Hyppää sisältöön

Tuhannet huumeriippuvaiset ovat ilman kuolemalta pelastavaa hoitoa – Mattias Isaksson on saanut korvaushoitoa jo 17 vuotta

Korvaushoito vähentää huumekuolemia. Silti vain alle puolet korvaushoitoa tarvitsevista saa sitä. Korvaushoito estää kuolemia varmemmin kuin kansalaisaloitteen vaatimat käyttöhuoneet.

Pullossa on levometadonia. Se on morfiinin kaltainen lääke, opioidipohjainen valmiste.

Mattias Isaksson istuu tuolille ja tyhjentää suuhunsa hoitajan ojentaman lääkepullon sisällön.

Näin Isaksson saa hoitoa opioidiriippuvuuteensa korvausklinikalla Helsingissä.

Isaksson uskoo, että korvauslääke on pelastanut hänen henkensä.

Näin todennäkäisesti onkin.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan huumeiden käyttöhuoneita Suomeen vaativa kansalaisaloite. Sen toivotaan vähentävän yhä lisääntyviä huumekuolemia.

Korvaushoito on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin tehokkain keino estää huumeriippuvaisia kuolemasta.

Silti alle puolet hoitoa tarvitsevista saa sitä.

Kokeneen päihdelääkärin mukaan tilanne johtuu päättäjien asenteista.

Korvauslääke on tultava hakemaan täsmälleen oikeaan aikaan klinikalta. Mattias Isaksson odottaa vuoroaan. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Katkolla parikymmentä kertaa

Hoito puolittaa kuolemien määrän.

Korvaushoidon teho on tieteellisesti tutkittu asia.

Tieto kuolemien puolittumisesta on peräisin lääketieteellisen aikakauslehden Jama Psychiatryn julkaisemasta laajasta tutkimusanalyysistä (siirryt toiseen palveluun).

Parhaissa tapauksissa korvaushoito estää jopa kolme neljästä kuolemasta päihdelääkärien mukaan.

Korvaushoitoon voi päästä, jos vieroitus opioideista ei onnistu lääkkeettömillä keinoilla.

Se oli tilanne myös Mattias Isakssonin kohdalla.

– Vieroitusoireet olivat sietämättömät.

Isaksson kertoo käyneensä katkaisuhoidossa parikymmentä kertaa.

Mattias Isaksson kertoo, ettei korvaushoitolääke päihdytä häntä.

"Mielipiteet painavat faktoja enemmän"

Ylilääkäri Jarmo Kantonen arvioi, että panostus korvaushoitoon näkyisi heti.

– Kymmeniä nuoria ihmishenkiä säästyisi vuosittain, jos korvaushoitoa olisi tarpeeksi ja helpommin tarjolla.

Kantonen työskentelee lääketieteellisenä johtajana Diakonissalaitoksella, joka on yksi suurimmista korvaushoitopalvelujen tuottajista.

Kantonen ihmettelee sairauksien arvottamista.

– Korvaushoito on myös mittaamattoman suuri haittoja vähentävä toimi - eihän me jätetä puolia sepelvaltimotautipotilaistakaan hoitamatta.

Jarmo Kantonen arvelee, että resurssien jaossa painavat mielipiteet faktoja enemmän. Hän on huolissaan myös siitä, kuinka päihdehoitopalvelujen käy sote-uudistuksen jaloissa, uusilla hyvinvointialueilla.

Opioidilääkeettä opioidiriippuvuuteen

Korvaushoitoa saa nimenomaan opioidiriippuvuuteen.

Opioideja ovat esimerkiksi heroiini, monet voimakkaat kipulääkkeet kuten morfiini ja kodeiini sekä tramadol.

Hoidossa käytetyt lääkkeet pohjautuvat myös opidioidivalmisteisiin.

Se herättää yleistä hämmennystä.

Varsinkin kun toinen korvaushoitopotilaille annettava lääke pohjautuu buprenorfiiniin, joka on myös huumetarkoituksessa Suomessa yleisimmin käytetty opioidi. Toinen sallittu korvauslääke pohjautuu taas opioidiin nimeltä metadoni.

Lääke ei päihdytä Isakssonia

Kotona Mattias Isaksson lukee paljon. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Mattias Isaksson nielee korvauslääkkeensä.

Sinne meni.

Isakssonin lääkepullossa on lääkeainetta juuri sen verran, että se riittää pitämään hänen vieroitusoireensa ja aineen himon poissa.

– Minä en tästä päihdy.

Näin korvauslääkkeen on tarkoitus toimia.

Korvaushoidossa opioidipohjainen lääke annostellaan tarkasti.

Sen käyttö on kontrolloitua. Potilaan on yleensä tultava ainakin hoidon alussa ottamaan lääke päivittäin.

Korvauslääkkeen antotapa on myös eri kuin huumausaineena käytettyjen opioidien. Korvauslääke niellään yleensä eikä pistetä.

Riippuvaisen aivotoiminta on muuttunut

Ylilääkäri Markus Partanen kertoo, että ipioidiriippuvuus on aivosairaus.

Korvaushoidossa lääkärit ja hoitajat hoitavat sairautta. Opioidiriippuvainen on potilas.

A-klinikan päihdelääkäri Markus Partanen täsmentää opioidiriippuvuuden olevan aivosairaus.

– Opioidien pitkäaikainen käyttö tekee muutoksia aivotoimintaan niin, että se ylläpitää aineenhimoa ja vieroitusoireita.

Ihmisen aivokemia muuttuu, kun hän käyttää opioideja pitkään.

Myös lääkäri Partanen korostaa sitä, että korvaushoitolääke ei päihdytä potilasta.

Korvaushoitolääkitys on pelastanut Mattias Isakssonin huumekuolemalta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Hoito voi kestää loppuelämän

Mattias Isakssonin korvaushoito on kestänyt jo 17 vuotta. Se on pitkä aika.

Päihdelääkäreiden mukaan osa potilaista saa hoitoa koko loppuelämänsä.

Isakssonin tarkoitus on päästä lääkkeestä eroon. Joskus.

Kiirettä ei ole.

– Ilman korvaushoitoa en olisi tässä, Isaksson sanoo.

Mattias Isaksson kertoo päihteiden käyttönsä olleen itsetuhoisaa ennen hoitoa. Hän muistaa joutuneensa sairaalaan lukuisia kertoja verenmyrkytyksen tai yliannostuksen vuoksi.

– Ahdisti niin perkeleesti.

Nyt Mattias Isaksonilla on normaali halu pysyä hengissä.

Nuoria kuolee huumeisiin ennätysmäisesti

Kuolemanvaara on läsnä opioidien huumekäytössä koko ajan.

Suomessa kuoli 258 ihmistä huumeisiin vuoden 2020 aikana. Tilastokeskuksen mukaan kuolemista suurimpaan osaa liittyivät opioidit. Mukana ovat yleensä myös muut päihteet kuten rauhoittavat lääkkeet ja alkoholi.

Etenkin nuorten kohdalla huumekuolemia tapahtuu suhteellisen paljon. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi on maa, jossa nuoria alle 25-vuotiaita kuolee huumeisiin lukumääräisesti toiseksi eniten koko Euroopassa. Tilaston ykkönen on Suomea paljon suurempi Saksa.

Päihteiden käyttö alkoi koulun pihalla pussikaljoittelulla, Mattias Isaksson muistelee.

Kuukausien odotus kadulla

Päästäkseen korvaushoitoon täytyy olla sinnikäs.

Riippuvuudesta kärsivän ihmisen on käytävä läpi arviointiprosessi ja osassa maata odotettava hoitoa kuukausia.

Diakonissalaitoksen ylilääkäri Jarmo Kantonen kertoo, että se on liikaa vaadittu liian monen potilaan kohdalla.

– Moni tipahtaa tämän takia hoidon piiristä, kuolee ennen kuin pääsee hoitoon tai koska ei pääse hoitoon.

Hoitoon pääsyssä on myös alueellisia eroja. Kriteerit voivat vaihdella.

Mattias Isaksson kertoo odottaneensa korvaushoidon alkua 15 kuukautta. Hän kuvailee aikaa karuksi.

– Odotin hoitoon pääsyä niin sanotusti kadulla ja käytin kadulta saamiani opioideja.

Nyt korvaushoito on hoitotakuun piirissä. Sinne on päästävä kolmessa kuukaudessa.

Päihteiden käyttö alkoi pussikaljoittelusta

Päihteiden käyttö alkoi Mattias Isakssonin elämässä jo lapsena.

Isaksson näyttää espoolaisen koulun pihan, jolla pussikalja maistui säännöllisesti 12-vuotiaasta alkaen.

– Oli lapsuuden traumoja ja teini-ikä puski päälle.

Alkoholin ja eri huumeiden sekoittama pää selkeni vasta vankilassa.

– Vuonna 2000 ryöstin apteekin vieroitusoireissani.

Mattias Isaksson sanoo hakeutuneensa hoitoon tuomiota istuessaan. Korvaushoito alkoi vankilan jälkeen.

Isaksson toipui työkuntoon

Tällä hetkellä Mattias Isakssonin elämä on järjestyksessä. Hän kertoo ylpeänä ja kiitollisena käyvänsä töissä.

– Teen osa-aikaisena kokemusasiantuntijana töitä ja minun työnantajani on Kran-säätiö.

Kahtena päivänä viikossa Isaksson tekee myös vapaaehtoistyötä Helsingin kaduilla, päihteidenkäyttäjien hyväksi.

Olo on tarpeellinen, toisin kuin päihdevuosina.

Vastuun sysääminen potilaalle auttoi

Toipuminen päihdeongelmista saattaa tapahtua hitaasti.

Mattias Isaksson kertoo hoitonsa seisoneen paikoillaan peräti kymmenen ensimmäistä vuotta.

– Oheiskäyttöä oli paljon.

Oheiskäyttö tarkoittaa sitä, että Isaksson käytti korvauslääkkeen rinnalla erilaisia huumeita ja alkoholia.

Käänne tapahtui, kun potilas vaihtoi hoitopaikkaa.

– Minulle sanottiin, että oma on elämäsi - jos haluat, sen kun käytät huumeita.

Isaksson heräsi kantamaan vastuuta toipumisestaan.

Kahvinkeitto muille nosti itsetuntoa

Toinen käänteentekevä seikka hoidossa oli niin arkipäiväinen asia kuin kahvinkeitto.

Hän sai vastulleen huolehtia siitä, että korvaushoitoyksikön potilaille ja työntekijöille riittii tuoretta kahvia.

Onnistunut kokemus kahvivastaavana nosti itsetuntoa.

Siitä polku vei kohti vapaaehtoistoimintaa ja nykyistä osa-aikatyötä.

Luonto ja onkiminen rauhoittavat Mattias Isakssonin mieltä. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Henkinen tuki pitää hoidossa

Pelkkä lääkitys ei riitä toipumaan huumeriippuvuudesta.

Mattias Isaksson kiittelee korvaushoitoklinikalta saamaansa henkistä tukea. Isakssonilla on tietty omahoitaja, jota hän tapaa. Kahvihuoneen sohvilla kohtaa muita hoidossa olevia. Heidän kanssaan Isaksson voi purkaa mieltään.

– Hirveän nopeasti puran täällä vaikka sen, jos olen ajatellut aineita huolestuttavan paljon tai jotain tällaista. Minä saan sen sillä poikki.

Kaikilla korvaushoitopotilailla ei ole yhtä hyviä kokemuksia henkisestä tuesta.

Moni kokee, että ei saa sitä tarpeeksi.

Tuen puute voi olla yksi syy lopettaa koko hoito.

Se voi olla kohtalokasta, sillä heti hoidon lopettamisen jälkeen riski kuolla huumeisiin kasvaa.

Hoidon jättäminen kesken on yleistä.

A-studiossa keskusteltiin aiheesta 8. elokuuta. Katso koko lähetys täältä.

Lue lisää: