Hyppää sisältöön

Rautalammilla vierailee viikonvaihteessa metsäsuomalaisten jälkeläisiä

Ryhmä on jo toinen tänä kesänä. Metsäsuomalaisten juurien tutkiminen on nosteessa Ruotsissa ja Norjassa.

Heinäkuussa Rautalammilla vieraillut norjalainen Kjetil Dammen ja rautalampilainen Raimo Jalkanen totesivat olevansa todennäköisesti sukua keskenään. Kuva: Minna Merivalo / Rautalammin kunta

Rautalammilla vietetään tänä vuonna metsäsuomalaisuuden teemavuotta. Metsäsuomalaiset olivat etenkin Keski-Suomesta ja Savosta Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle muuttaneita asukkaita, etupäässä kaskiviljelijöitä. Ruotsiin ja Norjaan muutti Suomesta vuosien 1580 ja 1640 välisenä aikana noin 13 000 asukasta.

Rautalammille saapuu perjantaina metsäsuomalaiset sukujuuret omaavien ruotsalaisten ja norjalaisten vierailijoiden ryhmä. Heille järjestetään kello 15 Kirkkopuistossa tulokahvit, jonne myös metsäsuomalaisuudesta kiinnostuneet kuntalaiset voivat tulla tutustumaan mahdollisiin etäisiin sukulaisiinsa tai tapaamaan aiemmilta vierailuilta tutuksi tulleita. Vierailu jatkuu illalla Ropolan kartanossa 1800-luvun perinneillallisella.

Vielä kesäkuussa kunnan saaman ennakkotiedon mukaan Ruotsin prinssi Danielin isä olisi ryhmän mukana, mutta sittemmin tieto on tarkentunut eikä hän ole tulossa Rautalammille. Prinssi Danielilla on metsäsuomalaiset sukujuuret. Hänen isänsä Olle Westlingin äidin puolen suku lähti aikoinaan metsäsuomalaiseksi Ruotsiin Rautalammin pitäjästä.

Rautalammin kulttuurikoordinaattori Minna Merivalon mukaan metsäsuomalaisuus on Ruotsissa ja Norjassa nosteessa. DNA-testauksen yleistymisen myötä suomalaiset sukujuuret ovat nousseet yhä useampien nykynorjalaisten ja -ruotsalaisten tietoon.

Rautalammilla kävi myös heinäkuun puolivälissä ryhmä metsäsuomalaisuudesta kiinnostuneita ruotsalaisia ja norjalaisia. Metsäsuomalaisuus on tuonut paikkakunnalle myös yksittäin liikkuvia matkailijoita. Teemavuosi näkyy myös Rautalammin museon Metsäsuomalaiset-näyttelyssä kunnan kirjastolla.

Metsäsuomalaisista on kerrottu Ylen Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vuonna 2014.

Kansallismuseon amanuenssi Antti Metsänkylä kertoo metsäsuomalaisista Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vuonna 2014.

Ohjelmassa kerrotaan muun muassa, kuinka 1500 -ja 1600 -lukujen savon murre säilyi metsäsuomalaisten keskuudessa muuttumattomampana kuin Suomessa.

.
.