Hyppää sisältöön

Yhdysvaltain suurlähettiläs vahvistaa Ylelle: Senaatin päätös ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on viesti muillekin maille

Yhdysvallat on sanonut tukevansa Suomea ja Ruotsia koko Nato-jäsenyysprosessin ajan. Suurlähettilään mukaan maa on sitoutunut Euroopan turvallisuuden parantamiseen myös tulevaisuudessa.

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey jätti tasavallan presidentti Sauli Niinistölle valtuuskirjeensä Mäntyniemessä 11. toukokuuta 2022. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Douglas Hickeyn mukaan Yhdysvaltain senaatin lähes yksimielinen päätös tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä osoittaa sen, että mailla on Yhdysvalloissa laaja, puoluerajat ylittävä tuki.

Senaatti äänesti Nato-jäsenyyksien ratifioinnin puolesta äänin 95–1 keskiviikkona. Kaikista kolmestakymmenestä Naton jäsenvaltiosta 23 on jo ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyydet.

– Senaatin päätös lähettää viestin lopuille maille siitä, kuinka tärkeää on ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, ja kuinka tärkeää on saada se tehtyä kohtuullisen nopeasti, Hickey sanoo Ylelle.

Hän uskoo, että näin tulee myös käymään. Se olisi kaikkien etu, Hickey sanoo. Maiden erilaisia ratifiointiprosesseja on kuitenkin syytä kunnioittaa, hän sanoo.

Yhdysvallat aikoo olla Suomen ja Ruotsin tukena koko jäsenyysprosessin ajan. Epävirallisia turvatakuita ei Hickeyn mukaan kuitenkaan ole. On Suomen itse päätettävissä pyytää apua, sotilaallistakin, jos Suomi kokee sellaista tarvitsevansa, suurlähettiläs sanoo.

Hickey uskoo, että myös Turkki tulee tukemaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Keskustelut Turkin hallituksen kanssa ovat jatkuneet koko prosessin aikana, ja jatkuvat edelleen.

– Turkki ja muut vielä ratifiointiaan valmistelevat maat ymmärtävät, että Suomi ja Ruotsi ovat hyvin tärkeitä koko Natolle, suurlähettiläs sanoo.

Helsingin yliopiston tutkija, valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä arvioi keskiviikon A-studiossa, että Yhdysvaltain odotettu hyväksyntä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle luo painetta Turkille edistää ratifiointiprosessiaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin tänään Sotshissa Venäjällä. Yhdysvaltain suurlähettilään mukaan tapaamisesta ei ole syytä huolestua. Hän kiittää Turkkia aktiivisesta otteesta Ukrainan viljakuljetusten edistämiseksi.

  • Voit katsoa Ylen aamun keskustelun Venäjän ja Turkin tapaamisesta täältä.

Ukraina ja Venäjä allekirjoittivat Istanbulissa heinäkuun lopulla YK:n ja Turkin kanssa sopimuksen viljatoimitusten jatkamisesta Mustallamerellä.

– Näkemyksemme on, että on parempi, että ihmiset keskustelevat. Kannustamme keskusteluihin viljakuljetuksista ja Natosta. Turkki on hyvä kumppani ja toivomme, että keskustelut etenevät, Hickey sanoo.

Kansainvälisten harjoitusten määrä todennäköisesti kasvaa

Yhdysvaltain laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge saapui perjantaina viikonlopun kestävälle satamavierailulle Helsinkiin. Vierailun jälkeen se harjoittelee pohjoisella Itämerellä ja Hangon seudulla Suomen Merivoimien kanssa 8.-19. elokuuta.

Harjoituksen tarkoituksena on kehittää Suomen ja Yhdysvaltain merivoimien ja merijalkaväen yhteistoimintakykyä ja yhteensopivuutta.

Yhdysvaltain laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge saapui perjantaina satamavierailulleen Helsingin Hernesaareen. Kuva: Susanna Pesonen / Yle

Hickey uskoo, että Nato-harjoitusten määrä tulee kasvamaan, myös Suomessa.

– Harjoittelu eri Nato-maiden puolustusvoimien kesken parantaa turvallisuutta kaikissa Nato-maissa, Hickey sanoo.

Hän ei ota kantaa siihen, tulisiko Suomeen sijoittaa pysyviä Nato-tukikohtia. Se on asia, josta Suomen tulee tulevina vuosina keskustella Naton ja muiden Naton jäsenvaltioiden kanssa.

Hickey vakuuttaa, että Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan turvallisuuden kohentamiseen myös tulevaisuudessa. Suomen ja Ruotsin saaminen osaksi Natoa niin nopeasti kuin mahdollista on yksi askel lähemmäs tavoitetta, hän sanoo.

Yhdysvallat on jossain määrin siirtänyt ulkopolitiikan painopistettään Aasiaan, jossa se kamppailee vaikutusvallasta Kiinan kanssa. Aikaisemmin tällä viikolla Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosin vierailu Taiwaniin kiristi jännitteitä Kiinan, Taiwanin ja Yhdysvaltojen välillä.

Hickey sanoo, että Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan tukemiseen. Maassa ymmärretään Naton painoarvo.

– Naton kannatus ei varmaan ole koskaan ollut yhtä korkealla kuin nyt. Uskon, että riippumatta siitä, mitä puoluetta seuraavat presidenttimme edustavat, vahva tuki Natolle jatkuu.

Yhdysvaltain senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnel tapasi Sauli Niinistön Mäntyniemessä 16. toukokuuta. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Republikaanijohtaja puski puoluetovereitaan Nato-myönteisimmiksi

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointia senaatissa lähes yksimielisesti on tulkittu myös jonkinlaisena suunnanmuutoksena Yhdysvaltain republikaanisen puolueen suhtautumisessa sotilasliittoon ja sen toimintaan Euroopassa.

Uutistoimisto AP:n tulkinnan mukaan senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell suostutteli puoluetovereitaan arvioimaan uudelleen puolueen suhtautumista Natoon. AP:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) torstaina McConnellin roolia kuvataan keskeiseksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa.

– Olin huolestunut, oliko republikaaniseen puolueeseen pesiytynyt presidentti Donald Trumpin jäljiltä kasvavaa kannatusta eristäytymispolitiikalle, McConnell sanoi uutistoimisto AP:lle.

Aiempi Yhdysvaltain presidentti, republikaanien Donald Trump vieroksui Natoa ja sen eurooppapainotteisuutta. Trump jopa uhkaili, että Yhdysvallat voisi jättää Naton.

Republikaanien äänestyskäyttäytyminen senaatissa saattaa olla merkki siitä, että puolue on arvioinut uudelleen suhtautumistaan Natoon Trumpin kauden jälkeen. Sillä olisi kauaskantoiset seuraukset niin Naton kuin Suomen ja Ruotsinkin kannalta.

Suomi piti tiiviisti yhteyttä sekä Yhdysvaltain demokraatteihin että republikaaneihin Nato-jäsenyyden valmisteluaikana. Presidentti Sauli Niinistö tapasi presidentti Joe Bidenin sekä republikaanijohtaja Mitch McConnellin Washingtonin vierailullaan pian sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Ninistö tapasi ennen senaatin ratifiointiäänestystä, kuluneen puolen vuoden aikana yhteensä 23 amerikkalaissenaattoria.

Voit keskustella Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista lauantaihin 6.8.2022 kello 23 saakka. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

.
.