Hyppää sisältöön

Huumeiden käyttö lisääntyy vuosi vuodelta, mutta tilastot voitaisiin saada myös laskusuuntaan – asiantuntijat kertovat siihen viisi keinoa

Yle kysyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, A-klinikalta, sekä matalan kynnyksen paveluita päihteitä käyttäville tarjoavalta Tukikohta ry:ltä, miten huumeiden käyttöä saataisiin vähennettyä.

Asiantuntijoiden mukaan keinoja huumeiden käytön vähentämiseen on, mutta se vaatisi muutoksia Suomen päihdepolitiikkaan sekä terveydenhuoltoon. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Huumeiden kokeilu ja ongelmakäyttö lisääntyy Suomessa tasaiseen tahtiin, niin kuin se on tehnyt jo viimeiset kymmenen vuotta. Yhä nuoremmat käyttävät ja myös kuolevat huumeisiin.

Suomessa kuollaan huumeiden käytön seurauksena keskimäärin nuorempina kuin muissa Euroopan maissa.

Maassamme ongelmakäytössä korostuu paljon myös huumeiden käyttäminen pistämällä ja sekakäyttö. Pistokäyttö on Suomessa suhteessa yleisempää kuin monissa muissa maissa.

Tilanne on asiantuntijoiden mukaan hyvin huolestuttava, mutta keinoja huumeiden käytön vähentämiseen on. Se kuitenkin vaatisi muutoksia erityisesti Suomen päihdepolitiikkaan sekä terveydenhuoltoon.

Yle kysyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, A-klinikalta, sekä matalan kynnyksen palveluita päihteitä käyttäville tarjoavalta Tukikohta ry:ltä, miten huumeiden käyttöä saataisiin vähennettyä. Tässä jutussa esitellään viisi keinoa.

1. Päihdepolitiikan uudistaminen

Huolestuttavaa Suomessa huumeiden käytön kasvun lisäksi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Sanna Kailannon mukaan maamme päihdepolitiikka. Tarkemmin sanottuna se, että poliitikot eivät halua keskustella koko aiheesta.

Kailanto sanoo, että sen vuoksi ei myöskään pystytä tekemään kunnollista arviointia siitä, miten hyvin tai huonosti Suomen nykyinen päihdepolitiikka tällä hetkellä toimii. Sellainen olisi hänen mielestään tarpeen.

Tällä hetkellä huumeiden käyttö on Suomessa rikoslaissa rangaistava teko. Kailanto kuitenkin korostaa, että poliisin ei ole pakko sakottaa ihmistä huumeiden käytöstä ja syyttäjät voivat jättää syyttämättä tietynlaisissa huumausaineisiin liittyvissä tapauksissa.

– Vaikka lakia ei suoranaisesti muutettaisi esimerkiksi niin, että huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin, voidaan lakejakin soveltaa monin eri tavoin jo nyt.

Ei sakko saa aktiivisesti käyttävää ihmistä lopettamaan

Annika Mansner

A-klinikka Oy:n Päihdesairaalan ylilääkäri Margareeta Häkkinen on huumeiden käyttörangaistusten poiston kannalla. Hän ajattelee, että kun pelko käytön rangaistavuudesta häviäisi, hakeutuisi moni nykyistä aiemmin avun piiriin.

– Se parantaisi riippuvaisten ihmisten elämänlaatua jo sillä, ettei käyttöä tarvitsisi salailla ja pelätä rikosrekisterimerkintää.

Myös Tukikohta ry:n hankevastaava Anne Puonti ja Etsivä löytää -hankkeen hankevastaava Annika Mansner ovat sitä mieltä, että huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua.

Puonnin mielestä on kohtuutonta, että tällä hetkellä ihmisiä voidaan käytännössä rangaista heidän sairautensa vuoksi. Hän ei myöskään näe sitä tehokkaana keinona vähentää huumeiden käyttöä.

– Ei sakko saa aktiivisesti käyttävää ihmistä lopettamaan. Se vain lisää riippuvaisen pahaa oloa, eikä hänellä luultavastikaan ole varaa maksaa sitä. Mikä merkitys sakolla siis on?

2. Hoitoon pääsyn helpottaminen

Huumekuolemia ja myös huumeiden käyttöä voitaisiin vähentää, jos päihdehoito olisi nykyistä parempaa. Näin ajattelee ylilääkäri Margareeta Häkkinen.

Paremmalla päihdehoidolla hän tarkoittaa sitä, että hoitoon pääsisi silloin, kun hoidolle on tarve. Ei vain silloin, kun joku viranomainen arvioi, että nyt tämä ihminen on ansainnut hoidon.

– Edelleen meillä Suomessa on vaikea päästä päihdehoitoon. Varsinkin silloin, jos henkilö on juuri keskeyttänyt esimerkiksi vieroitushoidon. Silloin on todella hankalaa päästä uudestaan hoitoon, vaikka hoidontarve ei ole hävinnyt mihinkään.

Joskus hoitoon pääsy on taas kiinni siitä, saako ihminen maksusitoumuksen esimerkiksi laitoshoitoon. Kaikissa kunnissa riittävää päihdehoitoa ei Häkkisen mukaan ole edes tarjolla.

THL:n Kailannon mukaan yksi suuri ongelma on, että hoitoon pääsyä joutuu odottamaan liian pitkään, jopa kuukausia. Nopea hoitoonpääsy olisi hyvin tärkeää silloin, kun ihminen kärsii päihderiippuvuudesta.

– Riippuvaisen ihmisen motivaatio-ikkuna hoitoon hakeutumisen suhteen voi olla hyvin lyhyt. Silloin, kun se ikkuna on auki, hoitoon pitäisi päästä heti.

Päihderiippuvuus on samanlainen krooninen sairaus kuin esimerkiksi diabetes tai verenpainetauti.

Margareeta Häkkinen

Hoitojaksojen pitäisi olla myös nykyistä pidempiä. Tätä mieltä ovat Tukikohta ry:n Anne Puonti ja Annika Mansner. He kertovat, että tällä hetkellä laitoskuntoutusjaksot ovat usein vain muutaman viikon mittaisia, mikä on heidän mielestään aivan liian vähän.

Myös Tukikohta ry:n asiakkaana olevat päihteitä käyttävät ihmiset toivoisivat itse kuntoutusjaksojen kestävän useita kuukausia, jotta niistä olisi jotain hyötyä.

Tällä hetkellä päihdehoitoon pääsevät ylilääkäri Margareeta Häkkisen mukaan huumeriippuvaiset, joilla on suuri motivaatio hoitoon.

Jotta huumeiden käyttöä saataisiin vähennettyä, tulisi kaikki päihderiippuvaiset Häkkisen mielestä pyrkiä saamaan kaikin keinoin hoitoon. Myös ne, joiden motivaatio siihen ei ole vielä kovinkaan suuri.

– Tällä hetkellä meillä voi olla hoitoon pääsyn suhteen aika isoja kynnyksiä. Ihmiset joutuvat tekemään temppuja ennen kuin saavat apua. Ja heidän pitää olla jo valmiiksi motivoituneita ennen kuin heitä aletaan hoitamaan.

Terveydenhuollossa pitäisi Häkkisen mukaan ymmärtää paremmin se, että motivaatio on prosessi, eikä ihmisen ominaisuus, ja sen herättely vaatii aikaa ja panostusta hoitohenkilöstöltä.

– Meillä ei ylipäätään ole palveluita niille ihmisille, jotka ehkä vasta suunnittelevat käyttöä tai ovat kokeilujen alkuvaiheessa. Meillä ei ole palveluita myöskään niille, jotka eivät juuri tällä hetkellä halua vähentää tai lopettaa päihteiden käyttöä.

3. Päihdesairauksien tunnistaminen

Päihdesairauksia ei aina ymmärretä ja tunnisteta. Häkkisen mielestä tästä syystä huumeriippuvaisten on vaikea saada hyvää hoitoa.

Päihderiippuvaisten ajatellaan Häkkisen mukaan usein olevan vaikeita asiakkaita ja jopa ammattilaiset saattavat ajatella, että riippuvuus on itse aiheutettu sairaus.

– Päihderiippuvuus on samanlainen krooninen sairaus kuin esimerkiksi diabetes tai verenpainetauti: siihen on olemassa hoitokeinoja. Tätä ei usein meidän terveydenhuollossa ymmärretä.

Se johtuu Häkkisen mielestä pitkälti siitä, ettei Suomessa ole paljon asiantuntijuutta päihdesairauksiin liittyen. Päihdehoitoa ei Häkkisen mukaan opeteta kovinkaan paljon lääketieteellisessä tai sairaanhoitajakoulutuksessa.

Häkkisen arvion mukaan Suomessa on vähän reilut sata päihdelääkäriä. Kuitenkin pelkästään alkoholin riskikäyttäjiä ja heitä, joille alkoholinkäyttö aiheuttaa terveysongelmia, on Suomessa yli puoli miljoonaa.

– Päihdehoidossa näemme vain jäävuoren huipun kaikista riippuvuusongelmista.

Riippuvaisten arjessa terveydenhuollon osaamattomuus ja huono asenne päihdeongelmaisia kohtaan näyttäytyy esimerkiksi niin, ettei oikeanlaista hoitoa ei osata aina antaa tai apua hakevaa ihmistä ei välttämättä edes uskota. Tämänkaltaisista kokemuksista huumeriippuvaiset ovat kertoneet Tukikohta ry:n työntekijöille.

Siksi järjestön työntekijät saattavat välillä lähteä asiakkaidensa mukaan lääkärin vastaanotolle – jotta heidän asiansa otettaisiin todesta.

– Terveydenhuollossa pitäisi osata paremmin kohdata päihderiippuvainen ihmisenä, jolla on sairaus. Eikä kakkosluokan kansalaisena, Tukikohta ry:n toimintavastaava Anne Puonti sanoo.

Lue myös: Päihdeongelmaiset kokevat lääkärissä vähättelyä ja ylimielisyyttä: "Ajattelen lääkärikäyntiä kauhulla"

4. Stigman väheneminen

Päihderiippuvaisten vaikeus saada apua terveydenhuollosta tai monista muista palveluista johtuu myös päihdesairauksiin liittyvästä stigmasta. THL:n Sanna Kailannon mukaan monissa sote-palveluissa suhtautuminen päihderiippuvaisiin on usein hyvin negatiivinen.

– Vaikka meillä olisi palveluja tarjolla, eivät ihmiset niihin mene, jos he eivät koe olevansa niihin tervetulleita tai saavansa sieltä apua.

Tällä hetkellä jopa päihdehoidossa ajatellaan A-klinikan Margareeta Häkkisen mukaan, että huumeiden käyttöä pitää piilotella. Ja ettei potilasasiakirjoihin kannata kirjata päihteiden käytöstä, jottei ihminen leimaannu.

– Ilman sitä stigmaa, moni päihderiippuvainen hakeutuisi hoitoon jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Päihteiden käyttö yleensä vähenee silloin, kun ihminen pääsee hoitoon.

5. Ennaltaehkäisevä työ

Mitä enemmän huumeita kokeillaan ja käytetään, sitä enemmän seuraa käytön aiheuttamia haittoja, kuten ongelmakäyttöä. Siksi yksi tärkeimmistä keinoista huumeiden käytön aiheuttamien haittojen vähentämiseen on ennaltaehkäisevä päihdetyö.

THL:n Sanna Kailannon mukaan ennaltaehkäisevä työ on yksinkertaisuudessaan kuuntelemista, keskustelemista ja luotettavan tiedon välittämistä nuorille.

Parasta hänen mielestään olisi se, että nuorten kanssa pääsisi keskustelemaan huumausaineisiin liittyvistä asioista ja siitä, mistä kannattaa itse etsiä luotettavaa tietoa päihteisiin liittyen.

– Nykyään ei voi kenellekään uskottavasti sanoa, että kerran kun poltat kannabista, niin jäät koukkuun ja alamäki alkaa. Siitä pitäisi puhua enemmän, että riippuvuuden syntyminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat ihmisen fyysiset ja henkiset ominaisuudet.

Silloin, jos nuori on kokeillut tai jo käyttää huumeita, olisi Kailannon mukaan tärkeää huomata nykyistä varhaisemmin, milloin käyttö alkaa olla sellaista, että se alkaa aiheuttaa haittoja.

– Ne on niitä kriittisiä paikkoja, joissa pitäisi pystyä tarttumaan nuorten päihteiden käyttöön, jotta niitä haittoja ei pääsisi muodostumaan.

Ennaltaehkäisevän päihdetyön tärkeydestä on samaa mieltä myös Tukikohta ry:n hankevastaava Annika Mansner.

Mansnerin mukaan nuoriin pitäisi panostaa nyt monin eri tavoin. Pahoinvoivia nuoria pitäisi auttaa varhaisessa vaiheessa, jotta he eivät turvautuisi huumausaineisiin.

– Siitä huolimatta, että ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, tulee haittoja vähentävään työhön myös panostaa nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla.

Myös nuorille suunnattuja matalan kynnyksen palveluita pitäisi Mansnerin mukaan olla enemmän tarjolla. Erityisesti heille, jotka käyttävät jo päihteitä.

Mansner kertoo, että he tapaavat Etsivä löytää -hankkeen tiimoilta kaduilla paljon nuoria, jotka ovat karkuteillä lastensuojelulaitoksesta tai jotka pelkäävät aiempien huonojen kokemustensa vuoksi viranomaisia niin paljon, että karttavat kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita.

– Meidän pitäisi saada myös näille nuorille anonyymia matalan kynnyksen palvelua. Sellaista, josta he voisivat tulla hakemaan apua ilman pelkoa, että siitä jää mitään rekisterimerkintöjä.

Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 10.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Aki Lindén kannattaa huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua – työryhmä selvittämään lainsäädännön muutoksia

Vakavasti päihderiippuvainen "Pepsi" on nyt poissa – miksei riippuvuuteen sairastuneiden hoitoon ole toimivia ratkaisuja?

Laki takaa hoidon myös päihderiippuvaisen läheiselle, mutta moni ei tiedä sitä: kaksi naista kertoo, miten elämä muuttui avun saannin jälkeen

"Onko oikein, että meillä on tehokas hoito ja annamme ihmisten kuolla?" – Janne käytti huumeita vuosia ja sai elämänsä takaisin vasta korvaushoidossa