Hyppää sisältöön

Asiantuntijat arvioivat, mikä Amnestyn Ukraina-raportissa meni pieleen ja missä järjestö osui oikeaan

Amnestyn Ukraina-raportti suututti monet. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat huomauttavat, että sodan säännöt koskevat myös Ukrainaa. He kuitenkin pitävät raporttia ylimalkaisena.

Ukraina-raporttia kritisoivia mielenosoittajia Amnestyn Sydneyn-toimiston edustalla 9. elokuuta 2022. Kuva: Richard Milnes / AOP

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Ukraina-raportti on herättänyt suuttumusta Ukrainassa ja lännessä. Raporttia on moitittu muun muassa Venäjää myötäileväksi.

Raportti jakaa Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mielipiteitä.

Viime torstaina julkaistussa raportissa (siirryt toiseen palveluun) Amnesty syytti Ukrainan armeijaa siviilien hengen vaarantamisesta, koska sotilastukikohtia on perustettu asutusalueille, kouluihin ja sairaaloihin.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta ei löydä raportista mitään skandaalinomaista.

Koskenniemen mukaan Amnestyn raportteja on totuttu pitämään erityisen uskottavina, vaikka tietoja joudutaan keräämään vaikeissa olosuhteissa.

– Sodassa kaikki toimivat enemmän tai vähemmän harmaalla vyöhykkeellä. Jos olisi sanottu, että ukrainalaiset toimivat täysin sääntöjen mukaan, en olisi uskonut.

Koskenniemi lisää, että puolustussodassa joukkojen sijoittaminen asutuskeskusten yhteyteen on ymmärrettävää, varsinkin jos vastustaja on valmis hyökkäämään niihin.

Hän kuitenkin huomauttaa, että sodan oikeussäännöt eivät ota huomioon sitä, onko kyseessä hyökkäävä vai puolustava osapuoli.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi pitää Amnestyn raporttia asiallisena. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Raportti saa asiantuntijoilta kritiikkiä ylimalkaisuudesta

Amnestyn raportti saa kuitenkin Koskenniemeltä kritiikkiä lyhyydestä ja pinnallisuudesta. Hän toivoo järjestön julkaisevan aikanaan laajemman raportin.

Samoilla linjoilla on Ylen Uutispodcastin haastattelema kansainvälisen oikeuden dosentti Jarna Petman Helsingin yliopistosta. Hän pitää moraalista närkästystä raportista epäreiluna, sillä kummankin osapuolen tulee noudattaa sodan sääntöjä.

Petman kuitenkin kritisoi raporttia huteruudesta. Hänen mukaansa raportissa mainitaan hyvin viitteellisesti, mitä sodan säännöt kieltävät ja säännöt joita Ukraina on väitetysti rikkonut.

Myös todistusaineistoa on kuvailtu Petmanin mukaan huterasti.

– Eikä kuvata täsmällisesti, mitä Ukraina on tehnyt ja onko Ukraina niin tehdessään toiminut tietoisesti vai onko kyse ollut tilanteen aiheuttamasta kaaoksesta. Nämä puutteet Amnestyn tulisi mielestäni paikata, jotta raportista tulisi vahvempi.

Voit kuunnella lisää Petmanin ajatuksista Uutispodcastin tuoreesta jaksosta.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty arvosteli Ukrainan armeijaa siviilien vaarantamisesta ja joutui vastalauseiden kohteeksi. Kansainvälisen oikeuden dosentti Jarna Petman ja sodankäynnin tutkija Ilmari Käihkö arvioivat raportin sisältöä Uutispodcastissa.

Koskenniemi: Kritiikki Venäjän myötäilystä on höpöhöpöä

Koskenniemi arvelee Amnesty-kritiikin taustalla olevan se, että länsi seisoo niin vahvasti Ukrainan takana.

– Meillä on lännessä niin valtava tarve pitää [Ukrainan presidentti Volodymyr] Zelenskyitä ja hänen porukkaansa aivan puhtaan valkoisena, että kiinnitämme huomiota sellaisiin asioihin, joihin emme missään tapauksessa kiinnittäisi huomiota, jos Amnesty raportoisi jostain muusta valtiosta.

Hänen mielestään lännessä halutaan nähdä maailma mustavalkoisena.

Samasta syystä hän on pettynyt, että Zelenskyi tyrmäsi raportin. Koskenniemen mielestä vastuullista olisi ollut sanoa, että syytökset herättävät huolta ja ne tutkitaan.

Amnestyä on syytetty Venäjän myötäilystä.

– Tästä kritiikistä minä ajattelen, että höpöhöpö. Vuosikymmenten ajan Amnesty on kiinnittänyt kansainvälisen yhteisön huomiota Venäjän rikkomuksiin. Ukraina-raportissakin todetaan, että Ukrainan rikkomukset eivät mitenkään oikeuta Venäjän toimintaa ja siellä vielä erikseen luetellaan Venäjän iskuja, joissa siviiliväestöön on kohdistettu loukkauksia, Koskenniemi sanoo.

Sotilasasiantuntija: Venäjä ottaa kaiken hyödyn irti

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik on arvostellut raporttia voimakkaasti Twitterissä.

Hän syyttää Amnestyä muun muassa sotataktiikoiden arvioimisesta ilman asiantuntemusta, kauhistuttavasta moraalisen arvostelukyvyn puutteesta ja propagandavälineen tarjoamisesta Venäjälle.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri nostaa esiin samoja asioita.

Hänen mielestään raportista syntyy vaikutelma, että se on tehty kiireellä ja että raportin tekijät eivät tunne riittävällä tarkkuudella sodan oikeussääntöjä tai ainakaan nykyaikaista sodankäyntiä.

– Esimerkiksi koulu, joka on tyhjennetty eikä siellä ole siviilejä, on vain rakennus ja sitä voidaan kyllä käyttää sotilaalliseen toimintaan, Toveri sanoo.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri arvostelee raporttia muun muassa sen sävystä. Kuva: Toni Määttä / Yle

Hän korostaa, että myös puolustavaa osapuolta on sodassa syytä valvoa.

– Tässä perusasetelma kuitenkin on, että toinen käy laitonta hyökkäyssotaa eikä edes yritä noudattaa sääntöjä ja toinen käy puolustussotaa ja yrittää noudattaa sääntöjä, joten sävy voisi olla vähemmän syyttävä.

Toveri lisää, että nykypäivänä sotaa ei käydä pelkästään juoksuhaudoissa.

– Tänä päivänä asutuskeskukset ovat valitettavasti keskeinen osa sodankäyntiä. Vihollinen pyrkii usein esimerkiksi liikennekapeikkoihin, satamiin ja taloudellisesti tai muutoin merkittäviin kohteisiin.

Toveri lisää, että eteläisessä Ukrainassa maasto on usein varsin aukeaa eikä suojaa ole paljon tarjolla. Myös tästä syystä taistelut ajautuvat helposti asutuskeskuksiin.

– Jos menee seisomaan keskelle peltoa tykkinsä kanssa, on aika helppo maali.

Toveri uskoo Venäjän ottavan kaiken hyödyn irti raportista.

– Ammutaan taas raketteja Kiovan keskustaan ja todetaan, että no, rakennuksessa oli varmaan sotilaita, koska ukrainalaisilla näyttää olevan tapana laittaa sotilaita siviilien sekaan, hän antaa esimerkin.

Raportin taustalla kokeneita kriisitutkijoita

Amnesty on pahoitellut raportin aiheuttamaa ahdistusta ja vihaa, mutta pitää kiinni siinä tehdyistä havainnoista.

Myös Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo järjestön seisovan raportin takana.

Raportin tekijät ovat Johanssonin mukaan kokeneita kriisitutkijoita. He ovat samoja henkilöitä, jotka ovat tutkineet Ukrainassa Venäjän sotarikoksia lähes kuusi kuukautta.

– Heidän huomionsa siitä, että Ukrainan sotilaiden asemoituminen ja liikkuminen ei ehkä ole ollut sellaista kuin sen pitäisi olla, perustuu sekä omiin silminnäkijähavaintoihin että paikallisten haastatteluihin.

Amnestyn mukaan tietyissä paikoissa paikallisia asukkaita ei ole varoitettu sotilaiden saapumisesta alueelle eikä heitä ole kehotettu poistumaan. Tämä on asettanut siviilejä vaaraan.

– Samansuuntaisia havaintoja on tehnyt myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja Human Rights Watch, mutta nämä raportit eivät ole saaneet samanlaista kritiikin vyöryä, Johansson kummastelee.

Voimakas kritiikki yllätti Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Johansson on hämmästynyt voimakkaasta kritiikistä, sillä hänen mielestään raportissa ei sanota mitään erityisen poikkeuksellista.

– Amnesty ei ota kantaa sodankäyntiin sellaisenaan, vaan ihmisoikeuksiin: että sääntöjä pitää aina noudattaa niin hyvin kuin mahdollista.

Amnestyn Johansson: Raportista olisi pitänyt viestiä paremmin

Johanssonin mukaan raportissa esitetyistä asioista olisi kuitenkin pitänyt viestiä paremmin. Hän arvioi, ettei viestinnässä osattu ottaa huomioon Ukrainaan liittyvää tunneilmastoa.

– Eli kuinka voimakkaasti mikä tahansa Ukrainaan liittyvä kritiikki nähdään jonkinlaisena petturuutena. Tehtävämme on dokumentoida riippumattomasti ja puolueettomasti kaikkien tekemiä ihmisoikeusloukkauksia. Jos me emme olisi julkaisseet sitä, mitä olemme nähneet, niin silloinhan syyllistyisimme puolueellisuuteen.

Hän pitää "absurdina" syytöksiä Venäjän myötäilystä. Johansson painottaa olevan aivan selvää, että Venäjä on syyllinen sotaan.

– Me olemme puhuneet Venäjän sotarikoksista, tuominneet Venäjän hyökkäyssodan aloittajana, olemme dokumentoineet Venäjän ihmisoikeuspuolustajiin, toimittajiin ja muihin kohdistuvaa vainoa. Venäjän viranomaiset ovat sulkeneet toimistomme Moskovassa ja työntekijöidemme on ollut pakko poistua maasta työnsä jatkamiseksi, hän luettelee esimerkkejä.

Johanssonin mukaan Amnesty ei ole voinut julkaista kaikkea saamaansa tietoa, sillä se voisi asettaa siviilit vaaraan.

* Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 10. elokuuta 2022 kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Päivittyvä artikkeli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan