Hyppää sisältöön

Korona sai suomalaiset puutarhahommiin, mutta tyypillinen harrastaja on yhä keski-ikäinen – Erja Vatanen on viherpeukalon malliesimerkki

Puutarhanhoidon suosio nousi korona-aikana pilviin Suomessa. Buumi ei kuitenkaan näy kotimaisissa puutarhayhdistyksissä, joiden jäsenmäärät ovat hitaasti laskeneet.

Korona-aika synnytti puutarhanhoitoon buumin, mutta se ei näy harrastajien yhdistyksissä.
Korona-aika synnytti puutarhanhoitoon buumin, mutta se ei näy harrastajien yhdistyksissä.

Nuoruuden työt seurakunnassa saivat joensuulaisen Erja Vatasen sydämen sykkimään puutarhanhoidolle.

– Tein ihan perushommia: kastelin kukkia, kitkin rikkaruohoja ja niin edespäin. Oman kädenjäljen näkeminen sykähdytti, Vatanen muistelee nyt, vuosikymmeniä myöhemmin.

Kokemus sai Vatasen haaveilemaan oman puutarhan suunnittelusta ja hoitamisesta. Haave toteutui myöhemmin, kun elämäntilanne sen salli. 20 viime vuotta Vatanen on omistanut vapaa-aikansa viherpeukaloinnille.

– Lapsiperhearjen jälkeen tällaiselle itsensä toteuttamiselle on ollut aikaa. Taidan olla siinä mielessä tyypillinen tapaus, Vatanen sanoo.

Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori vahvistaa Vatasen arvion. Keskimääräinen puutarhanhoidon harrastaja on keski-ikäinen nainen.

Puutarhanhoitoyhdistysten ikäjakaumat ovat vahvasti kallellaan yli 45-vuotiaisiin. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

– Korona-aikana kiinnostus puutarhoja kohtaan kasvoi räjähdysmäisesti, mutta harrastuksen pariin ei näytetä isommin jääneen, Taulavuori kertoo.

Nuoret kiinnostuneita hyötykasveista

Taulavuoren puheessa “harrastuksen pariin jääminen” liittyy puutarhayhdistyksiin. Niiden jäsenmäärät ovat olleet viime vuosina hitaassa laskussa.

Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori näkee työssään kotimaisen puutarha-alan koko kirjon. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Suomen vajaaseen 60 puutarhayhdistykseen kuuluu tänä päivänä noin 24 000 harrastajaa. Se on murto-osa kaikista suomalaisista kotipuutarhureista.

– On arvioitu, että yli puolet suomalaisista harrastaa puutarhanhoitoa. Yhdistystoiminta ei vain vetoa useimpiin, etenkään nuoriin, Taulavuori toteaa.

Poikkeuksiakin on. Taulavuori nostaa esiin vuonna 2017 perustetun Huonekasviseuran, joka on koonnut yhteen nuoremman polven citypuutarhureita. Perinteisemmissä, jopa vuosisadan ikäisissä puutarhayhdistyksissä harrastajapohja on täysin toinen.

– Nuoren polven puutarhureita kiinnostavat yleensä hyötykasvit, keski-ikään tulleita koristekasvit. Kaikkein iäkkäimmillä pitää sitten olla oma perunamaa, Taulavuori kertoo.

Pihoilla vierailut suosittuja

Joensuulainen Erja Vatanen kuuluu Pohjois-Karjalan puutarhayhdistykseen. Jäsenmaksun vastineeksi hän saa alennuksen harrastelehdestä sekä kutsuja erilaisille luennoille.

Tärkeimpiä ovat kuitenkin pihakävelyt. Niissä on kyse toisten puutarhureiden luona käymisestä isolla porukalla.

– Ideana on jakaa vinkkejä ja inspiroitua. Pihakävelyistä ovat innostuneita kaikenikäiset, koska harvoin sitä pääsee kurkistamaan toisten harrastajien tekemisiin, yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Kortelainen kertoo.

Pohjois-Karjalan puutarhayhdistys vieraili tällä viikolla Tohmajärvellä erään jäsenensä yksityisellä puutarhalla. Puheenjohtaja Kirsi Kortelainen arvioi kävijöitä olleen noin 30. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Kortelainen uskoo, että puutarhayhdistyksille on kysyntää jatkossakin. Eräänä osoituksena tästä hän pitää vuosittaista Avoimet puutarhat -päivää, jonka suosio on ollut kasvussa.

Sunnuntaina 7. elokuuta vietettävässä päivässä noin 800 puutarhaa ympäri Suomen avaa ovensa kaikille kiinnostuneille. Puutarhaliitto odottaa vierailuja kertyvän noin 80 000.

– Teemme yhdistyksessä paikallisesti ihan samaa, mutta säännöllisemmin, Kortelainen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 7.8. klo 23:een saakka.

Lue myös:

.
.