Hyppää sisältöön

Pahan päivän varalle

Moni suomalainen pitää omavaraisuutta energian ja ruuan suhteen aiempaa tärkeämpänä.

– Jos sähköä aletaan säännöstellä, laitamme takkaan tulen, vedämme villaista päälle, syömme hapankurkkua hunajalla ja olemme kauhean onnellisia.

Helka Pärssinen, 56, asuu miehensä kanssa paritalon puolikkaassa Espoossa. Sen olohuone ja keittiö lämpenevät tarvittaessa puulla ja muut huoneet voi jättää peruslämmölle. Niissä säilötään itse tuotettuja kasviksia ja lihaa.

1970-luvun öljykriisi sai Pärssisen jo lapsena ymmärtämään, että energiasta ja perushyödykkeistä voi aika ajoin tulla pulaa.

Nyt hän on niin hyvin varautunut, että uskoo pärjäävänsä ilman sähköä ja ruokakauppaa vaikka koko tulevan talven.

Turun keskustan kupeessa vuokrayksiössä asuva Antti Pohjonen, 30, on ennakoinut energiakriisiä jo vuosia. Hän ajattelee, että talousjärjestelmä nojaa liikaa fossiilisiin polttoaineiseen, ja äkilliset käänteet maailmanpolitiikassa voivat johtaa niiden saatavuusongelmiin.

Hän onkin minimoinut energiankäytön arjessaan jo hyvissä ajoin.

Helka Pärssinen osaa säilöä umpioimalla kasviksia ja lihaa. Siten hän ei välttämättä tarvitse lainkaan pakastinta.

Suomalaiset visioivat palaavansa yksinkertaisempaan elämään

Sota Ukrainassa on saanut energian hinnan historiallisen korkealle ja ensi talvena sähkön saantia voidaan joutua säännöstelemään. Syksyllä viranomaiset aikovat kehottaa suomalaisia säästämään energiaa kodeissaan.

Yle kysyi lukijoiltaan, miten he ovat varautuneet koko Eurooppaa uhkaavaan energiakriisiin. Vastauksia tuli vuorokauden kuluessa noin 250.

Paluu yksinkertaisempaan, omavaraiseen elämään ja muutto mökille toistuu useissa vastauksissa.

Omakotitaloasujat kertovat Helka Pärssisen tapaan pitävänsä huonelämpötilat matalalla. Sähkön käytön vähentäminen, tulisijojen käytön lisääminen ja polttopuiden varastoiminen mainitaan useita kymmeniä kertoja. Monet kertovat varaavansa myös vettä ja ruokaa yli välittömien tarpeiden.

Pärssisen varautuminen menee kuitenkin monia muita pidemmälle.

Helka Pärssinen kasvattaa miehensä kanssa vihanneksia, kuten porkkanoita, papuja, kurpitsaa, selleriä, kaalia ja sipulia. Hän säilöö niitä kuivaamalla, pikkelöimällä ja fermentoimalla.

– Kuivattu ruoka säilyy lähes ikuisesti, ja ämpärillinen porkkanoita menee karkkirasiaan.

Pärssisten kaapeista ei ruoka loppuisi, vaikkei kauppoihin pääsisi kuukaisiin. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Eläinproteiinin Pärssinen saa omista kanoista ja kaneista, jotka hän teurastaa itse.

– Liha säilyy parhaiten kun se pomppii tai kiekuu pihalla, hän sanoo ja nauraa.

Talven varalle Pärssinen säilöö lihan umpioimalla, jolloin pakastinta ei tarvita. Työssä Pärssinen käyttää Yhdysvalloista hankittua isoa umpiokattilaa ja kumirenkailla tiivistettyjä lasipurkkeja. Kuumennus tuhoaa bakteerien itiöt, ja tyhjiö purkin sisällä estää uusien mikrobien pääsyn säilykkeeseen.

Umpioitu ruoka säilyy huoneenlämmössä. Juurekset Pärssinen säilöö pihalle kaivettuun maakuoppaan.

Omavaraisuus on Pärssisten yhteinen projekti. Panu Pärssinen on rakentanut, kanalat, maakuopat ja kellarit. Helka Pärssinen puolestaan tuntee muun muassa säilömisen salat. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Helka Pärssinen, 56: “Sähkö on melko uusi keksintö, ja ennen on pärjätty hyvin ilmankin”

Pärssisten kotitalo on suunniteltu siten, että ilman sähköäkin pärjäisi. Tulisijat pitävät välttämättömät tilat lämpimänä, ja ilmanvaihto toimii tuuletusikkunoiden ja tulisijojen hormien kautta.

Vettä on varastoituna pulloihin, ja sitä saa lämmitettyä puuhellalla.

Tietoliikenneyhteyksiä varten Pärssisillä on varavirtalähde, pattereita ja patteriradio.

– Sähkö on melko uusi keksintö, ja ennen on pärjätty hyvin ilmankin.

Auto on Helka Pärssiselle tärkeä, koska sillä hän ajaa mehiläistarhalleen. Dieselin varastoimiseen hän ei ainakaan toistaiseksi ole kuitenkaan ryhtynyt.

Aivan Lohjan mökin kupeeseen pääsee linja-autolla.

– Luotamme siihen, että pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne toimii – tai sitten kävellään tai hiihdetään.

Helka Pärssinen kutsuu elämäntapaansa "omavaraisteluksi". Hän on kuitenkin vienyt sen niin pitkälle, että hänellä on jopa oma mehiläistarhansa. Hunajalla hän saa vaihdettua oliiviöljyä.

Antti Pohjonen, 30: “Mikä tahansa tapahtuma saattaisi laukaista energiakriisin”

Ylen kyselyyn vastanneet kerrostaloasukkaat kokivat mahdollisuutensa varautua energiakriisiin pientaloasukkaita vähäisemmiksi.

Etenkin vuokra-asujat sanovat, etteivät halutessaankaan voi tehdä asunnossaan isoja energiankulutukseen vaikuttavia ratkaisuja tai vaatia taloyhtiöltä muutoksia.

Turun keskustan tuntumassa asuva Antti Pohjonen kertoi kuitenkin varautuneensa mahdolliseen energiakriisiin jo ennen koronapandemiaa tai Ukrainan sotaa.

– Tutkijat ovat varoitelleet jo useiden vuosikymmenien ajan öljyn ja maakaasun loppumisesta. Ne ovat uusiutumattomia eikä niitä ole määräänsä enempää. Mikä tahansa tapahtuma saattaisi laukaista energiakriisin.

Antti Pohjonen vähentää jo valmiiksi niukasta energiankäytöstään. Edellisestä sähkölaskustaan hän kertoo maksaneensa 13 euroa. Kuva: Samuli Holopainen / Yle

Vaikka Pohjonen ei vuokrayksiössään voi asennuttaa aurinkopaneeleja tai vaihtaa kylmäkalusteita, on hänellä muutama niksi energiakuluissa säästämiseksi.

Hänen pienelektroniikkansa on liitetty jatkojohtoihin, jotka hän kytkee off-asentoon kotoa lähtiessään.

Suihkut hän pitää lyhyenä ja veden noin 20-asteisena. Hän käyttää taloyhtiön pyykkitupaa, ja pesee vain täysiä koneellisia. Kuuman veden hän lämmittää vedenkeittimellä, koska siihen kuluu hänen mukaansa vähemmän energiaa kuin lämpimän hanaveden juoksuttamiseen tai veden liedellä lämmittämiseen.

Päivittäiset matkat taittuvat polkupyörällä. Ruokaa Pohjonen valmistaa aina parin–kolmen päivän satsin kerralla.

Pohjonen teki jo vuosia sitten sähkösopimuksen tuulivoimasta. Ekologisuuden lisäksi siihen on muitakin syitä.

– Jos on käytämme tuuli-, aurinko- tai muuta uusiutuvaa energiaa, emme ole riippuvaisia Venäjästä tai mistään muusta maasta.

Pohjonen pyykkää vain täysiä koneellisia taloyhtiön pesutuvassa. Hän puhuu muutenkin asioiden yhteiskäytön puolesta. Esimerkiksi saunominen uimahallissa on hänen mukaansa resurssiviisasta. Kuva: Samuli Holopainen / Yle

Voit keskustella aiheesta 8.8. klo 23 asti.