Hyppää sisältöön

Sähkökoekalastus on antanut lupaavia merkkejä lohenpoikasten selviytymisestä Tervolan Runkausjoella – jokiosuus kunnostettiin vuosi sitten

Kemijoki Oy:n mukaan lohenpoikasia on löytynyt kaikilta koealoilta. Merkkejä on myös taimenen ja harjuksen levittäytymisestä uusille alueille.

Sähkökoekalastuksella selvitetään miten lohenpoikaset ovat kuoriutuneet ja levittäytyneet jokeen. Kuva: Kemijoki Oy

Kemijoen pääuomaan laskevan Runkausjoen kalataloudellinen kunnostaminen on tuottanut tulosta Tervolassa. Joessa sähkökoekalastetaan parhaillaan sen selvittämiseksi, miten viime keväänä tehdyt mäti-istutukset ovat onnistuneet ja miten kuoriutuneet lohenpoikaset ovat ottaneet joen elinympäristökseen.

– Tulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Kaikilta kuudeltatoista koealalta on löytynyt lohenpoikasia ja niitä on löytynyt sähkökalastettaessa myös koealoilta, joihin istutuksia ei alunperinkään tehty. Pisimmillään lohenpoikaset ovat uineet ylävirtaan 400 metriä, kertoo ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti Kemijoki Oy:stä.

Sähkökalastuksessa joesta on löytynyt myös harjusta ja joen omaa taimenkantaa. Pikkupirtin mukaan taimen on levittäytynyt uusille alueille viime kesänä tehtyjen kunnostusten ansiosta.

Tervolan Koivukylän osakaskunnan puheenjohtajan Eero Lampelan mukaan osakaskunnassa Runkausjoen kunnostus- ja istutustoimia seurataan tyytyväisenä.

– Nämä ovat tulevaisuuden toimia, jotka tuottavat tulosta aikanaan. Virkistyskalastus on ollut joella hiljaista, joten toiveena on, että tämä lisääntyy, kuvailee Lampela.

Mäti-istutukset tehtiin viime keväänä

Kalasydän Oy kunnosti Runkausjokea luonnontilaiseksi vuosi sitten noin 20 kilometrin matkalta. Uittoa varten varsin voimakkaaksi perattuun jokeen pyrittiin luomaan lohikaloille paremmat edellytykset lisääntymiseen sekä huomioitiin eri-ikäisten jokipoikasten tarvitsemat elinympäristöt.

– Kunnostuksessa hyödynnettiin joessa oleva kiviaines kokonaisuudessaan. Lisäksi virta-alueille levitettiin uutta kivimateriaalia helikopterin ja traktorin avulla kaikkiaan noin 5 000 tonnia. Varsinainen virta-alueiden muokkaus soveltuviksi elinympäristöiksi tapahtui kaivinkonetyönä, sanoo Pikkupirtti.

Osana kunnostushanketta Runkausjokeen istutettiin viime keväänä lohen mätiä 20 litraa eli noin 100 000 mätimunaa. Tällä hetkellä lohenpoikaset ovat noin kuusi senttisiä.

Viime keväänä tehdyistä istutuksista kuoriutuneet lohenpoikaset ovat tällä hetkellä noin kuuden sentin pituisia. Kuva: Kemijoki Oy

– Lohenpoikaset ovat joessa kaksivuotiaaksi ja lähtevät sen jälkeen merivaellukselle. Jatkamme sähkökalastusta ja Runkausjoen vedenlaadun seurantaa ainakin poikasvaiheen ajan.

Runkausjoen kunnostus on Kalasydän Oy:n toteuttama hanke, jonka päärahoittajan toimi Kemijoki Oy. Kunnostushankkeeseen saatiin rahaa myös valtion Nousu-ohjelmasta. Kunnostuksen suunnittelusta ja käytännön töiden ohjauksesta vastasi Apajax Oy.

Runkausjoen kunnostaminen on osa suurempaa kokonaisuutta

Parhaillaan menossa olevassa sähkökoekalastuksessa ilahduttavaa on ollut myös särkikaloihin kuuluvan mudun löytyminen Runkausjoesta.

–Mutu on tärkeä indikaattori vedenlaadusta. Jos joki happamoituu, niin mutu katoaa, sanoo Pikkupirtti.

Runkausjoen ennallistaminen ja lohi-istutukset ovat osa suurempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on palauttaa lohi Kemijokeen.

– Jos merivaelteistein kalojen halutaan nousevan merestä jokiin, tarvitaan toimivien vaellusyhteyksien lisäksi lisää kutu- ja poikastuotantoalueita, jotta saadaan aikaiseksi joessa syntynyt ja siten nousuhalukas kalakanta.

Seuraavaksi kunnostuslistalla on Tervolassa Kemijoen pääuomassa sijaitseva Rötkönsaaren alue, jonka eteläpuolella on lähes luonnontilaista kivikkoa.

– Alue on tarkoitus inventoida syksyn aikana tarkemmin, sillä se olisi lohennousua ajatellen tärkeä lisääntymisalue, kertoo Pikkupirtti.

.
.