Hyppää sisältöön

Isku Zaporižžjan ydinvoimalaan ei synnyttänyt radioaktiivisia päästöjä – STUK:n mukaan vaikutukset jäisivät pahimmillaankin paikallisiksi

Venäjä ja Ukraina syyttävät iskusta toisiaan. Säteilyturvakeskuksen mukaan taisteleminen ydinlaitosten lähellä on suuri riski, sillä niitä ei ole suunniteltu kestämään sotaa.

Zaporižžjan ydinvoimala tuottaa runsaan viidenneksen koko Ukrainan sähköntuotannosta. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Viikonlopun raketti-iskut Zaporižžjan ydinvoimalaan Ukrainassa eivät ole aiheuttaneet radioaktiivisia päästöjä.

– Kohonneita säteilyarvoja ei ole mitattu laitospaikalla tai sen lähiympäristössä, sanoo ydinvoimalaitosten valvontaosaston johtaja Tapani Virolainen Säteilyturvakeskuksesta (STUK).

Venäjä ja Ukraina syyttävät kumpikin toisiaan viimeisimmästä iskusta Zaporižžjan ydinvoimalaan.

Sunnuntain vastaisena yönä Ukrainan armeijan raketit osuivat noin 400 metrin päähän toimivasta reaktorista, venäläinen miehityshallinto sanoi sunnuntaina.

Ukrainan valtion ydinvoimayhtiö Energoatomin mukaan raketit olivat venäläisjoukkojen laukaisemia.

– Venäläisjoukot harjoittavat ydinterrorismia, yhtiö sanoi tiedotteessaan.

Kuva: Laura Merikalla / Yle

Venäläisjoukot miehittivät ydinvoimalan maaliskuun alussa, ja se on ollut siitä lähtien Venäjän hallinnassa.

Sodan edetessä Ukraina on syyttänyt Venäjää raskaan aseistuksen säilyttämisestä voimalassa. Moskova taas on syyttänyt Kiovaa iskuista voimalaan.

Ei vaaraa Suomelle

Zaporižžja on Euroopan suurin ydinvoimala. Kuudesta reaktorista koostuvan laitoksen teho on noin 5 700 megawattia ja se vastaa runsasta viidenneksestä koko Ukrainan sähköntuotannosta.

STUK:n Virolainen luonnehtii Zaporižžjan voimalatyyppiä varsin turvalliseksi. Samanlaisia painevesilaitoksia on käytössä Suomessa Loviisassa ja nyt valmistuvassa Olkiluoto 3 -voimalassa.

Virolaisen mukaan raportit laitokseen kohdistuvista iskusta ovat erittäin huolestuttavia.

– Sodan käyminen ydinlaitoksen lähellä on riski. Reaktorit ovat hyvin suojattuja, mutta niiden suunnitteluperuste ei ole ollut sotaan varautuminen, Virolainen muistuttaa.

Tämä räjähtämätön raketti osui venäläisten mukaan ydinvoimalan alueelle viikonloppuna. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Osuma laitokseen tai käytetyn polttoaineen varastotiloihin olisi STUK:n Virolaisen mukaan pahin mahdollinen tilanne.

– Pahimmassakin skenaariossa vaikutukset jäisivät kuitenkin paikallisiksi. Suomessa ei pitkän etäisyyden vuoksi tarvitsisi suojautua säteilyltä.

– Mutta noin kymmenestä sataan kilometriä voimalasta tilanne olisi erittäin ikävä, Virolainen sanoo.

YK:n pääsihteeri António Guterres on tuominnut Zaporižžjaan kohdistuvat hyökkäykset. Hän ei ottanut maanantaina kantaa siihen, kumpi osapuoli oli vastuussa iskuista.

– Mikä tahansa hyökkäys ydinvoimalaa kohtaan on itsemurha. Toivon, että nämä hyökkäykset päättyvät ja samalla toivon, että IAEA (Kansainvälinen atomienergiajärjestö) voisi päästä laitokselle, Guterres kommentoi Tokiossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Lue lisää:

Zaporižžjan ydinvoimalasta huolestuttavaa tietoa – säteilyantureita vaurioitunut iskussa