Hyppää sisältöön

Suhde Venäjään ei palaa ennalleen itärajalla – ulkopolitiikan asiantuntijat pohtivat, mikä on alueen uusi rooli: "Ei saisi levitä ajatus, ettei tänne uskalla tulla"

Kuinka Kaakkois-Suomi pärjää uudessa tilanteessa? Heidi Hautala, Jyrki Katainen ja Matti Vanhanen kertovat näkemyksensä.

Ensimmäistä kertaa järjestetty Kotkaniemi-foorumi kokosi torstaina ulkopolitiikan tuntijoita Luumäelle, presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseolle Kotkaniemeen. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Kaakkois-Suomi etsii paikkaansa muuttuneessa maailmantilanteessa.

Aikaisemmin Venäjän läheisyys nähtiin mahdollisuutena. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne muuttui.

Vilkas yhteistyö Venäjän kanssa on ajettu alas. Talouspakotteet vaikuttavat kaupankäyntiin, matkailun tulevaisuus on epävarma. Suomen ja Venäjän välisestä rajasta on tulossa myös Naton uusi itäraja.

Kuinka Kaakkois-Suomi pärjää uudessa tilanteessa?

Kysyimme asiaa Luumäellä ulkopolitiikan Kotkaniemi-foorumiin osallistuneilta Sitran yliasiamies Jyrki Kataiselta, eduskunnan puhemies Matti Vanhaselta (kesk.) sekä europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautalalta (vihr.).

Jyrki Katainen: "Kehityksen kärjessä"

Jyrki Kataisen mukaan Kaakkois-Suomen vahvuus on se, että alue on myös "teollinen osa Suomea".

– Täällä on vahvoja, perinteisiä teollisuusyrityksiä, jotka ovat kehityksen kärjessä – vaikkapa metsäteollisuus. Toisaalta myös Lappeenrannan yliopisto on kehityksen kärjessä, Katainen sanoo.

Hän toteaa Venäjän olleen Kaakkois-Suomelle merkittävä tulonlähde ja yhteistyön alue, mutta ainut suunta se ei ole.

– Kaakkois-Suomen talous ei ole yhdestä lähteestä kiinni. Kaakkois-Suomi pystyy kehittymään muidenkin tulovirtojen perustella, kiitos hyvän teollisuuden, yritteliäisyyden, yrittäjyyden ja kansainvälisesti erinomaisen yliopiston, Katainen sanoo.

Jyrki Katainen on Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston advisory boardin jäsen, eli hän toimii yliopiston neuvonantajana.

Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen mukaan Kaakkois-Suomen talous ei ole yhden kortin varassa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Heidi Hautala: "Ei saisi levitä ajatus, että tänne ei uskalla tulla"

Heidi Hautalan mukaan uudessa tilanteessa täytyy varoa, ettei Naton uutta itärajaa ryhdytä pitämään maailmalla vaarallisena alueena.

– Eihän tämä sitä ole. Tämä voi olla strateginen, täällä on monia mielenkiintoisia rautatieyhteyksiä ja solmukohtia. Mutta maailmalla ei saisi levitä ajatus, että tämä on alue, jonne ei uskalla tulla, Hautala sanoo.

Hänen mukaansa aiemmin Venäjä-yhteistyöhön kohdistettuja rahoja pitäisi suunnata uudelleen alueen elvyttämiseen ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen.

– Täällä on modenia yritystoimintaa, ja täällä on yksi maailman johtavia uusiutuvan energian ja energiatekniikan tutkimuslaitoksia eli LUT-yliopisto. Omia voimavaroja pitää yrittää vahvistaa ja valtion pitää suhtautua siihen sillä tavalla, että tähän tarvitaan erityistukea.

EU-tasolla suomalaisten täytyy Hautalan mukaan tehdä yhteistyötä, jotta alueen erityispiirteitä ymmärretään myös Suomen ulkopuolella. Erillistä EU-tukea itärajalle hän ei kuitenkaan pysty lupaamaan.

Europarlamentaarikko Heidi Hautalan mielestä Venäjän tilanteeseen pitää pyrkiä vaikuttamaan ja edistää esimerkiksi demokraattisen opposition asemaa. Arkistokuva. Kuva: Yle

Matti Vanhanen: "Ei saa syntyä tyhjiötä"

Matti Vanhasen mukaan on tärkeää, että itäisen Suomen tilanne otetaan huomioon koko maassa ja Euroopan unionin tasolla.

– Kyllähän tämä sota, siihen liittyvät sanktiot ja pitkäaikaiset vaikutukset huomioon ottaen itäinen Suomi – tarkemmin määrittelemättä – tulee saamaan taloudellisesti eniten kielteisiä vaikutuksia, Vanhanen sanoo.

Esimerkiksi EU:n aluepolitiikka ei Vanhasen mukaan tarjoa sellaisenaan vastauksia uudessa tilanteessa. Hän katsoo, että itäisen Suomen tilannetta pitäisi tarkastella kaikissa ministeriöissä.

– Meistä tulee tietyssä katsannossa Nato-jäsenenä rajamaa. Meidän pitää itse huolehtia, ettei tänne jää taloudellista aukkoa, vaan Suomi on itäisintä rajapyykkiä myöten dynaaminen ja kehittyvä. Se on tapa, jolla myös turvallisuudesta pitkän päälle huolehditaan. Tästä ei saa syntyä mitään tyhjiötä, hän sanoo.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen mielestä nyt täytyy huolehtia siitä, ettei itärajan tuntumaan synny taloudellista aukkoa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.8. kello 23.00 asti.

.
.