Hyppää sisältöön

Lapin kunnat pähkäilevät energiansäästöä – vähennetäänkö aurausta vai annetaanko uimahallin veden viilentyä?

Polttoaineen korkea hinta saattaa vähentää latujen kunnossapitoa tulevana talvena.

Suomessa kolmasosa energiasta menee rakennusten lämmittämiseen. Valaistuksesta ei suuria säästöjä saada. Monissa kunnissa on siirrytty viime vuosina esimerkiksi led-katuvaloihin. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kunnissa kautta maan mietitään energian säästöä nyt, kun polttoaineiden hinnat ovat ennätyskorkeuksissa ja sähkön säännöstelyäkin väläytellään. Lapissa päätöksiä säästökeinoista ei ole vielä tehty, mutta lähiviikkoina niitä on tulossa.

Jos polttoaineen hinta vielä nousee, Kemijärvellä todennäköisesti karsitaan latujen ja kelkkareittien kunnossapitoa. Kunnallistekniikan päällikkö Eero Saarijärvi sanoo, että esimerkiksi aurausta saatetaan vähentää, jotta määrärahat saadaan riittämään.

– Nyt aurat lähtevät kolmesta sentistä liikkeelle, mutta voi olla että rajaa nostetaan ylöspäin. Lähtöjä saadaan vähennettyä ja säästöjä sitä kautta.

Koulujen, kunnantalojen ja muiden julkisten rakennusten lämpötilojen lasku on keinovalikoimassa kautta Suomen.

– Eihän sitä kukaan käytännössä tiedä, jos pari tuntia keskellä päivää alennetaan lämpötilaa. Toisaalta joissain kiinteistöissä automaatio on niin vanhaa, että lämpötiloja ei pysty helposti ohjaamaan, kertoo sähköistysvastaava Jukka Kesonen Kemin kaupungilta.

Sammutetut katuvalot lisäävät turvattomuutta

Kemissäkään ei ole vielä tehty päätöksiä akuuteista säästökeinoista, mutta on niitä mietitty. Uimahallin vedessä asteen pudotus kyllä tuntuisi, mutta energiansäästönä se vasta tuntuisikin. Katuvalaistusta voisi pimeään aikaan vähentää myös iltapäivisin, kuten Kemissä on tehty öisin jo vuosien ajan.

– Turvallisuus siinä heikkenee, koska jalankulkijoita ei näe niin helposti, joten sitä pitää tarkoin harkita. Valaistuksen vähentäminen myös ruokkii rikollista toimintaa, Kesonen aprikoi.

Rovaniemellä säästökeinoja on tarkoitus selvittää tilapalvelupäällikkö Pekka Latvalan mukaan alkusyksyllä. Yksiselitteistä ratkaisua ei ole. Ilmanvaihdon pienentäminen käyttöajan ulkopuolella olisi tehokas säästökeino, mutta se voisi aiheuttaa vanhojen rakennusten sisäilmaan ongelmia eikä Latvala näe sitä järkevänä.

Valaistuksessa on siirrytty led-valoihin ja osin automaattisesti sammuviin lamppuihin, joten suuria säästöjä ei Rovaniemen kaupungille sieltä ole odotettavissa.

"Kaikki pienet purot tullaan keräämään"

Torniosta ja Sodankylästä kerrotaan, että akuutti tilanne ei ole kirvoittanut säästösuunnitelmia, mutta energiatehokkuutta on parannettu pitkään ja sillä tiellä jatketaan.

Öljylämmityksestä on hankkiuduttu määrätietoisesti eroon, eikä Sodankylän kunnan kiinteistöissä öljykattila pöhise enää kuin Syväjärven koululla ja sielläkin vain kovimpien pakkasten aikana. Inarin kunnan tilanne on sama, öljylämmitteisiä rakennuksia on enää yksi eikä kiinteistöpäällikkö Jaakko Korppilan mukaan ensi kevään jälkeen sitäkään.

Toisin kuin Kesonen Kemistä, inarilainen Korppila ei usko että parin asteen pudotus sisälämpötiloissa jäisi Inarissa huomaamatta.

– Kitinä olisi todennäköisesti kova. Onneksi en sitä päätöstä itse joudu tekemään, Korppila tuumaa.

Energiansäästö tulee niin lappilaisten kuin muidenkin suomalaisten eteen vielä monin tavoin, siitä Kemijärven kunnallistekniikan päällikkö Eero Saarijärvi on varma.

– Kaikki pienet purot tullaan Suomessa keräämään ja niin sen täytyy ollakin.

Lue lisää:

.
.