Hyppää sisältöön

Ensi vuonna suomalaisille kertyy parin kahvikupin verran lisävelkaa päivässä – tässä Saarikon viimeinen budjettiehdotus

Suomen valtionvelan määrän arvioidaan nousevan ensi vuoden lopussa 144 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa noin 1 500 euroa lisävelkaa jokaista suomalaista kohden.

Valtionvelan arvioidaan nousevan ensi vuoden lopussa 144 miljardiin euroon. Suomalaisille kertyy päivää kohden lisävelkaa runsas neljä euroa, mikä vastaa paria kahvikupillista lähikahvilassa. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle

Valtiovarainministeriön (VM) ensi vuoden talousarvioehdotuksen tulot ja menot pysyvät siinä raamissa, jonka hallitus kevään kehysriihessä päätti. Myös riihessä sovitut 370 miljoonan euron leikkaukset toteutetaan.

Ministeriö on julkaissut perjantaina koko ehdotuksensa (siirryt toiseen palveluun).

Budjetin loppusumma on 79,5 miljardia euroa. Ehdotus on 6,3 miljardia euroa alijäämäinen eli uutta velkaa tarvitaan tämän verran.

Valtionvelan arvioidaan nousevan ensi vuoden lopussa 144 miljardiin euroon. Valtion velanhoitokulut kaksinkertaistuvat ensi vuonna, sillä korot ovat nousseet. Korkomenoihin menee 1,3 miljardia euroa.

Tämä tarkoittaa, että jokaisella suomalaisella on vuodessa noin 1 500 euroa nykyistä enemmän velkaa.

Päivää kohden lisävelkaa kertyy runsas neljä euroa, mikä vastaa paria kahvikupillista lähikahvilassa. Henkeä kohden velkaa olisi ensi vuonna melkein 26 000 euroa.

Samalla Suomen valtionvelka nousee 52 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vuoden 2021 lopussa Suomen velkasuhde oli 50,9 prosenttia.

Valtiovarainministeriön kesäkuun talousennusteen mukaan valtionvelansuhde pysyisi tänä vuonna samana, mutta uusin ennuste saadaan vielä hallituksen budjettiriiheen.

Julkisen velan suhteen Suomen voi sanoa olevan EU:n keskikastia. Julkisen velkaan lasketaan valtion velan lisäksi kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

Vuonna 2021 Suomen velkasuhde oli 65,8 prosenttia.

Euroopan unionin maiden julkisen velan suhde BKT:hen (siirryt toiseen palveluun)oli viime vuoden lopussa keskimäärin 81, 1 prosenttia. Korkein velkasuhde oli Kreikalla huikeat 193,3 prosenttia ja matalin Virolla, vain 18,1 prosenttia.

Isoihin, budjetin ulkopuolisiin menoihin lisävelkaa

Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa ja valtio rahoittaa niiden toimintaa. Jatkossa hyvinvointialueiden rahoitus vie neljäsosan valtion budjetista. Ensi vuonna summa on yli 22 miljardia euroa.

Hyvinvointialueet tarvitsevat aloitusrahaa, joten osa niiden ensi vuoden rahoituksesta, 1,9 miljardia euroa maksetaan jo tämän vuoden joulukuussa.

Tämä selittää osaltaan sen, miksi alijäämä pienenee kuluvasta vuodesta ensi vuoteen. Vuoden 2022 alijäämä on noin 8,9 miljardia euroa.

Keväällä hallitus päätti poikkeuslausekkeella niistä menoista, jotka eivät kuulu talouskehykseen eli tässä tapauksessa ensi vuoden talousarvioon.

Nämä kehyksen ulkopuolelle sovitut menot rahoitetaan lisävelalla.

Suurimpia kehyksen ulkopuolisia menoja ovat puolustushallinnolle ja Rajavartiostolle Venäjän hyökkäyksen takia osoitettu miljardi euroa ja Ukrainan pakolaisten auttamiseen annettu 780 miljoonaa euroa.

Lisäksi huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja puhtaaseen teknologiaan on satsattu 220 miljoonaa euroa.

VM:n pohjaehdotukseen tulee vielä jonkin verran muutoksia, kun hallitus kokoontuu elo-syyskuun vaihteessa budjettiriiheensä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

.
.