin sinä päivänä, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala.

Käytännöt vaihtelevat. Monilla aloilla on Ojalan mukaan lakattu puhumasta arkipyhistä ja siirrytty vuosivapaajärjestelmään. Siinä ”ylimääräisiä” vapaapäiviä annetaan työntekijöille vuosittain tietty määrä, joka on laskettu vastaamaan keskimääräistä arkivapaiden määrää.

Joillain aloilla tilanne ei vielä ole aivan tällainen, Ojala kertoo.

Esimerkiksi kiinteistöpalvelualan siivoojista suuri osa jää kokonaan ilman arkipyhien tuomaa hyötyä eli palkallista vapaata. PAM avasi asiaa marraskuussa verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun). PAMin tavoitteena onkin saada kaikille työntekijöille korvaavia vapaita arkipyhistä.

PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala kertoo, millainen rooli arkeen sijoittuvilla juhlapäivillä ja pyhillä on palvelualoilla, joilla töitä tehdään usein vuoden jokaisena päivänä.

1700-luvulla arkipyhiä oli paljon enemmän

Suomalaisissa almanakoissa on useaan otteeseen muutettu pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua.

Yliopiston almanakkatoimiston julkaisemassa Aikakirjassa (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2013 kerrotaan, että ensimmäiset siirrot tapahtuivat 1700-luvun lopulla, kun hallitusmiesten mielestä vuoden varrelle oli kertynyt liikaa työrytmiä rikkovia juhlapäiviä.

Siksi ”ihmismääräykseen perustuvat pyhäpäivät” lakkautettiin ja joitain Raamattuunkin perustuvia siirrettiin keskeltä viikkoa viikonlopuksi.

Arkipäiviksi muutettiin noin 20 pyhää, muun muassa kaikkien apostolien päivät ja kolmas ja neljäs joulu-, pääsiäis- ja helluntaipäivä. Kynttilänpäivä, mikkelinpäivä ja pyhäinmiestenpäivä siirrettiin kiinteältä paikalta sunnuntaille.

Seuraava suurempi muutos tapahtui vuoden 1955 almanakassa. Silloin marianpäivä ja juhannus siirrettiin viikonloppuun. Samalla pyhäinmiestenpäivä siirrettiin sunnuntaista lauantaihin.

Vuoden 1973 alusta tehtiin seuraava siirto, kun loppiainen, helatorstai – silloinen Kristuksen taivaaseen astumisen päivä – ja toinen helluntaipäivä siirtyivät lauantaille. Perusteluna muutoksille on Aikakirjan mukaan ollut työntekijöiden ja työnantajien halu saada vuoden varrelle mahdollisimman paljon ehjiä työviikkoja.

Yliopiston almanakkatoimistosta kerrotaan, että Suomen nykyinen arkivapaakäytäntö on ollut voimassa vuodesta 1992. Tuolloin loppiainen siirrettiin nykyiselle paikalleen tammikuun kuudennelle päivälle. Samaan aikaan myös nykyinen helatorstai siirrettiin lauantailta torstaille.

Arkipyhien siirtämisestä on keskusteltu myös viime vuosina.

Vuonna 2014 Kirkkohallitus ja työmarkkinajärjestöt selvittivät, voitaisiinko loppiainen ja helatorstai siirtää takaisin viikonlopulle. Hallitus taas suunnitteli (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2015 muuttavansa loppiaisen ja helatorstain palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.

Kumpikaan suunnitelmista ei toteutunut.

Helatorstai saa ainakin toistaiseksi pysyä torstailla ja tuo kevääseen yhden ”ylimääräisen” vapaan. Kuva: Juha Rissanen / Yle

Jos loppu- ja alkuvuoden arkivapaiden vähäisyys harmittaa, seuraavina vuosina tilanne paranee.

Ensi vuonna palkallisia arkivapaita on yhdeksän ja kahtena sitä seuraavana vuonna suurin mahdollinen määrä kymmenen.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 9. elokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Arkipyhä tuo hengähdystauon arkeen, mutta sotkeeko se samalla koko työviikon? Tänä vuonna arkipyhän merkitys voi olla normaalia suurempi