Hyppää sisältöön

Annika Saarikko puolustaa "keskustan joulusataseksi" moitittua ehdotusta ylimääräisestä lapsilisästä ja kertoo, mitä teki lomallaan

Valtiovarainministeri suhtautuu vakavasti synkkenevään taloustilanteeseen, maailmaa uhkaavaan ruokakriisiin ja oman puolueensa heikkoihin kannatuslukemiin. Yle tapasi ministerin Loimaan torilla.

Ministeri Annika Saarikko (kesk.) toi tuoreet budjettiterveiset Loimaan torille saapuneille paikallisille. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) miettii pitkään, kun häneltä kysyy talouteen liittyvää ilonaihetta.

Ministeri antaa Ylelle haastattelun Loimaan torilla, jonne hän oli saapunut Eläkeliiton paikallisyhdistyksen järjestämään kesätapahtumaan.

On perjantai 5. elokuuta, kaunis suvisää, taustalla soittaa bändi ja Saarikon äiti jakaa keskustan teltalla toriväelle munkkeja. Loimaa sijaitsee reilun 20 kilometrin päässä Saarikon kotikunnasta Oripäästä, jossa hän asuu perheineen edesmennen isänsä sukutilalla.

– Vaikka taloustilanne on epävarma, velkaantuminen on jatkunut pitkään, koronavuodet olivat vaikeita ja nyt hintojennousu on ennätyksellisen korkeaa, on Suomen työllisyyskehitys hyvää, Saarikko vastaa viimein.

Ministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen torstaina. Saarikko ehdottaa panostuksia muun muassa perheisiin ja alueille. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Saarikon mukaan Venäjän aloittama hyökkäyssota on suistanut Euroopan hyvin epävarmaan tilanteeseen, jossa hinnat nousevat ja talouden yllä leijuu taantuman uhka. Myös maailman ruokaturva on järkkynyt.

Suomen huoltovarmuudesta kysyttäessä Saarikko sanoo sen olevan hyvällä tolalla.

– Suomi ei ole ollut niin riippuvainen Venäjästä kuin moni muu maa, ei myöskään energian suhteen. Kotimainen uusiutuva energia on nyt ollut arvossaan. Toinen tärkeä asia on oma ruoka. Suomalaisesta maataloudesta ja oman kotimaisen ruoan arvosta pitää huolehtia jatkossa entistä paremmin.

Saarikon mukaan keskusta lähtee vaaleihin ydinteemoillaan

Synkkenevä taloustilanne ei ole kuitenkaan valtiovarainministerin ainut huolenaihe. Keskustan kannatus on jatkanut laskuaan puoluemittauksissa samalla, kun pääministeripuolue SDP vahvistuu.

Puoluejohtaja Saarikko ei myönnä, että eri suuntiin lipuvat kannatukset aiheuttaisivat skismaa hallituksen sisällä. Hän korostaa, että epävarmoina aikoina politiikassa on tärkeä keskittyä yhdistäviin asioihin. Esimerkkinä tästä hän mainitsee Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen.

Keskustan kannatus on ollut alamäessä kolmen kuukauden ajan Ylen kannatusmittauksissa. Viimeisimmässä mittauksessa puolue oli neljänneksi suurin kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten jälkeen. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Eduskuntavaalit ovat kuitenkin jo ensi keväänä, eikä Saarikko ole tyytyväinen gallupien tuloksiin.

Hänen mukaansa keskustan tulee näyttää suomalaisille,miten ajan isot ilmiöt ovat niitä, joista puolue on aina halunnut pitää huolta. Saarikko listaa ilmiöihin esimerkiksi omavaraisuuden, kotimaisen ruoan, energian, elinvoimaiset maakunnat ja metsät. Ministeri sanoo, että korona on tuonut esiin perheen merkityksen ja saanut monen kaipaamaan asumaan väljemmille vesille.

– Nämä keskustan ydinasiat taitavat olla niitä, jotka tällä hetkellä suomalaisia eniten sodan jyrätessä Euroopassa mietityttävät. Näiden asioiden äärellä teemme vimmatusti töitä luottamuksen lisäämiseksi, hän sanoo.

Ministeri puolustaa ehdotustaan ylimääräisestä lapsilisästä

Saarikon keskustan ydinasioksi nimeämät teemat nousevat esille myös tuoreessa budjettiesityksessä. Ministeri ehdottaa panostuksia muun muassa perheisiin ja alueille.

Kenties eniten huomiota on saanut Saarikon ehdotus ylimääräisestä lapsilisästä, joka maksettaisiin jo tämän vuoden puolella joulukuussa. Tapahtumassa Saarikko kertoi tyytyväisenä yleisölle, että perheet saisivat ylimääräisen lapsilisän jouluaattona.

Ennen viime eduskuntavaaleja SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne lupasi pieniin eläkkeisiin korotuksen, joka on jäänyt toteutumatta. Vanhaan vaalilupaukseen viitataan yhä "vappusatasena". Kuva: Sakari Piippo / Yle

Ylimääräistä lapsilisää on moituttu jopa keskustan joulusataseksi. Saarikkon mielestä vertailu SDP:n vappusataseen on ontuva.

– Vappusatanen oli valtava lupaus suomalaiselle eläkejärjestelmälle, joka ei ole sittemmin ainakaan vielä sellaisenaan toteutunut. Tämä on kertaehdotus, joka ei toisi uutta velkaa Suomelle, auttaisi tulevaa sukupuolvea ja toivon, että niiden ero on myös se, että tämän esityksen koko hallitus haluaisi tämän vuoden osalta laittaa vielä toteen.

Torilla ylimääräinen lapsilisä herättää kysymyksiä.

Loimaalainen Anna-Maija Veikkolainen toivoo ministerin huolehtivan, että tuki kohdentuisi niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Osa hallituspuoleista (siirryt toiseen palveluun) onkin suhtautunut varauksella ylimääräiseen lapsilisään, koska se maksettaisiin myös keski- ja hyvätuloisille perheille.

Ministeri Annika Saarikko (kesk.) muistuttaa, että lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin esimerkiksi eläkkeiden tapaan. Tämän vuoksi lapsilisät eivät nouse hintojen ja kustannusten mukana. Saarikko piti puheen toritapahtumassa perjantaina. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Saarikko korostaa, että hänen käsityksensä mukaan moni suomalainen perhe tarvitsee tukea hintojen noustessa.

– Suurin osa perheistä ei ole erinomaisen hyväosaisia tai hyvätuloisia vaan pikemminkin lapsiperheköyhyys on ollut kasvamaan päin. Lapsilisät on maksettu vuosikymmeniä kaikille suomalaisille perheille ja järjestelmän muuttaminen tällä aikataululla ei olisi mahdollista, Saarikko huomauttaa.

Keskustajohtajan mielestä sopii hyvin, jos hänen ehdotuksensa johtaa keskusteluun lapsilisäjärjestelmän uudistamisesta.

Alueiden merkitys on nyt myös turvallisuuspolitiikkaa, sanoo Saarikko

Saarikon budjettiesityksestä löytyy ainakin kaksi ehdotusta, joilla on selkeä aluepoliittinen ulottuvuus.

Valtiovarainministeriö varautuu käynnistämään kokeilun, jossa vastavalmistunut opiskelija voisi saada opintolainansa takaisinmaksuun helpotusta, jos hän muuttaa töihin alueelle, jossa on työvoimapula. Saarikon mukaan vastaava kannustin on käytössä Norjassa.

Loimaan torille kesätapahtumaan oli saapunut kymmeniä ihmisiä. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Lisäksi ministeri on esittänyt, että Saimaan kanavan parantamiseen suunnitellut rahat laitettaisiin muuhun käyttöön Itä-Suomessa. Vuonna 2023 kanavarahaa jää käyttämättä noin 40 miljoonaa euroa.

Itä-Suomen arvioidaan kärsineen Suomessa eniten sodasta ja Venäjään kohdistuvista pakotteista. Hallituksen piirissä valmistellaan budjettiriiheen mennessä edotuksia itäisen Suomen elinvoimalle, Saarikko lupaa.

– Itä-Suomen elinvoima ja turva ei ole vain itäsuomalaisten vaan meidän kaikkien asia. Alueiden merkitys on nyt myös turvallisuuspolitiikkaa.

Kesälomalla ministeri kävi ainakin huvipuistossa ja festivaalilla

Ministeri Saarikko palasi töihin tällä viikolla ja kertoo lomansa pitäneen sisällään pihatöitä, terassin maalausta, lasten kanssa tehtyjä uimareissuja ja mansikoiden pakastamista. Ministeri on käynyt kesällä myös ainakin Särkänniemessä ja Ruisrock-festivaalilla.

Saarikon mukaan kulunut vaalikausi on ollut poikkeuksellinen ja varsin vaiherikas, minkä takia loma tuli tarpeeseen. Viimeisten vuosien aikana pandemia ja sota ovat koetelleet Eurooppaa, mikä on vaikuttanut merkittävästi Suomen politiikkaan. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Saarikon mukaan parasta vastapainoa ministerintyölle on tavallinen arki oman perheen kanssa.

– Luulen, että täällä kotiseudulla peltomaisemissa perheen kesken ajatukset ovat vähän kirkastuneet ja mieli virkistynyt, jotta syksyn haasteisiin ollaan valmiina.

Saarikon ehdotukset ovat pian pöydällä. Hallitus kokoontuu tekemään niistä päätöksiä budjettiriiheen elo- ja syyskuun taitteessa.

Lue lisää:

.
.