Hyppää sisältöön

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt valittivat laittomina pitämistään karhunmetsästysluvista – metsästäjiä se suututtaa, mutta ei yllätä

Muutoksenhaku kohdentuu seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa, yhteen lupapäätökseen Kainuussa ja yhteen lupapäätökseen Pohjois-Hämeessä.

Karhun kannanhoidolliseen metsästykseen on myönnetty tänä vuonna 197 poikkeuslupaa. Kuvituskuva. Kuva: Sari Ursin / Yle

Luonnonsuojeluliitto Tapiola on valittanut syksyn karhunmetsästysluvista.

Tapiolan piirijärjestöt hakevat muutosta Suomen riistakeskuksen tekemiin päätöksiin, jotka koskevat karhun kannanhoidollista metsästystä.

Muutoksenhaku kohdentuu seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa, yhteen lupapäätökseen Kainuussa ja yhteen lupapäätökseen Pohjois-Hämeessä.

– Olemme valittaneet karhunmetsästysluvista siksi, että ne ovat lainvastaisia, tiivistää Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen.

Lainvastaisuudella Iivonen viittaa esimerkiksi siihen, että karhu on Euroopan Unionin luonnonsuojeludirektiivissä tiukasti suojeltu nelosliitteen laji ja raamit karhunkaatoon tulee direktiivistä.

– Suomessa karhunkaatolupia on myönnetty valtavasti alueille, joissa karhukanta on jo taantunut, Iivonen selventää valituksen syitä.

Käytännössä valitusten alla ovat lähes kaikki Pohjois-Karjalaan myönnetyt 97 poikkeuslupaa. Maakuntaan on tehty yhdeksän lupapäätöstä.

Kainuussa on valitettu Kuhmon 18 kaatoluvasta ja Pohjois-Hämeessä yhdestä luvasta.

Koko maahan on myönnetty 197 poikkeuslupaa.

– Poikkeusluvat pitäisi perustella hyvin, mutta näin ei ole tehty, Iivonen näkee.

Karhuporukan johtaja: onnistunutta kannan hoitoa

Metsästäjiä Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöjen valitus hämmentää ja suututtaa, mutta ei yllätä. Värtsilän Riistamiehet Ry:n karhuporukan johtaja Mika Piiroinen kertoo, että valituksiin on varauduttu.

– Aikaisempien tapahtumien seurauksena tätä osattiin odottaa, Piironen harmittelee ja viittaa viime vuosien valituksiin susi- ja ilvesluvista.

Karhunkaatolupia on perusteltu Piiroisen mukaan Itä-Suomessa kannanhoidollisilla syillä sekä vahinkojen estämisellä. Hän uskoo, että rajakunnissa karhuja on enemmän kuin Luonnonvarakeskus arvioi.

Alkuvuonna julkistetun arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) karhujen kokonaisyksilömäärän arvioitiin olevan 2 240-2 500 yksilöä ennen tämän syksyn metsästyskauden alkua.

– Kukaan ei pysty Suomessa laskemaan tarkalleen karhukantaa. Oman alueen paras tieto on metsästäjillä. Tällä alueella karhujen määrä ei ole pienentynyt, Piiroinen hymähtää.

Karhuporukan johtajana toimiva tohmajärveläinen painottaa, että karhunkaato on ollut tähän mennessä onnistunutta kannan hoitoa. Sillä on pystytty ehkäisemään suurin osa vahingoista.

– Vahingonriski karhun kohdalla on erilainen kuin esimerkiksi ilveksen. Ilves täällä meillä harvemmin nautoja tappaa, mutta karhu tekee sen lähes vuosittain, Piiroinen muistuttaa.

Piiroinen välittää metsästäjien tunnot siitä, että valittajilla ei ole riittävästi karhu- tai paikallistuntemusta.

– He tuntevat kyllä direktiivit ja lakipykälät. Eihän tämä valitus hyvä asia ole.

Ilves täällä meillä harvemmin nautoja tappaa, mutta karhu tekee sen lähes vuosittain, Värtsilän Riistamiehet Ry:n karhuporukan johtaja Mika Piiroinen muistuttaa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Valmius valittaa karhunkaatoluvista myös pidemmälle

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen painottaa Ylen haastattelussa, että tavoitteena ei ole kiusata eikä hankaloittaa yksittäisten metsästäjien elämää.

– Karhuun pitäisi soveltaa täsmälleen samaa lainsäädäntöä kuin suteen, aivan yhtä tiukkaa, Iivonen näkee.

Karhuporukan johtaja Mika Piironen on eri mieltä.

– Mitään samaa kaavaa ei pitäisi missään nimessä käyttää päätöksenteossa. Ilves, karhu ja susi ovat ihan eri tyyppisiä lajeja.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt valittivat karhunkaatoluvista nyt ensimmäistä kertaa. Aiemmin se on tehnyt valituksia erityisesti susiluvista, mutta myös ilveksestä.

– Ilveksestä tehty valitus kävi korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti ja sieltä tuli viime keväänä tiukka linjaus direktiivilajien kanssa toimimiseen. Nyt alkaa olemaan jo oikeuskäytäntöä näistä luvista.

Iivonen ei kuitenkaan uskalla lähteä arvioimaan, millaisia päätöksiä hallinto-oikeuksista on luvassa.

Hän kertoo, että Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt ovat valmiita viemään myös karhunmetsästystä koskevia valituksia tarvittaessa pidemmälle.

Tapiola julkaisi maanantaiaamuna tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) hallinto-oikeuteen tehdystä valituksesta.

Jos hallinto-oikeus määrää riistakeskuksen päätöksille täytäntöönpanokiellon, tämä estää metsästyksen alkamisen.

Karhujahti käynnistyy 20. elokuuta.

Aiheesta voi keskustella 9.8.2022 klo 23 saakka.

Uutista päivitetty kauttaaltaan 8.8.2022 klo 15:19: Lisätty Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivosen sekä Värtsilän Riistamiehet Ry:n karhuporukan johtajan Mika Piiroisen kommentit. Myös otsikkoa ja ingressiä muutettu. Artikkeliin avattu keskustelu.

Lue seuraavaksi:

Pohjois-Karjalaan myönnettiin liki sata karhunkaatolupaa – määrä väheni viime vuodesta puolella

Riistakeskus myönsi harvinaiset poikkeusluvat kahden susilauman tappamiseen – luonnonsuojelijat hermostuivat