Hyppää sisältöön

Asiakas luuli ostaneensa sohvan laskulle, postissa tulikin luottokortti – huonekalukauppojen hämäävistä myyntitaktiikoista tulee tasaisesti ilmoituksia

Vahingossa otetusta luotosta ei suoraan aiheudu asiakkaalle taloudellista haittaa. Kuluttajaliitto kritisoi silti huonekaluliikkeitä luoton tyrkyttämisestä.

Moni tekee huonekalu- tai elektroniikkakaupoilla laskutussopimuksen sijaan luottokorttisopimuksen harhaanjohtavaksi koetun myynnin vuoksi. Kuvituskuva. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Asiakas ostaa huonekaluliikkeestä kalliin sängyn.

Myyjä kertoo asiakkaalle, että hän voi kertamaksun sijaan maksaa ostoksen myös laskulla, joka tulee kotiin kolmen kuukauden kuluttua.

Se on asiakkaalle hyvä vaihtoehto, sillä tuotteesta ei tarvitse maksaa ennen kuin sen on saanut kotiin, myyjä kertoo. Tällä järjestelyllä sängyn hinnasta saa vielä ehkä pienen lisäalennuksen.

Asiakas allekirjoittaa myyjän antamat paperit. Parin viikon kuluttua kotiin postiluukusta tipahtaa luottokortti.

Huonekalukauppiaan esittelemä “lasku” onkin käytännössä luottokorttisopimus, jota asiakas ei ole ymmärtänyt ottaneensa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto saa vastaavista tapauksista ilmoituksia tasaiseen tahtiin.

Ilmoitusmäärät eivät ole isoja, mutta ilmiö on olemassa: huonekalu- tai elektroniikkakaupoilla tulee vahingossa ottaneeksi luottokortin, jota ei todellisuudessa ole halunnut.

– Kuluttaja on esimerkiksi luullut valinneensa maksutavaksi laskun, mutta postista tuleekin luottokortti. Kuluttajalle ei ole siis ollut selvää tai hän ei ole saanut tietoa siitä, että kyseessä on luottokorttisopimus, kuvaa asiantuntija Henriikka Kekkonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Paperilla asia on selvä

Periaatteessa myymälöiden tarjoamissa kulutusluotoissa ei ole mitään epäselvää – allekirjoituksellaan asiakas vahvistaa haluavansa hänelle tarjotun tuotteen, tässä tapauksessa luottokortin.

Luottosopimuksen naamioiminen laskuksi on kuitenkin hyvin kyseenalainen myyntitaktiikka, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

– Asia kääritään markkinoinnillisesti erilaiseen pakettiin kuin mitä se juridisessa mielessä on. Kyseenalaista tässä on myyntitilanteen etiikka: markkinoijalla on vastuu siitä, ettei luo epätotuudenmukaista kuvaa.

Ilmiö ei ole uusi.

Yle uutisoi jo vuonna 2017 tapauksesta, jossa kalliin keittiön ohella kuluttaja sai samaan pakettiin uuden luottokortin.

Samana vuonna Ylen haastattelema huonekalumyyjä kertoi, että asiakkaille puhuttiin usein luoton sijaan laskusta, jotta uusia luottosopimuksia saatiin tehtyä.

Ilmoituksia tulee useista liikkeistä

KKV:lle tulleiden ilmoitusten perusteella samanlaista toimintaa esiintyy yhä.

Asiantuntjia Henriikka Kekkosen mukaan ilmoituksia tulee useista eri liikkeistä, eikä mikään yksittäinen nouse esiin. Kuluttajaneuvonta avustaa kuluttajia yksittäisissä riita- ja ongelmatilanteissa.

Jos jostakin liikkeestä tulisi paljon ilmoituksia, KKV voisi ryhtyä toimenpiteisiin, Kekkonen sanoo.

Juuri heinäkuussa Maskun Kalustetalolle langetettiin miljoonan euron seuraamusmaksu harhaanjohtavasta alennusmarkkinoinnista.

Lähtökohtaisesti luottojen markkinoinnissa kuluttajalle ei saa jäädä epäselväksi, onko kyseessä lasku, kertaluotto vai jatkuva luotto, Kekkonen sanoo.

– Toki kuluttajan on oltava huolellinen, mutta markkinoinnissa ei saa antaa harhaanjohtavaa tai totuudenvastaista tietoa. Kuluttajalle pitää olla selvää, että hän tekee luottosopimuksen.

Kekkosen mukaan on kuitenkin usein vaikea jälkikäteen todentaa, mitä myyntitilanteessa tarkalleen on tapahtunut ja onko asia tuotu riittävän selkeästi esille. Hän kehottaa kuluttajia vastaavissa tilanteissa olemaan ensisijaisesti yhteydessä liikkeeseen, josta luotto on myyty.

Huonekalukaupan liiton toiminnanjohtaja Walter Ihander tunnistaa ilmiön KKV:lle tulleiden valitusten takana.

– Valitettavan usein tulee esille, ettei asiasta kerrota asiakkaalle riittävän selkeästi. Kaikenlainen ostosprosessiin liittyvä harhauttaminen pitäisi saada kitkettyä pois, sillä se luo koko alalle huonoa mainetta, Ihander toteaa.

Ihanderin mukaan huonekalumyyjä voi saada rahallisen hyödyn, kun myy asiakkaalle rahoitussopimuksen.

– Ehkä siksi joissain tapauksissa sitä luottoa tarjotaan jopa hieman väkisin, hän sanoo.

Luotolla kalliin tuotteen voi maksaa myöhemmin, mikä helpottaa asiakkaan ostopäätöksen tekemistä., arvioi Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell. Luotto vaatii myös talouden hallintaa ja voi ajaa vaikeuksiin, jos oma talous ei ole kunnossa. Kuvituskuva Kuva: Michal Jarmoluk, Pixabay CC0

Mikä on kuluttajan vastuu?

Vahingossa otetusta luottokortista ei sinällään aiheudu kuluttajalle suurta taloudellista haittaa, sillä siitä pääsee eroon irtisanomalla sopimuksen.

Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell muistuttaa, että myös asiakkaalla on vastuu selvittää ostoksensa kokonaiskustannukset ja maksuehdot.

Beurling-Pomoell kuitenkin kritisoi huonekaluliikkeitä luoton tyrkyttämisestä. Jos oman talouden hallinta ei ole kunnossa, luottokortilla voi helposti elää yli varojensa.

– Miksi luottokortteja niin aktiivisesti työnnetään kuluttajille? Yrityksen tavoite on tietysti edistää kauppaa. Jos kalliin tuotteen voikin maksaa myöhemmin, tekee asiakas ostopäätöksen helpommin, hän sanoo.

Huonekalukaupat: luottosopimukset tavallinen käytäntö

Huonekaluliike Iskun operatiivinen johtaja Mikko Kuuppo sanoo, että rahoitussopimukset ovat tavallinen käytäntö huonekalukaupassa.

Kuuppo yllättyy siitä, että muiden liikkeiden ohella myös Isku nousee esiin KKV:lle tulleissa ilmoituksissa. Hänen mukaansa vastaavia yhteydenottoja tulee äärimmäisen vähän ja myyjiä ohjeistetaan rahoitussopimusten markkinoinnista säännöllisesti.

– Rahoitussopimukset eivät vaikuta myyjän palkkioon niin merkittävästi, että se ohjaisi myyjää tekemään sopimusta ilman, että asiakas olisi siitä tietoinen. En tunnista tätä Iskun toimintamalliksi ja uskallan väittää, että tässä on ollut kyse yksittäistapauksista.

Kun kaupan yhteydessä tehdään luottosopimus, asiakkaalta myös kysytään useita asioita lähtien tulotasosta, kuukausiansioista ja muista veloista.

– Siksi hiukan hämmästyttää, missä kohtaa asia on ymmärretty väärin, Kuuppo sanoo.

Masku Kalustetalon toimitusjohtaja Hanna Kuronen viestittää Ylelle sähköpostitse, että Maskussa asiakas voi tehdä päätöksen maksutapansa valinnasta vapaasti eikä se vaikuta ostoksen loppusummaan tai tarjousten hinnoitteluun.

– Meillä on selvät ohjeistukset ja toimintatavat laadittu rahoituspalvelua tarjottaessa asiakkaillemme ja niiden mukaan ei ilmeisesti tässä tapauksessa ole toimittu, Kuronen vastaa sähköpostiin, jonka liitteeksi Yle lähetti KKV:lle tulleen, Maskua koskevan ilmoituksen.

Voit keskustella aiheesta 9.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Ari Savén osti luotolla sängyn - siitä alkoi vuosien pikavippikierre, joka johti velkahelvettiin: “Kun yhtäkkiä saa rahaa, mopo lähtee käsistä”