Hyppää sisältöön

Riistakeskus ihmettelee kanadanmajavien ilmaantumista Varsinais-Suomeen: "Kovia kavereita, jos omin jaloin ovat 200 kilometriä kulkeneet"

Kanadanmajava on vieraslaji, joka vie elintilaa euroopanmajavilta. Kanadanmajavan lisäksi myös euroopanmajavaa on havaittu uusilla alueilla Varsinais-Suomessa.

Lasse Heimo esittelee majavan syöntilastuja.
Majavahavaintoja on tehty yllättävissäkin paikoissa eri puolilla Varsinais-Suomea, kertoo riistakeskuksen ma. riistasuunnittelija Lasse Heimo. Kuva ja video: Arttu Kuivanen / Yle

– Aikamoinen talttahammas on kyseessä, sanoo Varsinais-Suomen Riistakeskuksen ma. riistasuunnittelija Lasse Heimo ja esittelee majavan jälkeensä jättämiä syöntilastuja Pöytyän Riihikoskella.

Riistakeskukselle on tullut kesän mittaan havaintoja syödyistä puista alueilta, joissa majavahavaintoja ei aikaisemmin ole tehty.

– Lähimmät havainnot ovat aiemmin olleet Satakunnan puolella ja Varsinais-Suomen pohjoisosassa, Alastaron ja Loimaan alueella, Lasse Heimo kertoo.

Uusista majavalöydöksistä erikoisen tekee se, että osa niistä on pystytty varmistamaan kanadanmajaviksi. Lähimmät tiedossa olevat kanadanmajavahavainnot ovat olleet Hämeessä, noin 200 kilometrin päässä nyt tehdyistä havaintopaikoista.

Varmistettuja kanadanmajavia on nyt tavattu Kustavissa ja Salon Perniössä. Syöntilastuista on pystytty erottamaan DNA:ta, ja sen perusteella on varmistettu, että puita järsineet eläimet ovat olleet kanadanmajavia.

– Jos majavat omin jaloin tänne ovat parisataa kilometriä kulkeneet, niin kova kaveri on kulkemaan, Heimo sanoo.

Havaintoja kanadanmajavista on Varsinais-Suomessa tehty Kustavissa ja Perniössä. Lähimmät tiedossa olevat havainnot ovat Hämeen puolelta. Kuva: Paula Collin / Yle

Kanadanmajava on vieraslaji ja se vie elintilaa alkuperäiseltä euroopanmajavalta. Tästä syystä kanadanmajavan kantaa pyritään rajoittamaan, ja sitä saa metsästää vapaasti.

Alkuperäinen euroopanmajava saa Lasse Heimon mukaan kuitenkin vapaasti levitä. Sen metsästykseen tarvitaan lupa.

Riistakeskus toivookin, että havainnoista ilmoitettaisiin, jotta lajien selvitystä voitaisiin tehdä.

– Olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman paljon havaintotietoja. Siten syöntilastuista voitaisiin selvittää laji. Näin voitaisiin ohjata paikallista metsästystä, Heimo kertoo.

Ohjeet havaintojen ilmoittamisesta ja näytteiden lähettämisestä löytyvät Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Euroopanmajavan metsästäminen on luvanvaraista. Kuva: imago images / blickwinkel/ All Over Press
Tällaista jälkeä majavat ovat tehneet Pöytyällä. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Vieraslajeja pidetään uhkana luonnon monimuotoisuudelle

Luonnonvarakeskus on koonnut vieraslajit.fi (siirryt toiseen palveluun) -sivustolle tietoa Suomessa ja EU-alueella haitalliseksi säädetyistä vieraslajeista sekä muista vieraslajeista.

– Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat yksi merkittävimmistä uhista luonnon monimuotoisuudelle, ja sitä se on myös meillä Suomessa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Miia Jauni.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat päätyneet luontaisen leviämisalueen ulkopuolelle ihmisen toiminnan seurauksena. Haitallisten vieraslajien kantoja pyritään rajoittamaan, sillä ne vievät elintilaa alkuperäiseltä lajistolta.

– Ne käytännössä ylittävät ihmisen avustuksella kaikki luontaiset leviämisen esteet, kuten meret tai vuoristot, ja päätyvät paikkoihin, joihin ne luontaisesti eivät päätyisi, Jauni sanoo.

Haitallisten vieraslajinisäkkäiden levittäytymistä ja kannan kasvua pyritään estämään esimerkiksi metsästyksellä. Miia Jaunin mukaan tärkeässä asemassa vieraslajeista puhuttaessa on myös niistä tiedottaminen.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 10. elokuuta kello 23:een asti.